Mikä on hirvein työpaikka jonne olet eksynyt?
Kommentit (234)
Vierailija kirjoitti:
ohjaajan työtehtävät kuntouttavassa työssä , yäks
Mikä tässä oli kamalaa?
Vuokratyöntekijänä pesulassa. Vanhemmat työkaverit oli kaikki katkeran oloisia. Minkäänlaista perehdytystä ei ollut. Kun kovasti kyselin, hyvin happaman oloinen rouva neuvoi mistä sain työvaatteet ja mihin koneelle menin ja mitä siinä tehdään. Jupisi mennessään kuinka kyvyttömiä nykynuoret ovat. Yksikään vakkari ei puhunut minulle koko aikana kertaakaan, ei edes tervehtinyt.
Myöhemmin selvisi miksi kaikki oli niin happamia. Oli toimipisteen lopetus edessä, eikä oikein kenelläkään siellä ollut koulutusta mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vuokratyöntekijänä pesulassa. Vanhemmat työkaverit oli kaikki katkeran oloisia. Minkäänlaista perehdytystä ei ollut. Kun kovasti kyselin, hyvin happaman oloinen rouva neuvoi mistä sain työvaatteet ja mihin koneelle menin ja mitä siinä tehdään. Jupisi mennessään kuinka kyvyttömiä nykynuoret ovat. Yksikään vakkari ei puhunut minulle koko aikana kertaakaan, ei edes tervehtinyt.
Myöhemmin selvisi miksi kaikki oli niin happamia. Oli toimipisteen lopetus edessä, eikä oikein kenelläkään siellä ollut koulutusta mihinkään.
Tuo on kyllä ihmeellistä, että oletetaan että tuntemattomassa uudessa työpaikassa sitä osaisi kaiken kuin vanhasta muistista ilman minkäänlaista perehdetystä tehtäviin. Toisaalta jos paikka oli lopettamassa kokonaan, niin en ihmettele että ketään ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vanhustyö. Työkaverit toisia haukkuvia tyhjäpäitä, työ pelkkää orjuutta ja muiden palvelemista liian pienellä mitoituksella. Pomo laiska, joka ei puutu tai tee mitään. Onneksi pääsin pois.
Itse lopetin kahden viikon jälkeen koeajalla. Ja päätin, että hoidan mielummin vanhempani itse kuin ikinä päästän heitä tuollaisten kusipäiden käsiin.
Eräs kenkäkauppa. Pomo jotenkin outo, kyykytti ja kyttäsi, nauroi työntekijän virheille ystävänsä kanssa, tsemppaamista ei tullut. Puoli vuotta olin,se riitti. Mutta pahimmat oli kyllä siivoustyöpaikat, ihan ylimitoitetut alueet ja parissa kolmessa tunnissa olisi pitänyt saada siivottua kaikki, palkka tietysti alakanttiin. Vielä muistuu mieleen eräs lääketehdas,siellä liukuhihnalla pakkaamassa tuotteita, jos vessaan halusit niin juoksujalkaa tai sitten pidättelyä kunnes kahvitauko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokratyöntekijänä pesulassa. Vanhemmat työkaverit oli kaikki katkeran oloisia. Minkäänlaista perehdytystä ei ollut. Kun kovasti kyselin, hyvin happaman oloinen rouva neuvoi mistä sain työvaatteet ja mihin koneelle menin ja mitä siinä tehdään. Jupisi mennessään kuinka kyvyttömiä nykynuoret ovat. Yksikään vakkari ei puhunut minulle koko aikana kertaakaan, ei edes tervehtinyt.
Myöhemmin selvisi miksi kaikki oli niin happamia. Oli toimipisteen lopetus edessä, eikä oikein kenelläkään siellä ollut koulutusta mihinkään.
Tuo on kyllä ihmeellistä, että oletetaan että tuntemattomassa uudessa työpaikassa sitä osaisi kaiken kuin vanhasta muistista ilman minkäänlaista perehdetystä tehtäviin. Toisaalta jos paikka oli lopettamassa kokonaan, niin en ihmettele että ketään ei kiinnosta.
Se on tietyn tyyppisten ihmisten kanssa vähän sellasta, että kun he itse tietävät ja tuntevat olevansa kaikki tietäviä, niin sitten niillä tulee sellainen kuvitelma, että kaikki muutkin tietävät nämä asiat. Kun vastaan tulee uusi työntekijä, niin ei vaan kiinnosta ruveta näyttämään ja kertomaan eli perehdytyämään, koska siitä olettamasta lähdetään, että kyllä nämä hommat pitää osata ja tietää, kun kerran tuli tänne tämän alan firmaan töihinkin. Kyllä se niin on, että kun toinen on tuiki tuntematon, niin silloin siitä toisesta ei pidä lähteä mitään olettamaan. Mutta kun ollaan niin kaikki tietävinään ja tuntevinaan. Kummallinen ihmistyyppi.
Tuli tässä mieleen, kun kohtapuolin, kesäkuun ekalla viikolla, tulee kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun erehdyin menemään töihin Launeen mäkkäriin. Eka työpäivä alkoi sillä, kun menin tuohon ihan uuteen paikkaan ja menin sisään pääovesta. Esittäydyin ja kerroin tulevani töihin. No eikö siinä heti yksi nuori nainen alkanut tärkeillä, että olisi pitänyt tulla ihan toisesta ovesta sisään. No, v..tu. Mistä minä olisin voinut tietää tuosta kyseisestä ovesta, josta kukaan ei ollut mitään kertonut? Heti olisi pitänyt tietää talon tavat ja käytännöt, kun ensimmäistä päivää töihin tulee, siinä missä jo pidempään olleet työntekijät. Sitäpaitsi tuo ovi oli lukittu ja siitä pääsi vain koodilla kulkemaan, että olisiko minun pitänyt tuo kulkukoodikin tietää ilman että siitä kukaan oli kertonut? Tätä paskaa duunipaikkaa muistellessa on tullut mieleen, että kun työsuhde alkoi tuolla tuommoisella joutavanpäiväisellä tärkeilyllä, niin siinä kohtaa olisin voinut sanoa, että: "Vai niin? No minäpä taidan sitten lähteä tästä takaisin himaan, että töihin tulo tänne on nyt sitten uusiksi mietitty." Se olisikin ollut fiksu veto, kun vähänkin muistelee, minkälainen virhe tuohon kioskiin meneminen oli. Jumalauta jos vastaisuudessa tulee jotain tuollaista urpoa vastaan heti kun uuteen työpaikkaan menee ensimmäistä kertaa, niin se on täyskäännös kantapään varassa ja poistuminen. Kiitos ja hyvästi, pitäkää tunkkinne! Siis kun tuostahan ei tule kait mitään karenssiakaan. Se tulee, jos irtisanoutuu "ilman pätevää syytä" viikon tai yli kestäneestä työsuhteesta. Ellei sitten lakia ole menty tämänkin osalta muuttamaan. Ainakin ennen oli niin, että karenssilla ei lyöty päähän, jos irtisanouduit heti ekana tai toisena työpäivänä, mutta jos jäi katselemaan ja sietämään kaikenlaista typeryyttä viikoksikin ja irtisanouduit vasta sitten, niin kolmen kuukauden karenssi tuli niin että jysähti.
Eräs itäsuomalainen maakuntaliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätään kaikki asiakaspalveluhommat niin tiskin takana kuin puhelinsellaiset. Ihmiset on vaan niin s**tanan tyhmiä! Pienempi prosentti ihmisistä on asiallisia ja omaa edes jonkinlaista aivotoimintaa.
Nykyisessä työssä viihdyn mainiosti, koska siinä on hyvin vähän ihmiskontaktia.
Jännä kun itse asiakkaana soitan minkä tahansa yrityksen asiakaspalveluun, kukaan ei meinaa ymmärtää kysymystä saati osaisi tai edes kiinnostaisi vastata kunnolla. Ja ihan normaalisti rauhallisesti ja selkeästi asiani esitän. S*tanan tyhmät löytyy sieltä eikä omasta kodistani.
Suomessa saa usein todella huonoa asiakaspalvelua. Kun valitan laskun virheestä, asiakaspalvelija inttää, että sitä ei ole maksettu - no ei tietenkään, kun eräpäivä ei ole vielä ollut, mutta olen siis valittamassa laskun virheestä. Tai sitten luvataan hoitaa jokin asia ja soittaa takaisin, mutta mitään ei tapahdu viikkojenkaan kuluessa, vaan saan itse olla aktiivinen ja soittaa uudestaan ja uudestaan, kunnes tulistun ja vaadin yhdistämään esimiehelle. Moniin firmoihin ei edes voi soittaa, vaan saa tuskitella chattibotin kanssa tai sitten sähköpostiosoite ei vastaa - pienet bussifirmat pahimpia: olen reklamoinut mm. siitä, että kuljettaja on jättänyt aikataulun mukaisen pysäkin väliin, mutta mitään vastausta ei kuulu. Fazer-yhtiöiden asiakaspalvelu vastaa tuotekritiikkiin ja tiedusteluun laiskasti tyyliin "ikävä, että et tykkää tuotteistamme" - mitään varsinaista vastausta ei saa. Teleoperaattorin asiakaspalvelija saattaa siirtää puhelun eteenpäin seuraavalle, jolle pitää selittää sama asia, ja sama voi vielä toistua, mutta tässä voi vaikuttaa se, mistä luin monta vuotta sitten lehdestä: työnantaja kellottaa puheluita ja asia pitäisi kyetä hoitamaan tietyn minuuttimäärän puitteissa tai työntekijä saa miinuspisteitä.
Aika jaskaa ne on olleet kaikki, parhaita sellaiset työt jossa saa olla mahdollisimman paljon yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vanhustyö. Työkaverit toisia haukkuvia tyhjäpäitä, työ pelkkää orjuutta ja muiden palvelemista liian pienellä mitoituksella. Pomo laiska, joka ei puutu tai tee mitään. Onneksi pääsin pois.
Mietin noihin hommiin lähtemistä, onneksi en lähtenyt.
S.V. muurausliike
Asiatonta porukkaa, kunnon kiusantekijöitä ja pask💩njauhajia
Tuntuu, että ihan sama minne menet nykyään, niin puhutaan vain paskaa seläntakana ja vittuillaan.
Ison vanhusten palvelutalon lounasruokala.
Kiire oli niin kova että housuun olis pitänyt kusta, yksin vastasit sitten kahvilan pidosta, lounaspuolen asioista ja keittiöapulaisen tehtävistä (tiskaaminen, blokkaaminen), kaikista yhtäaikaa.
Sitten pomot saivat kuningasidean, kahvilaan hankittiin joku espressokone, eli kaiken muun helkkarinmoisen kiireen keskellä pitäis ehtiä sitten loihtimaan asiakkaille erikoiskahveja ihan papujen jauhamisesta lähtien!
HoReCa ala, never again!
M42
Hos kommunen. Det är den enda arbetsplatsen där det inte fanns någon målsättning för jobbet. Alla bara existerade.
Vierailija kirjoitti:
Stockmann Helsingin konttori yli 10 vuotta sitten. Epäinhimillinen kiire, klo 18 jälkeen tehdyistä töistä ei kertynyt edes saldoa. Tiimikaverit valittivat, mikset tule jo klo 7 töihin, että saisit kaikki hommat tehtyä, vaikka samaan aikaan tosiaan tein iltaisin klo 18 asti töitä. Siihen aikaan ei saanut tehdä etätöitä lainkaan. Ihmisten arvostaminen sosioekonomisen kotitaustan perusteella, ei sen perusteella kenellä on korkea koulutus. Kiusaamista ja selkäänpuukotusta, savustusta ulos, potkut ilman selityksiä tai varoituksia.
Tätä tapahtuu Suomessa paljon. En vain ymmärtänyt tätä aikaisemmin.Olisin lähtenyt Suomesta pois jo kauan sitten.
Tämä on oikeasti surkuhupaisaa, että ihmisiä arvostetaan sen perusteella, mitä vanhempansi ovat tehneet työkseen. Ihan kuin vanhepasi tulisivat töihin siihen työyhteisöön.
Ns. hyvän perheen lapsi voi ihan luuseri ja kouluttamaton idiootti, mutta toisenlaisen perheen lapsi hyvin koulutettu ja fiksumpi.
Tampereen Stockmann, aivan järkyttävää työpaikkakiusaamista pomoilta ja varsinkin pikkupomoilta. Esmes kun yksi työkaverini myöhästyi yhden minuutin niin heti joutui puolen tunnin puhutteluun. Itse olin usein noissa puhutteluissa ja ne eivät olleet ihmisarvoisia, yksi tai joskus jopa kaksi päällikköä mollasi jostain ihan turhasta asiasta. Eivätkä uskoneet kun sanoi että asia ei pidä paikkaansa vaan "asiakas on aina oikeassa".
Eezy henkilöstön vuokrausyritys.
Työnhakijat seulottiin niin, että katsottiin kenelle tarjottiin mitäkin töitä.
Tietyille ihmisille ei saanut tarjota toimistotöitä eikä heitä saanut esittää työnantajille, vaikka oli liiketalouden koulutus ja työkokemusta taloushallinnon töistä, heille tarjottiin vain jotain varastotöitä ja teollisuuden töitä, koska eivät olllet sosiaalisti korrekteja.
Käytännössä päätettiin työnhakijoiden työurasta ettei "vääriä" ihmisiä päässyt tekemään mukavempia toimistotöitä ja etenemäänn elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ison vanhusten palvelutalon lounasruokala.
Kiire oli niin kova että housuun olis pitänyt kusta, yksin vastasit sitten kahvilan pidosta, lounaspuolen asioista ja keittiöapulaisen tehtävistä (tiskaaminen, blokkaaminen), kaikista yhtäaikaa.
Sitten pomot saivat kuningasidean, kahvilaan hankittiin joku espressokone, eli kaiken muun helkkarinmoisen kiireen keskellä pitäis ehtiä sitten loihtimaan asiakkaille erikoiskahveja ihan papujen jauhamisesta lähtien!
HoReCa ala, never again!
M42
Vad är "blockaaminen"? Man hör det ofta inom restaurangbranschen men ser nog inga blockare någonstans. Vilka eller vad är det som blockas?
Om det endast är frågan om okunnighet i språk (sannolikheten 99 %), så plockas inget i finska hak heller. Servitrisen hämtar eventuellt maten till bordet, men tar inte ens i misstag något ut på vägen tillbaka. Det är otrolig
Blockare, plockare menar person som hämtar tallrikar, koppar osv. bort från bordet o ofta samma person diskar också
Teollisuudessa huomasin myös sellaisen oudon läpinäkyvän "hierarkian", joka ei määräytynyt osaamisen, koulutuksen tai työkokemuksen mukaan, vaan sen mukaan kenelle olit sukua tai kenen kanssa oli kaveri.
Moneen työpaikkaan oli "luovittu" vuosien varrella koko suku & kaveripiiri töihin, jotka sitten vähän niin kuin määräsivät tai yrittivät määrätä kaikesta. Petasivat toisilleen hyvin asemia, vahtivat selustaa ja puhuivat mustaa valkoiseksi jne. Käytännössä täysin omat säännöt ja käytännöt sen mukaan mihin kuppikuntaan kuulut sen työpaikan sisällä. Muita moralisoidaan, vahditaan ja ollaan heti ensimmäisinä huomauttamassa asioista, mutta itse ollaan kaiken yläpuolella. Luotu jonkinlainen oma todellisuus, jossa eletään.
Heti kättelyssä tuossa maailmassa heitetään se olennainen eli osaaminen romukoppaan ja aletaan pelaamaan jonkinlaista sosiaalista peliä, joka muistuttaa hyvin paljon jotain yläasteen sielunmaisemaan ja meininkiä. Moni päätäntävallassa oleva isompi kihokin on antautunut tämän joukkion vietäväksi. Kun tuollaista touhua seuraa ulkopuolisena, niin se vaikuttaa ihan helvetin vinksahtaneelta. Äkkiä alkaa heräämään opiskeluhalut ja usko itseensä, kun tajuaa, että tässä joutuu tavallaan paiskimaan niidenkin edestä töitä, jotka ovat päässeet sinne töihin ja pysyvät siellä töissä, vain ja ainoastaan sen sosiaalisen "verkon" ansiosta.