Lue keskustelun säännöt.
Miksi 40-50-luvulla syntyneet eivät aikoinaan varautuneet syntyvyyden laskusta seuraaviin ongelmiin?
25.05.2025 |
Ihan vilpittömästi kysyn. Olen itse 90-luvulla syntynyt, 50-luvulla syntyneiden vanhempien lapsi, minulla on 1 sisarus. Vanhempieni ikäpolvella oli vielä monta sisarusta. Vanhemmillani on vain 2 lasta. Vanhempien sisaruksistakaan kenelläkään ei ole kahta lasta enempää, osa on lapsettomia. Tilanne on aika tavallinen eli 40-50-luvulla syntyneet eivät itse tehneet tarpeeksi lapsia kattamaan laskevaa syntyvyyttä. Sitten on syyllistetty meitä, että miksi me emme paikkaa syntyvyyttä (emme me voi takautuvasti paikata sitä ongelmaa, että nykyisissä pari-kolmekymppisissä ei ole tarpeeksi synnytysikäistä porukkaa).
Syntyvyyden lasku ei ole mikään viime vuosien juttu, vaan on ollut jo vuosikymmeniä tiedossa, ettei uusia veronmaksajia synnytetä tarpeeksi. Miksi tähän ei ole reagoitu? Samaan aikaan isot ikäluokat ovat maksaneet pieniä eläkemaksuja ja eläkemaksuja on nostettu heidän lastensa kohdalla. Minäkin maksan kuukaudessa yli tonnin veroja ja erilaisia eläkemaksuja, vaikka tuskin tulen itse näkemään eläkettä sitten aikanaan, kun 70 v iässä saan jäädä eläkkeelle.
Monet asiat yhteiskunnassa ovat rapautuneet, kun nykyään ei ole tarpeeksi varaa. Edes perusasiat, kuten lasten ja nuorten koulutus, terveydenhuolto, julkinen infra ja muu ei ole kunnossa. Palveluita on lakkautettu ja lopuissakin hinnat on nousseet. Siinä missä ennen taksikuski-sairaanhoitaja-pariskunta sai hyvin ostettua omakotitalon isostakin kaupungista, ei nykyisin siihen ole varaa enää samalla koulutustasolla. Ihan suoraan voin myöntää, että minun lapsuudenperheessäni oli leveämpi elintaso kuin minulla nykyään, vaikka olen korkeakoulutettu ja säännöllisissä töissä.
Kun olin koululainen, niin joka paikassa hoettiin, miten suurten ikäluokkien eläköityessä töitä riittää. Tämä ei pitänyt lainkaan paikkaansa. 2008 alkanut lama iski niin, että monet suurten ikäluokkien työpaikat lakkautettiin ja työt jaettiin jäljelle jääneille. Työelämässä tahti on kiristynyt aivan hirveästi viimeisen vuosikymmenen aikana, osa taas ei pääse töihin ollenkaan. Aina verrataan tätä tilannetta 90-luvun lamaan, mutta ysärin lama kesti muutaman vuoden ja nykyistä huonoa aikaa on jatkunut jo 17 vuotta.
Miksi aiemmat sukupolvet eivät reagoineet syntyvyyden laskusta seuraaviin ongelmiin? Miksi halusivat omille lapsilleen huonomman osan?
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap ei tarkoita, että suurten ikäluokkien olisi pitänyt tehdä enemmän lapsia (epätoivotusti ja köyhyyteen) vaan, että on tyhmää syyttää nykyisiä jo valmiiksi pieniä ikäluokkia lasten määrän vähenemisestä. Syntyvyys romahti jo 60-luvun lopussa heti kun kunnollinen ehkäisy tuli saataville eikä ap mielestäni kritisoi tätä vaan, että tulevaisuudessa kasvaviin eläkemenoihin ei varauduttu esimerkiksi 70-luvun alusta alkaen hieman korkeammalla maksulla, joka olisi johtanut siihen, että maksuja olisi myöhemmin pitänyt korottaa paljon maltillisemmin.
Tässä ei tarvittu ennustajataitoja sillä esimerkiksi edellisenä vuonna syntyneen ikäluokan koko oli silloin yhtä hyvin tiedossa kuin nykyäänkin tiedetään 2024 syntyneiden lasten määrä Suomessa. Ei vaadi uskomatonta päättelykykyä ennustaa kunkin ikäluokan todennäköinen koko 20, 30, 40,50 jne. vuoden kuluttua sillä siihen vaikuttavat enää vain kuolemat (matalahko lapsikuolleisuus
Minä kuuntelin Risto Murtoa ja hän sanoi selvästi, että olisi voitu vaikka laskea eläkemaksuja, koska tilanne on ollut ja on hyvä.
Pitkällä tähtäimellä tilanne muuttuu, kun suuret ikäluokat verrattuna maksajiin jäävät eläkkeelle ensi vuosikymmenestä alkaen. Joko saadaan lisää muuttajia tai/ja tehdään lisää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap ei tarkoita, että suurten ikäluokkien olisi pitänyt tehdä enemmän lapsia (epätoivotusti ja köyhyyteen) vaan, että on tyhmää syyttää nykyisiä jo valmiiksi pieniä ikäluokkia lasten määrän vähenemisestä. Syntyvyys romahti jo 60-luvun lopussa heti kun kunnollinen ehkäisy tuli saataville eikä ap mielestäni kritisoi tätä vaan, että tulevaisuudessa kasvaviin eläkemenoihin ei varauduttu esimerkiksi 70-luvun alusta alkaen hieman korkeammalla maksulla, joka olisi johtanut siihen, että maksuja olisi myöhemmin pitänyt korottaa paljon maltillisemmin.
Tässä ei tarvittu ennustajataitoja sillä esimerkiksi edellisenä vuonna syntyneen ikäluokan koko oli silloin yhtä hyvin tiedossa kuin nykyäänkin tiedetään 2024 syntyneiden lasten määrä Suomessa. Ei vaadi uskomatonta päättelykykyä ennustaa kunkin ikäluokan todennäköinen koko 20, 30, 40,50 jne. vuoden kuluttua sillä siihen vaikuttavat enää vain kuolemat (matalahko lapsikuolleisuus
*Lapsia tekemällä voi tässä vaiheessa ainoastaan pahentaa omaa taloudellista tilannettaan, työelämässä he olisivat vasta noin 30 vuoden kuluttua (jos töitä heille edes on koska ennustetaan, että robotiikka, tekoäly jne. tulee vähentämään työntekijöiden tarvetta entisestään). Siksi syntyvyyden nousu nyt ei auta nyt vaikka nimenomaan nyt apua tarvittaisiin koska Suomen taloudellinen tilanne on huono nyt. Sen sijaan olisi siis auttanut jos eläkemaksuja olisi korotettu edes muutamalla prosenttiyksiköllä 70-luvun alusta. Se olisi ollut sitä varautumista*
Lasten tekeminen on aina pahentanut vanhempien tilannetta.
Jos tilanteeseen olisi pitänyt varautua -70-luvun alussa, niin silloin 40-50-luvulla syntyneitä on turha syyllistää. 70-luvulla vallassa olivat vahvasti vielä 20-30-luvulla syntyneet. V. 70 valittu eduskunta: keski-ikä 46,6 v, alle 35-vuotiaita 26.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap ei tarkoita, että suurten ikäluokkien olisi pitänyt tehdä enemmän lapsia (epätoivotusti ja köyhyyteen) vaan, että on tyhmää syyttää nykyisiä jo valmiiksi pieniä ikäluokkia lasten määrän vähenemisestä. Syntyvyys romahti jo 60-luvun lopussa heti kun kunnollinen ehkäisy tuli saataville eikä ap mielestäni kritisoi tätä vaan, että tulevaisuudessa kasvaviin eläkemenoihin ei varauduttu esimerkiksi 70-luvun alusta alkaen hieman korkeammalla maksulla, joka olisi johtanut siihen, että maksuja olisi myöhemmin pitänyt korottaa paljon maltillisemmin.
Tässä ei tarvittu ennustajataitoja sillä esimerkiksi edellisenä vuonna syntyneen ikäluokan koko oli silloin yhtä hyvin tiedossa kuin nykyäänkin tiedetään 2024 syntyneiden lasten määrä Suomessa. Ei vaadi uskomatonta päättelykykyä ennustaa kunkin ikäluokan todennäköinen koko 20, 30, 40,50 jne. vuoden kuluttua sillä siihen vaikuttavat enää vain kuolemat (matalahko lapsikuolleisuus
Olen samaa mieltä, että maksuja olisi ollut hyvä nostaa enemmän. Niitähän on nostettu 60-luvulta asti, mutta tahti olisi voinut olla nopeampi. Ja kyllähän niitä olisi nostettu, mutta työnantajapuoli oli nostojen esteenä. Ei siitä voi koko ikäluokkaa syyttää vallankin, kun päättäjät eivät ole koskaan koostuneet yhdestä ikälokasta, vaan aina on ollut nuorempia ja vanhempia päätöksiä tekemässä.
Suurista ikäluokista ei tullut eläkepommia koska heidän kuolleisuutensa oli suuri. Itsekin tiedän monia jotka ei eläkeikään ehtineet tai kuolivat alle 70 v.
Huolestuttavaa on nuorten mt-eläkkeet.
Moni unohtuu eläkeduunaria haukkuessaan sen että päättäjät päättävät asioista. Koska eläkemaksut ovat nk sivukulu työnantajapuolella on siihen ollut suuri vaikutus.
En ymmärrä miksei ihmiset muista työelämässä suurimman vaikuttajan olevan EK. Eli työnantajien keskusjärjestö ja liitot
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän olisi ollut poliittinen it..mur.ha puuttua tuohon asiaan aikaisemmin. Varmaan joku yksittäinen tutkija näki tilanteen kehittyvän huonoon suuntaan, mutta eivät uskaltaneet puuttua kannatuksen tai asemansa menettämisen pelossa.
Ei tähän puututa vieläkään. Yksikään puolue ei ole ottanut asiakseen esim. hyvätuloisten eläkeläisten eläkkeiden maksun rajaamista eläkekatolla. Eikä kukaan ehdota esimerkiksi hoidon priorisointia niin, että nykyiset vähät resurssit kohdistettaisiin ennen kaikkea lapsiin, nuoriin ja työikäisiin eläkeläisten sijasta. Kumpikin näistä muutoksista olisi todella tarpeen, mutta niitä ei kukaan uskalla lähteä ajamaan, koska eläkeläiset ovat niin iso äänestäjäryhmä.
Suomi ei kykene enää järjestämään terveydenhuoltoa niinkuin ennen kykeni. Vanhukset vaan on pakko hoitaa koska niitä ei oo varaa laittaa laitoksiin vaan vanhusten pitää saada elää kotona itsenäisesti. Samaan aikaan täytyy hoitaa työikäiset jotta pystyvät tehdä töitä. Tuohon päälle vielä pitkäaikaissairaat,lapset ja nuoret ja maahanmuuttajat niin yhtälö on mahdoton. Nyt näyttää siltä että vanhukset menee ohi koska ne on pakko pitää siinä kunnossa että voivat asua kotona.
Työikäisillä on työterveyshuolto. Js työikäisen syövän lääkäri lähett kiireellisenä eteenpäin, seuraavalla viikolla leikkauspöydällä. Tosi tieto. Vanhus siinä kolmessa kuukaudessa. Tai maratooneja juoksevan nelikymppisen lonkka, vaihdetaan pikaisesti, vanhus juuttuu jonoon keppiensä kanssa. Tämä on totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työikäisillä on työterveyshuolto. Js työikäisen syövän lääkäri lähett kiireellisenä eteenpäin, seuraavalla viikolla leikkauspöydällä. Tosi tieto. Vanhus siinä kolmessa kuukaudessa. Tai maratooneja juoksevan nelikymppisen lonkka, vaihdetaan pikaisesti, vanhus juuttuu jonoon keppiensä kanssa. Tämä on totuus.
Ei pidä paikkaansa.
Syöpäepäily maksassa 80v. Kahdeksassa päivässä periferiasta tutkimuksiin yliopistosairaalaan. Olin todella yllättynyt, että tämmönen toinen jalka haudassa-mummo otettiin niin rivakasti käsittelyyn. Onneksi ei syöpä, vähän jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"1980-luvulla työeläkemaksut olivat noin 15 % kokonaispalkasta.Työeläkejärjestelmän alussa 1960-luvulla maksut olivat vain noin 5 %, ja 1970-luvulla ne nousivat 10 prosenttiin. Nyt työeläkemaksut on 25 %, joten eroa kyllä löytyy boomerien maksamiin työelämaksuihin. Turha yrittää kiistää kylmää totuutta, vaikka totuus onkin kiusallinen boomerien vapaamatkustamiselle."
Tajuatko, että puhut nyt 85-vuotiaista ja vanhemmista. Näitä vanhuksia on Suomessa paljon vähemmän kuin toimeentulotukea saavia, ja kuukausittain kummankin ryhmän saamissa rahamäärissä ei taida olla juurikaan eroa.
Ainoa kumma juttu on, että samoilla tuloilla se 50 vuotta työtä tehnyt vanhus on rikas, ja toimeentulotukea saava nuori on kaikkein vähäosaisin.
Isä on tehnyt työuransa 1965-2006. Hän on nyt 80-vuotias. Ollut siis eläkkeellä 19 vuotta. Eläkkeensä on noin 7000 euroa kuukaudessa. Korkeakoulutettu, kunta- ja valtion työt. Äiti on 75-vuotias, ollut eläkkeellä nyt 14 vuotta. Eläke 2300 euroa kuukaudessa. Kunta-alan naisvaltainen työ. Pääsi työttömyysputkeen muutosta seuranneen työttömyyden vuoksi.
Laskin, että molemmat ovat maksaneet eläkemaksuja yhteensä noin 11 vuoden eläkkeiden verran. Loput menee sitten nyt työssä käyvien piikkiin.
En jaksa enää yhtään kuunnella jankutusta syntyvyyden laskusta. Meillä on jumankauta koulutettua väkeä työttömänä pilvin pimein eikä todellakaan näytä siltä että työpaikkoja syntyisi lisää vaan pikemminkin päinvastoin.
Määrän sijasta tärkeämpää olisi keskittyä laatuun. Kehitysmaista tulleille ehkäisy kuntoon, ei ole mitään järkeä että serkukset vääntävät ison lauman erityislapsia suomalaisten riesaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni on voinut edes aavistaa, millainen maailma on 70-80 vuoden kuluttua.
Tietääkö kysyjä itse, miltä nykymaailma näyttää 70 vuoden kuluttua. Kas siinä vastaus tyhmään kysymykseen.
Totta, kukaan ei voi tietää millaisessa maailmassa aina 70 vuoden kuluttua eletään. Se ei kuitenkaan ole peruste laiminlyödä varautumista siltä osin mikä JO tiedetään. Syntyvyystilastot ja väestöennusteet ovat olleet tiedossa viimeisen puolen vuosisataa ja silti siihen ei reagoitu asianmukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"1980-luvulla työeläkemaksut olivat noin 15 % kokonaispalkasta.Työeläkejärjestelmän alussa 1960-luvulla maksut olivat vain noin 5 %, ja 1970-luvulla ne nousivat 10 prosenttiin. Nyt työeläkemaksut on 25 %, joten eroa kyllä löytyy boomerien maksamiin työelämaksuihin. Turha yrittää kiistää kylmää totuutta, vaikka totuus onkin kiusallinen boomerien vapaamatkustamiselle."
Tajuatko, että puhut nyt 85-vuotiaista ja vanhemmista. Näitä vanhuksia on Suomessa paljon vähemmän kuin toimeentulotukea saavia, ja kuukausittain kummankin ryhmän saamissa rahamäärissä ei taida olla juurikaan eroa.
Ainoa kumma juttu on, että samoilla tuloilla se 50 vuotta työtä tehnyt vanhus on rikas, ja toimeentulotukea saava nuori on kaikkein vähäosaisin.
Isä on tehnyt työuransa 1965-2006. Hän on nyt 80-vuotias. Ollut siis eläkkeellä 19 vuotta. Eläkkeensä on noin 7000 euroa k
Ja oletatko nyt kaikkien vanhempiesi ikätovereiden saavan tuollaisia eläkkeitä?
Tietysti nekin toimivat niin, heistä on maksettu isommat maksut kuin siivoojamummun, jolla olematon eläke, mitättömästä tulosta.
Ja juuri kun tuntuu että nämä tavan duunarin eläkkeet vievät teidät perikatoon.
Tottakai laskelmissasi otit huomioon rahan kulloisenkin arvon jne.
Oman työurani aikana rahayksiköt vaihtui kahteen kertaan, ensin vanha satanen muuttui markaksi, sitten tuli eurot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"1980-luvulla työeläkemaksut olivat noin 15 % kokonaispalkasta.Työeläkejärjestelmän alussa 1960-luvulla maksut olivat vain noin 5 %, ja 1970-luvulla ne nousivat 10 prosenttiin. Nyt työeläkemaksut on 25 %, joten eroa kyllä löytyy boomerien maksamiin työelämaksuihin. Turha yrittää kiistää kylmää totuutta, vaikka totuus onkin kiusallinen boomerien vapaamatkustamiselle."
Tajuatko, että puhut nyt 85-vuotiaista ja vanhemmista. Näitä vanhuksia on Suomessa paljon vähemmän kuin toimeentulotukea saavia, ja kuukausittain kummankin ryhmän saamissa rahamäärissä ei taida olla juurikaan eroa.
Ainoa kumma juttu on, että samoilla tuloilla se 50 vuotta työtä tehnyt vanhus on rikas, ja toimeentulotukea saava nuori on kaikkein vähäosaisin.
Isä on tehnyt työuransa 1965-2006. Hän on nyt 80-vuotias. Ollut siis eläk
294: tottakai minä otin huomioon rahan arvon. Laskelmani itseasiassa osoittaa, että mitä korkeammat tulot, sitä pienemmän vastineen on saanut säästämälleen eläkkeelle. Kas kun äitini on ollut välillä poissa työstä perheen kasvamisen vuoksi ja viimeiset 2 vuotta ennen alinta mahdollista eläkeikää hän oli työttömänä isän tehdessä vastaavasti superkarttumaa.
Eläketurvakeskus on tehnyt näistä meidän puolestamme laskelmat, jotka osoittavat että ennen 1975 syntyneet hyötyvät maksamistaan eläkemaksuista enemmän kuin on sijoitetu rahan keskimääräinen tuotto suomalaisissa rahastoissa ja myöhemmin syntyneet vastaavasti vähemmän. Meidän ei tarvitse tästä kiistellä kun eläketurvakeskus on tämän puolestamme väestötasolla jo laskenut. Rahamme olisivat siis olleet paremmassa turvassa vaikkapa oman pankin sijoitusrahastossa. Mutta kuinka tämä on mahdollista?
Ovatko eläkeyhtiöt niin ammattitaidottomia hoitamaan eli sijoittamaan meidän heille luottamaa varallisuuttamme? Vai tuleeko mieleen jokin toinen syy siihen miksi rahamme katoavat rahastoista ennen kuin voimme eläkkeistä edes haaveilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"1980-luvulla työeläkemaksut olivat noin 15 % kokonaispalkasta.Työeläkejärjestelmän alussa 1960-luvulla maksut olivat vain noin 5 %, ja 1970-luvulla ne nousivat 10 prosenttiin. Nyt työeläkemaksut on 25 %, joten eroa kyllä löytyy boomerien maksamiin työelämaksuihin. Turha yrittää kiistää kylmää totuutta, vaikka totuus onkin kiusallinen boomerien vapaamatkustamiselle."
Tajuatko, että puhut nyt 85-vuotiaista ja vanhemmista. Näitä vanhuksia on Suomessa paljon vähemmän kuin toimeentulotukea saavia, ja kuukausittain kummankin ryhmän saamissa rahamäärissä ei taida olla juurikaan eroa.
Ainoa kumma juttu on, että samoilla tuloilla se 50 vuotta työtä tehnyt vanhus on rikas, ja toimeentulotukea saava nuori on kaikkein vähäosaisin.
Isä on tehnyt työuransa
*Ovatko eläkeyhtiöt niin ammattitaidottomia hoitamaan eli sijoittamaan meidän heille luottamaa varallisuuttamme? Vai tuleeko mieleen jokin toinen syy siihen miksi rahamme katoavat rahastoista ennen kuin voimme eläkkeistä edes haaveilla?*
Eihän ne rahat minnekään ole katoamassa. Viime vuonnakin rahastojen arvo kasvoi n 20 miljardia euroa.
Mutta sinä sekoitat nyt kaksi asiaa a) eläkkeiden kertymisen ja b) rahastojen tuoton. Eläkkeet kertyvät eri aikoina eri säännöillä ja säännökset ovat suosineet tiettyjä ikäluokkia. Siksi he saavat enemmän kuin ovat maksaneet, jos elävät tarpeeksi pitkään. Rahastojen tuotot eivät vaikuta niihin.
Vierailija kirjoitti:
Työikäisillä on työterveyshuolto. Js työikäisen syövän lääkäri lähett kiireellisenä eteenpäin, seuraavalla viikolla leikkauspöydällä. Tosi tieto. Vanhus siinä kolmessa kuukaudessa. Tai maratooneja juoksevan nelikymppisen lonkka, vaihdetaan pikaisesti, vanhus juuttuu jonoon keppiensä kanssa. Tämä on totuus.
Osalla työikäisistä ei ole työterveyshuoltoa koska se kattaa vain työperäiset sairaudet,ei mitään muuta eli on ns. minimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap trollaat tämänkaltaisia aloituksia ja haukut vanhoja ihmisiä?
Vanhat ovat ahneita. Nyt hakkaavat metsät ja ostavat viimeisille päivilleen Mersun. Sillä ajavat kerran viikossa 80-90 km/h teiden tukkoina.
Kertakaikkisen tuhon sukupolvi. Vaativat kaikkea ja tuhoavat luonnon.
Mene sinä paasaamaan luonnosta johonkin Intiaan tai Kiinaan,siellä sitä luontoa tuhotaan.Jos itselläsi ei ole varaa mersuun niin ei auta kuin kateellisena katsoa muiden autoja ja kuvitella tietävänsä kaikkien muiden asioista.
"inä sekoitat nyt kaksi asiaa a) eläkkeiden kertymisen ja b) rahastojen tuoton. Eläkkeet kertyvät eri aikoina eri säännöillä ja säännökset ovat suosineet tiettyjä ikäluokkia. Siksi he saavat enemmän kuin ovat maksaneet, jos elävät tarpeeksi pitkään. Rahastojen tuotot eivät vaikuta niihin."
Ahaa. Yleensä täällä kerrotaan ettei jälkipolvet maksa suurten 1940-1950 lukujen ikäluokkien eläkkeitä vaan rahastojen tuotot. Mutta nyt tuotot eivät sitten olekaan suhteessa maksettaviin eläkkeisiin kun 1970-1980 lukujen ikäluokat eläköityvät. No mihin ne tuotot sitten meni?
Vierailija kirjoitti:
Minusta tämä on sama asia, kuin nykyiset aikuiset eivät oikeasti varaudu ilmastonmuutokseen. Siitä kyllä puhutaan ja nähdään merkkejä ilmastonmuutoksesta, mutta asiaan ei silti reagoida esimerkiksi rajoituksilla.
Pidän realistisena, että muutamien vuosikymmenten päästä rajattomat lomalennot on kielletty, lihan syöntiä rajoitetaan ja kulutustottumuksiin puututaan tiukasti jne. Ihmiset eivät ole nyt kyenneet muuttamaan käytöstään vapaaehtoisesti, joten tulevaisuudessa käskyt ja kiellot ovat pakollisia. Silloin tosin monien asioiden osalta ollaan jo ihan liian myöhässä, kun muutoksia ei ole tehty ajoissa.
Niin, tässä teille nykyisille nuorille ja aikuisille haaste. Lopettakaa lomalentonne, hampurilaisenne ja kepabbinne ja kaikki kuluttaminen minimiin!
Nykyiset eläkeläiset silloin aikanaan eivät tienneet, että karjatalous on vaarallista ja turha lentäminen myös. Mutta nykyaikuiset tietää kaiken ja siltikään ei tehdä mitään.
Minusta ap ei tarkoita, että suurten ikäluokkien olisi pitänyt tehdä enemmän lapsia (epätoivotusti ja köyhyyteen) vaan, että on tyhmää syyttää nykyisiä jo valmiiksi pieniä ikäluokkia lasten määrän vähenemisestä. Syntyvyys romahti jo 60-luvun lopussa heti kun kunnollinen ehkäisy tuli saataville eikä ap mielestäni kritisoi tätä vaan, että tulevaisuudessa kasvaviin eläkemenoihin ei varauduttu esimerkiksi 70-luvun alusta alkaen hieman korkeammalla maksulla, joka olisi johtanut siihen, että maksuja olisi myöhemmin pitänyt korottaa paljon maltillisemmin.
Tässä ei tarvittu ennustajataitoja sillä esimerkiksi edellisenä vuonna syntyneen ikäluokan koko oli silloin yhtä hyvin tiedossa kuin nykyäänkin tiedetään 2024 syntyneiden lasten määrä Suomessa. Ei vaadi uskomatonta päättelykykyä ennustaa kunkin ikäluokan todennäköinen koko 20, 30, 40,50 jne. vuoden kuluttua sillä siihen vaikuttavat enää vain kuolemat (matalahko lapsikuolleisuus on ollut tosiasia Suomessa jo vuosikymmeniä eli suurin osa elää vanhoiksi asti toisin kuin joskus) sekä maahan- ja maastamuutot, joiden varaan ei voi luotettavasti laskea mitään 20 vuoden päähän koska maailma muuttuu sinä aikana jo moneen kertaan.
Eli tiivistettynä: syntyvyys romahti pysyvästi 60-luvun lopussa, on ollut 50 vuotta aikaa nostaa eläkemaksujen tasoa suurten ikäluokkien elököitymistä varten mutta tämä tehtiin liian myöhään ja maksutaakka nykyisillä, suurelta osin pienten ikäluokkien pienien ikäluokkien jälkeläisillä on liian suuri maksukykyyn nähden varsinkin kun töitä ei ole kaikille ja merkittävä osa työstä on osa-aikaista pätkää ym. jolla ei elätä edes itseään (tätä ei osattu ennustaa mutta ikäluokkien koko siis on ollut tiedossa 50 vuotta).
Lapsia tekemällä voi tässä vaiheessa ainoastaan pahentaa omaa taloudellista tilannettaan, työelämässä he olisivat vasta noin 30 vuoden kuluttua (jos töitä heille edes on koska ennustetaan, että robotiikka, tekoäly jne. tulee vähentämään työntekijöiden tarvetta entisestään). Siksi syntyvyyden nousu nyt ei auta nyt vaikka nimenomaan nyt apua tarvittaisiin koska Suomen taloudellinen tilanne on huono nyt. Sen sijaan olisi siis auttanut jos eläkemaksuja olisi korotettu edes muutamalla prosenttiyksiköllä 70-luvun alusta. Se olisi ollut sitä varautumista. Nykyään eläkemaksuja kerätään ja rahastoidaan myös tulevien pienien ikäluokkien tilannetta ajatellen eli nyt varaudutaan ja yritetään vähentää eläkemaksujen nousupaineita jatkossa eikä jätetä asiaa vain nuorten tai vielä syntymättömien murheeksi.