Mikä on voimakkain hetkellinen pelko mitä olet ikinä kokenut?
Kommentit (127)
Hätäsektio
"Joku kuolee, minä tai vauva" viimeinen ajatus ennen kuin taju kankaalla
Minullakin lapsen katoaminen. Olimme ulkomailla hotellin aulassa, vilkaisin toisen lapsen perään, ja kun käännyin takaisin, oli kuopus 2v poissa. Olin aiemmin päivällä lehteillyt kirjaa, joka kertoi Madeleine McCannin tapauksesta. Kauhu oli aivan äärimmäistä, kun etsin lasta. Hän tuli sitten parin minuutin päästä alas rappuja, oli kipaissut toiseen kerrokseen kurkistamaan, kun silmä oli välttänyt.
Säikähdin kun luulin juoneeni kaikki oluet!
Vierailija kirjoitti:
Isäni uhkasi äitiäni teräaseella ja kerran saunassa uhkasi työntää kiukaaseen. ISä kävi myö snyrkein äidin päälle. Nämä olivat lapsena tosi pelottavia kokemuksia.
N50
Miksi fiksut naiset valitsevat aina ne jännittävimmät miehet?
Tsunami 2004, kun saatiin tietää että Thaimaassa oli ollut maanjäristyksen aiheuttama hyökyaalto ja tiedettiin että sisko oli isänsä, äitipuolensa ja sisarustensa kanssa siellä. Tästä porukasta sisko ja osa muista selvisi mutta osa ei.
Luulin ajan pysähtyneen ikuisen intiaanikesän iltapäivään.
Outo mies vaani/kyttäsi bussissa ja alkoi jäädä samoilla pysäkeillä pois mikä vaikutti kummalliselta kunnes tuli tämä Valkeakosken tapaus jo lakkasin käyttämättä tuota linjaa kokonaan kun tajusin kuinka hulluja ihmisiä tuolla liikkuu oikeastikin.
Ajoin autoa Aasiassa, vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Vastaantuleva Kuorma-auto lähti ohittaa edelläajavaansa ja koukkasi minun ohitseni pientareen puolelta.
Kirjaimellisesti sydän jätti lyönnin välistä. Olin aivan varma, että tulee päälle. Sen jälkeen käännyin sivukadullle ja pysäytin auton vapinalta, Sellaistakaan vapinaa en ole koskaan kokenut.
Näkökenttä lähti pimenemään vasemmalta oikealle ja luulin että kuolema koittaa, kunnes tajuttomuuskuoristelukohtaus alkoi jota ennen äiti sanoi että käy makuulle. Olin yläasteikäinen ja siitä alkoi elämäni epileptikkona. Onneksi lääkkeillä pysyy tajuttomuuskuoristelukohtaukset poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi on ollut pienenä hetken kadoksissa. Oma aivoinfarkti. Syöpäepäily kun lapset olivat pieniä. Jälkimmäinen tosin on sellainen vähitellen tuleva, eli siinä ehtii sopeutua ajatukseen.
Lapsen katoaminen on niin järkyttävä kokemus, että siinä meinaa järki lähteä. Tyttö meni pihalla piiloon eikä ääntänyt vaikka huusin ja etsin. Sitä hakemista kesti ainakin 10 min. Kamala tilanne. Paikka oli kotipiha ja tytöllä ajatus piiloon menemisestä iski ihan yllättäen, päätä käänsin toisaalle ja oli näköpiiristä kadonnut.
Sitä olen nykyään omille lapsilleni sanonut: Älkää jättäkö lasta autoon odottelee kaupan pihalla tai leikkipuistossa katselko puhelinta. Lapsi katoaa sekunneissa ja se pelko on niin voimakas, että helpompi on, kun otatte mukaan kauppaan ja jättäkää puhelin taskuun, kun olette lapsen kanssa.
Vastaan tämän kans. Se lamaannuttava koko kehon läpi menevä paniikki, se tunne. En koskaan ole pahempaa kokenut vaikka kaikenlaisissa jutuissa (autokolarissa yms) olen ollut.
N40
Ajatelkaa että maailmassa miljoonat isät ja äidit kokevat lapsen katoamisen jopa lopullisesti. Ringit vievät. Suomessa ei onneksi juurikaan. Vaikka kyllä uskon että Raisa ja Pia ovat voineet joutua ringinkin uhriksi. Ikä ja ulkonäkökin viittaavat siihen ja olosuhteet.Erityisesti Raisa. Sitä emme tiedä miksi Buttin oli muutettava Meksikoon, lopulta emme tiedä. Kuoltuaan syytettiin häntä. Myös Ulvila on tämäntapainen ringin haiskahtava juttu, yhä enemmän.
911 oli niin paha että tajusin maailmassa olevan jotain järkyttävän saatanallisen hirveän mustaa pahuutta. Ja sitten luin että Epsteinin asunnosta seuraavan omistaa 911 survivor...niin pelko jäi uudelleen kytemään.
Vierailija kirjoitti:
Kun tytär katosi kahvilassa..Maksoin ostoksia ja pyysin tytärtä valitsemaan kivan pöydän,oli 2v. Kun käännyin ei tyttöä näkynyt missään. Mietin oliko mennyt ulos,ohi kulki vilkas ajotie. Joku nainen kuuli huuteluni,kysyi mikä hätänä ja sanoi sitten että ai se keltahattuinen tyttö,juurihan hän pyöri tässä. Etsimme yhdessä
No tyttö löytyi pylvään takaa piilosta istumasta,ei siis ollut tarkoituksessa pilossa vaan pöytä oli siinä. Samassa rakenuksessa oli Anttila josta kuulutukset jostain tarjouspäivistä kaikui myös kahvioon, eikä lapsi kuullut minua,
Miten ihmeessä laitat kahvilassa 2v valitsemaan yksin pöytää??? Ihan järkyttävää sinisilmäisyyttä.
Raskauden alkuvaiheessa tehtiin sukupuolitautitestit rutiinitoimenpiteenä ja oletin rauhallisin mielin että ne tulee puhtaana takaisin, mutta sitten lääkäri näyttikin mulle paperia että mulla on HIV. Sydän pysähtyi. Oikein kysyin että niin tarkoitat että se oli positiivinen, hyvä tulos, eli ei hiviä? Ei, vaan positiivinen HIV tulos. Olin ihan shokissa. Voiko tämä olla virhe? Ei, koulussa ja netissä kerrottiin että tulos on aina varma. Mietin että mistä olisin voinut sellaisen saada, olenko astunut jonkun huumeneulan päälle tai onko joku huomaamatta sellaisella pistänyt, voisiko sellaisen sittenkin saada vessanpytyn renkaasta, vai onko minulla ollut se syntymästä asti. Sitten käännyin katsomaan miestäni, elämäni ainoata seksikumppaniani. Olin ihan sekaisin, murtunut, niin raivona että olisin voinut nirhata. Ajattelin miten hän pystyi tekemään näin minulle, pilaamaan elämäni. Halusin eron ja abortin. Surin sitä etten enää ikinä uskaltaisi harrastaa seksiä kuminkaan kanssa eikä kukaan minua rakastaisi.
Menimme molemmat samana päivänä uusiin tarkempiin testeihin yksityiselle ja kappas vaan, ei HIViä eikä muitakaan sukupuolitauteja! Myöhemmin julkisen puolen lääkäri totesi saman. Opin sellaisen kummallisuuden että joillakin - ja siis hyvin hyvin pienellä vähemmistöllä naisista raskaus aiheuttaa sellaisen reaktion veressä että pikatesti näyttää positiivista HIV-tulosta. Tarkemmalla testillä selviää asian oikea laita. Seuraavan lapsen kohdalla tiesin jo odottaa tätä.
Mutta perkule että oli pelottava tapaus! Miksei tästä erikoisuudesta puhuta missään mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni uhkasi äitiäni teräaseella ja kerran saunassa uhkasi työntää kiukaaseen. ISä kävi myö snyrkein äidin päälle. Nämä olivat lapsena tosi pelottavia kokemuksia.
N50
Miksi fiksut naiset valitsevat aina ne jännittävimmät miehet?
Oikeasti fiksut naiset ei ota miestä ollenkaan, koska ne on kaikki tuollaisia tai muuttuu sellaiseksi kun terapioimatta jääneet isätraumat purkautuu. 😘
Koronapandemian alku tammikuussa 2020, kun virus riehui vasta Kiinan Wuhanissa. Sieltä kiiri todella huolestuttavia tietoja tuosta viruksesta, ja tuli myös videoita, joissa ihmiset kaatuvat kuolleina maahan. Ensin suljettiin Wuhan, pian sen jälkeen muita miljoonakaupunkeja, sitten 700 miljoonaa ihmistä laitettiin kuukausiksi eristyksiin lukkojen taakse. Silloin saattoi ajatella että tuo olisi vähintään yhtä paha kuin espanjantauti, ellei pahempi, ja että jopa miljardeja ihmisiä saattaa kuolla siihen.
Sitten vielä tieto että tuolta lähtee joka päivä sadoittain lentoja ulkomaille, levittäen viruksen kaikkialle maailmaan. Aloin jo tuolloin kerätä ruokavarastoa mökille. Sain myös vyöruusun tuon stressin vuoksi. Sitten saikin pian yllättyä positiivisesti kuinka mieto tuo virus loppujen lopuksi oli.
Vastaan myös lapsen katoamisen. Otin pihavarastosta vauvalle vaunuja ja sillä välin 2-vuotias oli häipynyt pihasta. Löytyi naapurin avulla toisen naapurin pihasta. Lähellä on myös järvi ja maantie. Oli sanalla sanoen järkyttävää, kuin sydän olisi pysähtynyt.
Toinen, varsin erilainen tapaus oli (ollessani vielä perheetön nuorehko aikuinen) kun ajauduin "deitin" kanssa jonkun toisen miehen kämpälle. Toinen mies puhui uhkaavasti, käpälöi puukkoa yms., ja "deitti" istui päälleni estäen liikkumiseni. Kun sitten alkoivat vetää koksua, sanoin käyväni kusella, luikahdin ovesta pihalle ja juoksin.
Olin itse lähes selvinpäin ja tein työtä, että vaikuttaisin rennolta. Tiedostin selvästi, että minulle ei käy hyvin, jos jään huumekämppään notkumaan. Koskaan tuota ennen tai sen jälkeen en ole pelännyt ketään.
Kuolleen lapsen synnyttäminen. Ilman kivunlievitystä. Vieläpä ulkomailla, jossa kukaan henkilökunnasta ei puhunut edes englantia jotta tietäisin mitä milloinkin tapahtuu. Tosin en halunnut elää enää sillä hetkellä.
Olin Gharjanij ja olin piilossa rakennuksen kellarissa. Ulkoa kuului ääni joiden perusteella ihmisiä haettiin kodeistaan ulos. Vähän kauempaa kuului pistoolilla ampumisen ääni koko päivän ajan. Moni tuttu kuoli noina päivinä kun olin piilo. Osa kidutus. Ihmisten huutoa ja vaikerua kuului
Minulla sama. Silloin kirjaimellisesti tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, jossain kauempana jyrisi ukkonen, mutta meidän kohdalla oli kaunis kesäpäivä ja pilvetön aurinkoinen taivas. Olin lähdössä ulos, kun yhtäkkiä jysähti ja kovaa, salama iski maahan. Siitä asti on ollut ukkosen pelko enkä uskalla liikkua ulkona, jos yhtään jyrisee. Tiedän, se on typerää, mutta kun se pelko on jäänyt kytemään enkä enää ikinä halua kokea sellaista säikähdystä, kun tuntui, että korvatkin halkeaa.