MTV Uutiset: Pippa Laukan tytär lääkikseen suoraan todistuksella - kuinka monella on tähän mahdollisuus?
No jopas! Lääkärijulkkis Pippa Laukka hehkuttaa Instagramissa, kuinka hänen tyttärensä pääsi lääkikseen suoraan ylioppilastodistuksella. Ja toki ei äidin ansiosta, vaan ihan "bossladyn" omalla sinnikkyydellä. Eikö tässä vaiheessa olisi voinut jo lisätä #blessed #elitismi?
Samaan aikaan tavallisten perheiden lapset ravaavat pääsykoekursseilla, maksavat tuhansia euroja valmennukseen ja stressaavat itsensä uupumuksen partaalle. Mutta kun kodissa puhutaan lääkiksestä jo taaperona, isketään pöytään oikeat tukikeinot ja tietotaito, niin johan sujuu. Silti esitetään, että kyse on vain yksilön sisusta.
Miten monella suomalaisella nuorella on oikeasti realistinen mahdollisuus päästä sisään suoraan todistuksella? Vai onko tämä järjestelmä rakennettu vain hyväosaisille, joille koulunkäynti on optimoitu jo kohdusta lähtien?
Miltä teistä tuntuu tämä uutisointi? Ylpeyttä vai piilossa paistattelavaa etuoikeutta? Oletteko itse nähneet, kuinka eriarvoista opiskelu- ja pääsykoepolku oikeasti on vai onko tämä vaan katkeraa mutinaa meiltä taviksilta?
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös mun lapseni pääsi suoraan yliopistoon, oli yksi elämäni ikimuistoisimmista päivistä, kun hän siitä soitti, olimme juuri astumassa Mäntässä Serlachiuksen taidemuseoon.
Matemaattiset taidot ovat tuossa olennaisia, ne periytyvät, mutta kyllä siihen opiskeluakin vaaditaan.
Mikään taito ei periydy, kaikki on opeteltava ja harjoiteltava. Toisille matematiikka on helpompaa, mutta ellei ole harvinaista matematiikkaan liittyvää lukihäiriötä, kaikilla on mahdollisuus oppia matematiikkaa. Ongelma on yleensä sekä asenteissa että opetuksessa, kun matematiikka takeltelee.
Kumpikin vanhemmista ei matemaattisia ja poika sai lukiossa teknologiasäätiön 1000 euron stipendin 2 pistettä vaille täydet. Itse oon suorastaan TYhmä matemaattisissa aineissa
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka saa eniten pisteitä, eikö se muutu että äikästä saa eniten, fysiikka, kemia, biologia, pitkä kieli enkku
Lääkikseenkö? Pisteet muuttuu eri aloille eri tavalla. Lääkikseen saa ensi vuonnakin eniten pisteitä pitkästä matikasta, seuraavaksi eniten äikästä.
Itse kirjoitin aikanaan ällän paperit vaan eipä ollut mahdollista päästä suoraan todistuksella.
Vain se on tässä epäoikeudenmukaista, ettei jo silloin arvotettu enemmän vuosien kovaa työtä kuin pääsykokeisiin pänttäämistä.
Enkä ole etuoikeutetusta/rikkaasta perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös mun lapseni pääsi suoraan yliopistoon, oli yksi elämäni ikimuistoisimmista päivistä, kun hän siitä soitti, olimme juuri astumassa Mäntässä Serlachiuksen taidemuseoon.
Matemaattiset taidot ovat tuossa olennaisia, ne periytyvät, mutta kyllä siihen opiskeluakin vaaditaan.
Mikään taito ei periydy, kaikki on opeteltava ja harjoiteltava. Toisille matematiikka on helpompaa, mutta ellei ole harvinaista matematiikkaan liittyvää lukihäiriötä, kaikilla on mahdollisuus oppia matematiikkaa. Ongelma on yleensä sekä asenteissa että opetuksessa, kun matematiikka takeltelee.
Kumpikin vanhemmista ei matemaattisia ja poika sai lukiossa teknologiasäätiön 1000 euron stipendin 2 pistettä vaille täydet. Itse oon suorastaan TYhmä matemaattisissa aineissa
pitkästä matematiikasta
Julkisuus, hyvä verkostoituminen, varakkuus, ehkä jopa isukin vapaamuurarius takaa varmasti opiskelupaikan.
Kun lukee läksyt ja näkee vaivaa, niin jokainen pääsee. Katkeran ihmisen valitusta.
Vierailija kirjoitti:
Eräs sosiaalityöntekijä kirjoitti hyvän jutun liittyen siihen kun ihmiset luulevat menestyneensä omilla ansioillaan elämässään ja vastaavasti ne jotka eivät menesty nähdään syyllisinä omaan tilanteeseensa. Hän on nähnyt aitiopaikalta perheiden, lasten ja nuorten ja vanhempien vaikeuksia ja pahoinvointia ja osasi kuvata sitä osuvasti. Kysyi siinä jutussa että kun koet menestyneesi omilla ansioillasi niin oliko sinulla nämä ja nuo asiat lapsuudessasi ja nuoruudessasi hyvin. Ja oliko se sinun aikaansaannostasi että niin oli. Hienosti kiteytetty ja sopii ketjun aiheeseen hyvin. Jos joku löytää sen jutun niin linkittäkää se tänne.
Kuitenkaan kellekään laudaturit eivät tule itsestään vaan siellä on taustalla aivan mieletön määrä työtä. Toki työn tekeminen on helpompaa, jos kotoa ja kaveripiiristä saa kannustusta, mutta itse hommat on aina tehtävä.
"Kaikilla pitäisi olla oikeus olla lääkäri, jos näin haluaa." Heh. Älykkyys ja matemaattinen lahjakkuus periytyvät vahvasti, ei ihme, että lääkärin lapset pääsevät lääkikseen. Suomessa jokaisella on mahdollisuus yrittää 6 L-riviä lukiossa. Opiskelu on maksutonta. Jos rahkeet riittää, niin lääkiksen ovet ovat auki. Jos ei riitä, niin sitten pitää miettiä jotain omalle tasolle sopivampaa.
Nämä "köyhät" voisivat lopettaa tuon jatkuvan ulinan yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta. Suomi on maailman oikeudenmukaisin maa, tai ainakin top-5:ssä, täällä ei raha oikeasti ratkaise mahdollisuuksia. Toki on helpompi valittaa kotoa käsin ja vaatia vaan köyhyyden perusteella itselle samoja asioita, mitä muut saavuttavat töitä tekemällä.
Jokaisella. joka on panostanut lukio-opintoihin ja menestynyt erinomaisesti yo-kirjoituksissa, on mahdollisuus tulla todistuksella valituksi haluamaansa opinto-ohjelmaan. Vanhemmat, perhe tai suku ei vaikuta valintaan. Ei myöskään ulkonäkö tai varallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs sosiaalityöntekijä kirjoitti hyvän jutun liittyen siihen kun ihmiset luulevat menestyneensä omilla ansioillaan elämässään ja vastaavasti ne jotka eivät menesty nähdään syyllisinä omaan tilanteeseensa. Hän on nähnyt aitiopaikalta perheiden, lasten ja nuorten ja vanhempien vaikeuksia ja pahoinvointia ja osasi kuvata sitä osuvasti. Kysyi siinä jutussa että kun koet menestyneesi omilla ansioillasi niin oliko sinulla nämä ja nuo asiat lapsuudessasi ja nuoruudessasi hyvin. Ja oliko se sinun aikaansaannostasi että niin oli. Hienosti kiteytetty ja sopii ketjun aiheeseen hyvin. Jos joku löytää sen jutun niin linkittäkää se tänne.
Kuitenkaan kellekään laudaturit eivät tule itsestään vaan siellä on taustalla aivan mieletön määrä työtä. Toki työn tekeminen on helpompaa, jos kotoa ja kaveripiiristä saa kannustusta, mutta itse hommat on aina tehtävä.
Tottakai ne hommat on itse tehtävä mutta kaikki eivät siihen kykene esim. psyykkisten ongelmien takia. Moni älykäs nuori on murrettu ja tuhottu kiusaamisella ja tuen puutteella koulumaailmassa. Myös kotiolot voivat olla vaikeat.
Mitä syvemmällä kuplassa,sitä enempi uskoo siihen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs sosiaalityöntekijä kirjoitti hyvän jutun liittyen siihen kun ihmiset luulevat menestyneensä omilla ansioillaan elämässään ja vastaavasti ne jotka eivät menesty nähdään syyllisinä omaan tilanteeseensa. Hän on nähnyt aitiopaikalta perheiden, lasten ja nuorten ja vanhempien vaikeuksia ja pahoinvointia ja osasi kuvata sitä osuvasti. Kysyi siinä jutussa että kun koet menestyneesi omilla ansioillasi niin oliko sinulla nämä ja nuo asiat lapsuudessasi ja nuoruudessasi hyvin. Ja oliko se sinun aikaansaannostasi että niin oli. Hienosti kiteytetty ja sopii ketjun aiheeseen hyvin. Jos joku löytää sen jutun niin linkittäkää se tänne.
Kuitenkaan kellekään laudaturit eivät tule itsestään vaan siellä on taustalla aivan mieletön määrä työtä. Toki työn tekeminen on helpompaa, jos kotoa ja kaveripiiristä saa kannustusta, mutta itse hommat on aina tehtävä.
Tietysti tasapainoiseen ja hyvävaraiseen perheeseen syntyminen antaa paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa, mutta koska elämme reaalimaailmassa, jossa kaikki perheet eivät ole yhtä hyviä, niin Suomessa on pyritty tasaamaan eroja tarjoamalla kaikille lapsille samanlaiset koulutusmahdollisuudet. Opiskelu on ilmaista. Ja kyllä jokainen hyviä arvosanoja saava lapsi on ihan itse ne arvosanat ansainnut, oli niiden taustalla enemmän tai vähemmän työtä. Ja jokainen työssäkäyvä on myös itse palkkansa ansainnut, ei se raha ilmaiseksi tule kenellekään työssäkäyvälle. Koko yhteiskunta ei voi vain voivotella huono-osaisuutta ja kulkea hitaimpien tahtiin. Jos on geenilotossa saanut mielenterveysongelmia ja/tai alhaisen älykkyysosamäärän, niin ei voivottelu siihen auta, vaan pitää yrittää tehdä silti parhaansa. Ei muutkaan voi puolesta ahkeroida. Tällaisen jatkuvan voivottelun oikeuttaminen on laiskaa touhua. Jokaisen pitäisi pyrkiä parhaimpaan mahdolliseen tilanteeseen niillä resursseilla, jotka itsellä on käytettävissä ja siihen pitäisi myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimissaan pyrkiä.
Lääkikseen pääsee ensisijaisesti sillä että on saanut kotoa mallin opiskella ja hyvän työmoraalin, toissijaisesti sillä että on mahdollisuus panostaa lukuihin ajallisesti ja raha auttaa vain jos tarvitsee hakea kymmenen vuotta että onnistuu pääsykokeissa. Ei ole väliä oletko valmennuskurssilla vai et, joku vetää parinsadan itseopiskelupaketilla kovemmat pisteet pääsykokeesta mitä ne jotka maksaa 6000€ valmennuskurssin.
Jos menee suoraan lukiosta lääkikseen, on sen ansainnut työllä. Itsekin olisin voinut opiskella lukiossa hyvin, muttei huvittanut. Piti mennä lääkikseen myöhemmin pääsykokeella.
Vierailija kirjoitti:
Eräs sosiaalityöntekijä kirjoitti hyvän jutun liittyen siihen kun ihmiset luulevat menestyneensä omilla ansioillaan elämässään ja vastaavasti ne jotka eivät menesty nähdään syyllisinä omaan tilanteeseensa. Hän on nähnyt aitiopaikalta perheiden, lasten ja nuorten ja vanhempien vaikeuksia ja pahoinvointia ja osasi kuvata sitä osuvasti. Kysyi siinä jutussa että kun koet menestyneesi omilla ansioillasi niin oliko sinulla nämä ja nuo asiat lapsuudessasi ja nuoruudessasi hyvin. Ja oliko se sinun aikaansaannostasi että niin oli. Hienosti kiteytetty ja sopii ketjun aiheeseen hyvin. Jos joku löytää sen jutun niin linkittäkää se tänne.
Vaikka saisi kotoa millaisen mallin niin aikuinen ihminen pystyy silti ottamaan itseään niskasta kiinni ja tekemään toisin. Ok, jos on vaikka syntynyt nikotiiniriippuvaisena, niin huonompi homma. Jos on saanut lapsen 12-vuotiaana niin vaikeuttaahan se. Mutta tosiasiassa lääkikseen menee jatkuvasti ihmisiä joilla ei ole asiat hyvin, on paljon syömishäiriö- ja masennustaustaisia.
No siis tottakai vanhempien ammatilla ja suhtautumisella opiskeluun on vaikutusta. Juurikin siinä, että nämä vanhemmat tietävät, miten sinne yliopistoon mennään. Duunarit eivät ehkä edes kannusta lapsiaan siihen, tai eivät ymmärrä, millaista työtä se vaatii.
Mutta ei se silti tarkoita sitä, etteikö tyttö itse olisi tehnyt lujasti töitä menestyksensä eteen. On siis sen ansainnut. Ilmaiseksi se ei tule, vaikka olisi millainen perhetausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös mun lapseni pääsi suoraan yliopistoon, oli yksi elämäni ikimuistoisimmista päivistä, kun hän siitä soitti, olimme juuri astumassa Mäntässä Serlachiuksen taidemuseoon.
Matemaattiset taidot ovat tuossa olennaisia, ne periytyvät, mutta kyllä siihen opiskeluakin vaaditaan.
Mikään taito ei periydy, kaikki on opeteltava ja harjoiteltava. Toisille matematiikka on helpompaa, mutta ellei ole harvinaista matematiikkaan liittyvää lukihäiriötä, kaikilla on mahdollisuus oppia matematiikkaa. Ongelma on yleensä sekä asenteissa että opetuksessa, kun matematiikka takeltelee.
Kumpikin vanhemmista ei matemaattisia ja poika sai lukiossa teknologiasäätiön 1000 euron stipendin 2 pistettä vaille täydet. Itse oon suorastaan TYhmä matemaattisissa aineissa
Omiin kykyihin uskominen ja harjoittelun määrä ovat avainasemassa.
Vierailija kirjoitti:
Kun lukee läksyt ja näkee vaivaa, niin jokainen pääsee. Katkeran ihmisen valitusta.
Eivät pääse, taso vaan kasvaa. Edelleen sieltä porukasta valitaan vaan parhaat.
Mikä on tärkeää lääkärille kun olet siellä valittamassa vaivojasi? Se ei ole mitään lällyä, vaan johdonmukainen ajattelu ja syy-seurausketjujen tajuaminen. Sellainen neutraali hoksaaminen joka pitää olla jos menestyy matemaattisesti. Ei tarvitse opetella ulkoa jotain mitä ei tajua kun oppimääriä sisäistetään. Sitä niin haukutaan ettei sitä saisi pitää kaikkien tärkeimpänä, eikä sitä nyt jollain muulla alalla tarvitsekaan. Tekoäly tekee tulevaisuudessa kaiken mikä perustuu tutkittuihin faktoihin.
Todistusvalinnassa ei pääse jos on lyhyt matikka