Lue keskustelun säännöt.
MTV Uutiset: Pippa Laukan tytär lääkikseen suoraan todistuksella - kuinka monella on tähän mahdollisuus?
24.05.2025 |
No jopas! Lääkärijulkkis Pippa Laukka hehkuttaa Instagramissa, kuinka hänen tyttärensä pääsi lääkikseen suoraan ylioppilastodistuksella. Ja toki ei äidin ansiosta, vaan ihan "bossladyn" omalla sinnikkyydellä. Eikö tässä vaiheessa olisi voinut jo lisätä #blessed #elitismi?
Samaan aikaan tavallisten perheiden lapset ravaavat pääsykoekursseilla, maksavat tuhansia euroja valmennukseen ja stressaavat itsensä uupumuksen partaalle. Mutta kun kodissa puhutaan lääkiksestä jo taaperona, isketään pöytään oikeat tukikeinot ja tietotaito, niin johan sujuu. Silti esitetään, että kyse on vain yksilön sisusta.
Miten monella suomalaisella nuorella on oikeasti realistinen mahdollisuus päästä sisään suoraan todistuksella? Vai onko tämä järjestelmä rakennettu vain hyväosaisille, joille koulunkäynti on optimoitu jo kohdusta lähtien?
Miltä teistä tuntuu tämä uutisointi? Ylpeyttä vai piilossa paistattelavaa etuoikeutta? Oletteko itse nähneet, kuinka eriarvoista opiskelu- ja pääsykoepolku oikeasti on vai onko tämä vaan katkeraa mutinaa meiltä taviksilta?
Kommentit (232)
Sitten on vielä ne nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta keskittyä opiskeluun ja ällien kirjoittamiseen, kun kiusaaminen on tehnyt elämästä selviytymistaistelua ja traumaoireiden kanssa eläminen uuvuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin ylioppilaaksi 1976 maksimaaliset 6 laudaturia. Yo-todistukseni keskiarvo oli 9.7/10.
Olin lukenut fysiikkaa ja kemiaa lukiossa ja kirjoitin reaalin myös näistä kysymyksistä.
Silti minun oli osallistuttava lääkiksen pääsykokeisiin.
Sinun älläsi tulkitaan nykyisin Eximioiksi. Entisajan ällistä sai 6 puoltoääntä kuten nykyisistä Eximioista. Nykyällistä saa 7 puoltoääntä ja on myös ainereaali.
Vierailija kirjoitti:
Sitten on vielä ne nuoret, joilla ei ole mahdollisuutta keskittyä opiskeluun ja ällien kirjoittamiseen, kun kiusaaminen on tehnyt elämästä selviytymistaistelua ja traumaoireiden kanssa eläminen uuvuttaa.
Ei siihen kaikki pysty muutenkaan.
Sillä ei ole mitään väliä, miten sinne lääkikseen pääsee. Kunhan pääsee tavalla tai toisella ja se on lottovoitto. Lääkiksen keskeyttäneitä on todella vähän ja se johtuu opiskelun tyylistä. On omat ryhmät ja lukujärjestys, minkä mukaan mennään ja siitä on vaikea pudota. Ja sitten kun valmistuu, pääsee heti töihin. Moni jopa väittelee tohtoriksi ennen valmistumistaan, koska tutkimusta tehdään paljon ja opiskelijoita houkutellaan mukaan tutkimusryhmiin. On myös todella kollegiaalinen ala. Tämäkin tyttö valmistuu kuuden vuoden päästä ja on silloin vasta 27v ja voi alkaa tienata terveyskeskuksessa yli 6000e/kk.
Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin lasten arvosanoilla kehuskelu somessa tai työpaikalla. Meilläkin on useampi joiden arvosanat ovat tyyliin 9.7 lukiosta ja rivi älliä. Omat lapset on jossain kasin tasolla, keskusteluun ei voi osallistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
36525 tämä luku kannattaa pitää mielessä. Lopulta kaikki päätyy unholaan. Opiskeli sitten kuinka paljon hyvänsä.
Pääsin viime vuonna ammattikorkeaan iänikuisen vanhalla ylioppilastodistuksellani vuodelta 1998. Enkä edes erityisen hyvillä arvosanoilla. Ruotsi L, enkku E, äidinkieli ja lyhyt saksa M, reaali ja lyhyt matikka C.
Oli kyllä melkoinen yllätys, en ollut yhteishaussa edes minnekään muualle hakenut. Mietin just, että en edes menisi pääsykokeisiin, kun tuli sähköpostiin viesti opiskelupaikasta.
Nyt vuotta myöhemmin eka vuosi melkein kokonaan opiskeltu, 55 opintopistettä suoritettu, keskiarvo 4,7. Kesätöitä en saanut, joten opiskelen kesälläkin ja aion suorittaa 20 opintopistettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen pääsy myös vaatii poikkeuksellista älyä ja toki älykkyys on perinnöllistä.
No ei se oikeesti älyä vaadi.
Se luokan hikipinko ei ole luokan älykkäin.
Ulkoaopettelua ja hyvää muistia vaatii.
Lookista ja matemaattista älykkyyttä harvemmin omaavat. Voi olla jopa lyhyen matikan kirjoittaneita kai nykyään?
Kyllä nuori on itse työnsä tehnyt, mutta miksihän Pipan piti oikein mainita, että hänen tyttärensä PÄÄSI SUORAAN YLIOPPILASTODISTUKSELLA opiskelemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luultavasti tuo tytär ei ole ainoa, joka menee suoraan todistuksella lääkikseen. Siitähän se vaan on kiinni, että todistus on riittävän hyvä!
Ei se nimestä tai äidistä johdu!
No, mut siis... Ei se todistuskaan helpolla tule.
Ja kun ovat sitten lääkiksessä, niin eivätkö ole kaikki samalla starttiviivalla, vaikka joku oliskin käynyt valmennuskurssit ja niin edelleen.... Vai joutuuks toi lääkärin tytär nyt sitten alakynteen jos häneltä puuttuu jotain anatomian opintoja alustavina. Onko pääsykokeissa muuten anatomiaa, vai ovatko ne fysiikkaa ja kemiaa sekä matematiikkaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai Pippa Laukan tytär on ollut etuoikeutetussa asemassa hakiessaan lääkikseen. Turha uskotella muuta. Äitinsä tukenut kouluvuosien ajan luonnontieteellisissä aineissa peruskoulun ja lukion läpi. Yhä uskotellaan että tässä "hyvinvointiyhteiskunnassa" on samat mahdollisuudet kaikilla. Teoriassa onkin mutta ei käytännössä. Lähtökohdat määrittää ihmisten elämää edelleen paljon. Huono-osaisuus ei ole vain köyhyyttä. Se on vanhemmilta saatavan tuen ja ohjauksen puutetta, osallisuuden ja mahdollisuuksien puutetta esim. harrastusten osalta. Se on sitä että kukaan ei kerro lapselle että tämä on arvokas, tärkeä ja rakastettu. Ja että hänellä on edessään hieno tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia. Voi olla henkistä ja fyysistä väkivaltaa.
On paljon lapsia jotka lähtevät elämään elämäänsä takasuoralta kotiolojensa takia. Osa onnistuu kotioloista huolimatta pärjäämään elämässä, liian moni luhistuu matkalla, syrjäytyy, sairastuu psyykkisesti. Minun ajatukseni, sydämeni ja empatiani ovat niiden lasten ja nuorten puolella. Osa huono-osaisista lapsista saa tukea ja pääsee jaloilleen, liian moni jää vaille tukea tai se on riittämätöntä. Ällöttää kun aina keväisin hehkutetaan näitä yhdentoista laudaturin ylioppilaita, opettajat kiillottavat kilpeään ja yhteiskunta nähdään meidän kaikkien etujen ajajana vaikka se ei sitä ole. Koulumaailma on rikki, siellä voidaan huonosti. On paljon fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Ahdistuneisuutta, pelkoja ja pahaaoloa.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin lääkikseen riittää viisi L:ää ja yksi E, kun ne ovat oikeista aineista.
Riittää 5 L:ää ja yksi M:kin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateellisen panettelua tämä aloittajan teksti. Kun tekee muutakin, kuin navan kaivamista nuorena, eikä jää loisimaan Kela-elättinä, niin kaikki on mahdollista. Tyhmempikin tajuaa sen, että paljon helpompaa on kerätä ne riittävät ällät lukiosta, kuin päästä kouluun pääsykokeiden kautta. Käykin periytyy ja varmaan tuolla kodissa ei perseillä woltti-ruokia mutustelemaan pelikonsolin äärellä, vaan tehdään töitä unelmien eteen.
Vierailija kirjoitti:
Ulkonäkö ja älykkyys kulkee käsikädessä.
Steaphen hawking oli sitten varsinainen tollo kuten Einsteinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen pääsy myös vaatii poikkeuksellista älyä ja toki älykkyys on perinnöllistä.
No ei se oikeesti älyä vaadi.
Se luokan hikipinko ei ole luokan älykkäin.
Ulkoaopettelua ja hyvää muistia vaatii.
Lookista ja matemaattista älykkyyttä harvemmin omaavat. Voi olla jopa lyhyen matikan kirjoittaneita kai nykyään?
Ei todellakaan ole mitään mahdollisuutta päästä todistusvalinnassa ilman pitkää matikkaa, fysiikkaa, bilsaa ja kemiaa ja näistä huippuarvosanat kuten äikästä ja pitkästä kielestä myös. Kaikki eivät opi pitkää matikkaa hyvin, vaan saavat kutosia. Silloin lääkikseen ei mennä. Myöskään yo-arvosanat eivät uusimalla nouse, jos osaamistaso ei nouse. Harva onnistuu niitä nostamaan. Sen tiedän yo-kokeita yli 20 vuotta korjanneena.
Eräs sosiaalityöntekijä kirjoitti hyvän jutun liittyen siihen kun ihmiset luulevat menestyneensä omilla ansioillaan elämässään ja vastaavasti ne jotka eivät menesty nähdään syyllisinä omaan tilanteeseensa. Hän on nähnyt aitiopaikalta perheiden, lasten ja nuorten ja vanhempien vaikeuksia ja pahoinvointia ja osasi kuvata sitä osuvasti. Kysyi siinä jutussa että kun koet menestyneesi omilla ansioillasi niin oliko sinulla nämä ja nuo asiat lapsuudessasi ja nuoruudessasi hyvin. Ja oliko se sinun aikaansaannostasi että niin oli. Hienosti kiteytetty ja sopii ketjun aiheeseen hyvin. Jos joku löytää sen jutun niin linkittäkää se tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen pääsy myös vaatii poikkeuksellista älyä ja toki älykkyys on perinnöllistä.
No ei se oikeesti älyä vaadi.
Se luokan hikipinko ei ole luokan älykkäin.
Ulkoaopettelua ja hyvää muistia vaatii.
Lookista ja matemaattista älykkyyttä harvemmin omaavat. Voi olla jopa lyhyen matikan kirjoittaneita kai nykyään?
Ei todellakaan ole mitään mahdollisuutta päästä todistusvalinnassa ilman pitkää matikkaa, fysiikkaa, bilsaa ja kemiaa ja näistä huippuarvosanat kuten äikästä ja pitkästä kielestä myös. Kaikki eivät opi pitkää matikkaa hyvin, vaan saavat kutosia. Silloin lääkikseen ei mennä. Myöskään yo-arvosanat eivät uusimalla nouse, jos osaamistaso ei nouse. Harva onnistuu niitä nostamaan. Sen tiedän yo-kokeita yli 20 vuotta korjanneena.
Mitä sinäkään siitä tiedät kuinka ovat myöhemmin elämässään arvosanojaan nostaneet vaikka iltalukiossa ja siitä edenneet eteenpäin opinnoissaan. Ei se vika ole aina oppilaassa vaan se voi olla opettajissa ja riittävän tuen puutteessa. Ja usein onkin. Helpompi tietysti syyttää oppilaita ja heidän osaamattomuuttaan kuin katsoa peiliin.
Pitkä matematiikka saa eniten pisteitä, eikö se muutu että äikästä saa eniten, fysiikka, kemia, biologia, pitkä kieli enkku
Ei tarvitse olla, mun lapsella oli L ja E ja loput M. Ei ole lähelläkään lääkiksen vaatimuksia.