Lue keskustelun säännöt.
Kanada pettyi Sako Tikka T3 kivääreihin: eivät kestä arktisia oloja
22.05.2025 |
On se kumma kun Suomessa ei osata tehdä tuotteita jotka kestäisi kylmää. Eipä ihme, että maassamme menee huonosti.
https://demokraatti.fi/kanada-pettyi-ostamiinsa-suomalaiskivaareihin-ei…
"Tikka-kivääreillä korvattiin yli 80 vuotta Rangersien käytössä olleet brittiläiset Lee-Enfield -kiväärit, jotka olivat alkaneet kulua loppuun. Niiden pähkinäpuutukeissa ei vastaavia säänsieto-ongelmia ollut."
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä M27 "pystykorva" oli se paras kivääri,niillä on monta venäläistä lähetetty manan majoille.
Mulla käytössä midifioitu pystykorva. 300m 8mm kasa.
Minä ammuin armeijassa 500 metristä 5 sentin kolikkoon ilman tukea joka toisen luodin.
Ja cooperissa 4400 metriä päälle.
Joo ja reppu selässä ja kaksi telamiinaa käsissä roikkuen.
Oli nekin, mutta eniten hinkkasi paraatisaappaat kokoa 48 ilman sukkia, kun on vaan 42 koon jalka. Kahdesti piti pysähtyä solmimaan nauhat ja repusta katkesi toinen viileke, kun mannerheimristin neula viilsi sen poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä M27 "pystykorva" oli se paras kivääri,niillä on monta venäläistä lähetetty manan majoille.
Mulla käytössä midifioitu pystykorva. 300m 8mm kasa.
Mut huomaa et normaalisti ammutaan yhtä useempi kuti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
Höpö. M.62 vika oli ihan siinä kotelon kannessa. Tarkkuutuksen jälkeen ei asetta saanut puhdistaa tai tähtäimet osoittivat minne tahansa -))! Ps. eihän liitosten tarkkuudella ollut mitään merkitystä runkoon asennettuihin tähtäimiin sen jälkeen kun säädöt on ammuttu kohilleen/ tehty -))!
Vierailija kirjoitti:
On laminaattitukkeja ja "laminaattitukkeja". Jos liimaa kaksi lankkua yhteen niin se on laminaatti. Riippuu niin paljon kuinka paksua viilua ja minkälaisella liimalla kiinni toisissaan sekä miten on liima imeytynyt puuhun.
Kunnollinen laminaattitukki kestää sääolosuhteita hyvin.
Juu. Suomessa varsinkin takavuosina suosittu laminaattitukki koivuvanerista on kivikova materiaali. Aikoinaan tilasin eräältä sepältä upotukset rautaosille ja sitten itse työstin ulkopuolen mieltymysteni mukaiseksi. Paitsi kovaa, niin ainakin omaan silmääni kaunis sinistettyä terästä vasten. Vielä 2000 alkupuolella laminaatti oli suosittu ja miksei vielä pähkinäpuukin. Hinnat ovat räjähtäneet. Nykyään pähkinätukkiin pitää löytyä iso kasa euroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
Höpö. M.62 vika oli ihan siinä kotelon kannessa. Tarkkuutuksen jälkeen ei asetta saanut puhdistaa tai tähtäimet osoittivat minne tahansa -))! Ps. eihän liitosten tarkkuudella ollut mitään merkitystä runkoon asennettuihin tähtäimiin sen jälkeen kun säädöt on ammuttu kohilleen/ tehty -))!
Lues nyt uudestaan mitä sanoin ja aloita sitten kommenttisi alusta. Eikä meidän tarvinnut tarkkuuttaa asetta uudelleen joka putsauksen jälkeen. Teillä taisi olla ne kiinalaisversiot käytössä, meillä oli suomalaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Kova hinku niillä kuitenkin oli päästä Suomi-konepistoolia kopioimaan omaan käyttöön.
Höpö, saksalaista Bergmannia mukaillen. Ensimallihan valmistui jo 1934...?? Tietäviä paikalla..? Jaa herra Lahtikin kopio Bergmannin mukaillen...
Vierailija kirjoitti:
Harmi ettei Suomessa osata valmistaa laadukkaita aseita.
Tilaaja itse vaati ymmärtämättömyyttään noihin piiput ruostumattomasta teräksestä!
Ostaisitko itse ikinä kivääriä rosteripiipulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
RK62:lla voi hyvin yrittää syöksyjäkuvioon 600 metriin asti! Ennen varusmiehille ammutettiin myös tämä, kun nykyään niitä ammutetaan vain 150:een metriin!
Ja tämä siis alkuperäisillä, suomalaisilla avotähtäimillä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun luettuasi tiedät, että kiväärit valmistettiin lisenssillä Kanadassa Coltin tehtaalla.
Mitä väliä sillä missä ne valmistetaan? Jos aseen on tarkoitus kestää arktisia oloja, niin suunnitteluvaihe on siinäkin tapauksesss varmaan valmistusvaihetta tärkeämpi.
Tottakai sillä on väliä. Molemmat ovat tärkeitä. Pitää selvittää onko virhe suunnittelussa vai valmistuksessa, mutta sinä et voi sitä tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
Höpö. M.62 vika oli ihan siinä kotelon kannessa. Tarkkuu
Älä nyt höpöjä tänne kirjoota! Mammat pian uskovat!
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä puutukki ylipäätään? Väärä tuote tähän käyttötarkoitukseen. Toi on sama kuin ostaisi sandaalit ja sitten valittaisi miten huonot ne on talvella.
Puutukkihan oli kestänyt vanhoissa aseissa jutun mukaan 80 vuotta. Se oli tuo komposiitti, joka kesti vain muutaman vuoden!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
RK62:lla voi hyvin yrittää syöksyjäkuvioon 600 metriin
Toki ymmärrät että 600m aakeeta paikkaa jossa vihulainen juoksee voi sillai joutua hakemaan Suomessa? Tietysti jos se juoksentelee moottoritiellä mutt kannattaako sen vuoksi koko porukkaa siihen harjoittaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
Höpö. M.62 vika oli ihan siinä kotelon kannessa. Tarkkuutuksen jälkeen ei asetta saanut puhdistaa tai tähtäimet osoittivat minne tahansa -))! Ps. eihän liitosten tarkkuudella ollut mitään merkitystä runkoon asennettuihin tähtäimiin sen jälkeen kun säädöt on ammuttu kohilleen/ tehty -))!
Jos jotain niin liiallinen tarkkuus oli M62 rynkyn suurin vika. Tarpeettoman tarkka ase ja siksi kallis valmistaa. Jokaisen sotilaan aseella ei tarvitse osua korttipakan kokoiseen kasaan 300 metrin päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
""Lues nyt uudestaan mitä sanoin ja aloita sitten kommenttisi alusta. Eikä meidän tarvinnut tarkkuuttaa asetta uudelleen joka putsauksen jälkeen. Teillä taisi olla ne kiinalaisversiot käytössä, meillä oli suomalaiset. ""
Eli et ole koskaan tarkkuuttanut rk-62? Takatähtäimen ollessa takakannessa se asettui putsauksen jälkeen suunnilleen mitenkä halusi. Vähän asiassa auttoi ja korjasi se vähän pidempi tähtäinväli verrattaessa Ak-47 ja kiinalaiseen jossa myös kiintee takatähtäimen paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä M27 "pystykorva" oli se paras kivääri,niillä on monta venäläistä lähetetty manan majoille.
Mulla käytössä midifioitu pystykorva. 300m 8mm kasa.
Minä ammuin armeijassa 500 metristä 5 sentin kolikkoon ilman tukea joka toisen luodin.
Pystykorvallako?
Ei, Mosinilla. Mutta siihen on vaihdettu VKT:n piippu ja tähtäimistä meistetty arssinat yli.
Käytin ampuessa myös suojeluskuntahihnaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
Höpö. M.62 vika oli ihan siinä kotelon kannessa. Tarkkuu
Mitä sää ny selostat?
Millä se tarkkuus pysyy kaasumäntäaseessa, jos sitä ei puhdista?
Housuissas hölskyy!
"Jos jotain niin liiallinen tarkkuus oli M62 rynkyn suurin vika. Tarpeettoman tarkka ase ja siksi kallis valmistaa. Jokaisen sotilaan aseella ei tarvitse osua korttipakan kokoiseen kasaan 300 metrin päästä."
Muistelen lukeneeni jenkkitutkimusta jossa paljastui et yhtä Vietcongia kohti jenkit ampuivat lähes 90.000 laukausta. On siinä ollut pienoista ohiammuntaa -))!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
RK62:ll
"Toki ymmärrät että 600m aakeeta paikkaa jossa vihulainen juoksee voi sillai joutua hakemaan Suomessa? Tietysti jos se juoksentelee moottoritiellä mutt kannattaako sen vuoksi koko porukkaa siihen harjoittaa?"
Kyllä kannattaa. On ehdottoman tärkeää, että pojat oppivat aseensa ominaisuudet ja oppivat luottamaan siihen!
Ja ampumaan joutuu tilanteen mukaan. Epätodennäköistähän tuo on, mutta harjoitus on em. huomioiden muutaman patruunan arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talvisodassa todettiin, ettei suomalaiset ole hyviä asessuunnittelijoita. Lahti-Saloranta pikakiväärikin jumitti jo pikkupakkasissa ja niitä korjattiin sotasaalisaseiden osilla. Venäläisten väljät lukot toimivat paremmin lumessa ja hiekassa.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.
Höpö.
"Jos jotain niin liiallinen tarkkuus oli M62 rynkyn suurin vika. Tarpeettoman tarkka ase ja siksi kallis valmistaa. Jokaisen sotilaan aseella ei tarvitse osua korttipakan kokoiseen kasaan 300 metrin päästä."
Väärin! Ampumataito on kaiken taktiikan perusta ja jokaisen soturin perustaito!
Parhaillaan PV on vaihtamassa sekä asetta että patruunaa selkeästi huonompaan ja ruotsalaisetkin panivat jo saamansa uudet sakolaiset käyttökieltoon hankkien Yhdysvalloista hätäostona melkoisen tukun AR:rää.
Talvisodasta en tiedä mutta jälkeenpäin muistan että herra kalasnikov haukkui suomiversion omasta aseestaan (rk-62) jossa takatähtäin oli laitettu sen koneistoa suojaavan metalliluukun päälle eikä runkoon. Tuo sanoi että se tulee hölskymään liikaa eikä aseella osu mihinkään. Oikeasti vika taisi olla neuvostoliiton "isoissa valmistustoleransseissa" eli nuo ei osanneet valmistaa riittävän tarkkoja liitoksia aseensa osien välille toisin kuin suomalainen valmistaja. Suomiversiolla osui hyvin aina 300m asti.