Mikä on voimakkain hetkellinen pelko mitä olet ikinä kokenut?
Kommentit (127)
Kun lapselle sattui onnettomuus ja sai odotella ambulanssia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pelätä kuolemaa? Ei elämä pääty kuolemaan, vaan vaihtuu uuteen parempaan.
Luultavasti moni pelkää kipuja ennen kuolemaa, vuosien makuuta petissä. Kukaan ei meille voi luvata uutta parempaa.
Menin ulos ja tajusin ettei minulla ollut villasukkia eikä nastakenkiä!!!! Silloin todella pelästyin. Siitä toipumiseen meni kuukausi, vaikka palasin heti kotiin enkä ollut päässyt kuin 10 m ovelta.
N66
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pelätä kuolemaa? Ei elämä pääty kuolemaan, vaan vaihtuu uuteen parempaan.
Luultavasti moni pelkää kipuja ennen kuolemaa, vuosien makuuta petissä. Kukaan ei meille voi luvata uutta parempaa.
Alzheimer on teille naisille enemmän todennäköinen kuin terve vanhuus.
Vierailija kirjoitti:
Helpompi olisi kysyä palstan hysteerisiltä tädeiltä mitä he EIVÄT pelkää.
Olen sen verran erilainen täti että en löytänyt mitään mitä erityisesti pelkäisin. Tulee mitä tulee.
Se kun tuijotin sekunnin murto-osan ladatun revolverin piippua. Syöksyin maihin ja hakeuduin suojaan ja hetken päästä juoksin karkuun, kun näin asetta pitäneen henkilön siirtyvän toiseen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorena tyttönä pyörailemässä töihin, kun joku mopomies hyökkäsi kimppuuni metsikössä. Paikka oli hiljainen ja tiesin, että todennäköisesti ketään ei olisi tulossa apuun. Päästäni valui verta ja olin varma, että kuolen. Onneksi joku auto sieltä kuitenkin tuli ja mies juoksi pakoon.
Pyöräilit metsikössä. Mies oli mopolla ja kuitenkin hyökkäsi? Ja sitten metsikköön tuli auto?????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pelätä kuolemaa? Ei elämä pääty kuolemaan, vaan vaihtuu uuteen parempaan.
Luultavasti moni pelkää kipuja ennen kuolemaa, vuosien makuuta petissä. Kukaan ei meille voi luvata uutta parempaa.
Alzheimer on teille naisille enemmän todennäköinen kuin terve vanhuus.
Eivät nuo ole ainoat vaihtoehdot.
Se kun vaimo oli sairaalassa tehohoidossa eikä ollut kovin todennäköistä että hän selviää hengissä. Onneksi kuitenkin selvisi.
Vierailija kirjoitti:
Helsingin rautatieasemalla nuorisojoukko alkoi piirittää minua. "Anna raha, anna raha". Juoksin niin lujaa kuin pääsin ulos ja kauas tilanteesta. Onneksi eivät seuranneet. Olen vältellyt assaa sen jälkeen. Yksin en ole kertaakaan mennyt sinne, ja seurassakin vain jos on pakko.
Ilmiannettu rasistin keksitty tarina.
Kun vauva oli tehohoidossa rs-viruksen vuoksi. Selvisi kyllä.
Lentokoneessa paha turbulenssi, olin varma että syöksyy alas.
No mutta tietenkin, Pelko ja pelonsekainen kunnioitus venäjän mahtavia asevoimia kohtaan.
Nousen aina seisomaan, kun niitä näytetään telkussa.
Vierailija kirjoitti:
Helpompi olisi kysyä palstan hysteerisiltä tädeiltä mitä he EIVÄT pelkää.
Sinäkö olet niin kova että et pelkäisi vaikka ihan yhtäkkiä saisit hyvin kivuliaan sairaskohtauksen, et kykenisi toimimaan etkä tietäisi edes mitä tapahtuu? Sekö on hysteriaa pelästyä?
Yhtäkkinen TIA-kohtaus äärimmäisessä univelassa ja stressitilassa, meni kyky ymmärtää ja tuottaa puhetta, sama tekstin kanssa. En tiennyt mitä tapahtuu ja pelkäsin että olen seonnut/sairastunut psykoosiin
Meinasin pudota korkealta, henki olisi mennyt jos olisin pudonnut
Sekaisin päihteistä oleva itseäni isompi henkilö alkoi tehdä hyvin aggressiivisia "valehyökkäyksiä" puukon kanssa, ei pakoreittiä. Lopulta pääsin silti pois tilanteesta kun tyypillä taisi ainakin hetkeksi palata vähän valoja päälle
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi on ollut pienenä hetken kadoksissa. Oma aivoinfarkti. Syöpäepäily kun lapset olivat pieniä. Jälkimmäinen tosin on sellainen vähitellen tuleva, eli siinä ehtii sopeutua ajatukseen.
Tämä.
Lapsi meni hukkaan, oli mennyt piiloon pahvilaatikkoon ja istui hiljaa.
Vaimo sairastui syöpään, kasvaimen koon perusteella ennuste oli huono, onneksi kuitenkaan ei ollut levinnyt.
Vähän eri juttu, mutta sain lapsena/nuorena joskus öisiä kauhukohtsuksia, niissä koettu kauhu oli jotenkin äärimmäistä. Mutta se kuitenkin oli ohimenevää...
t: mies 53v
Isäni uhkasi äitiäni teräaseella ja kerran saunassa uhkasi työntää kiukaaseen. ISä kävi myö snyrkein äidin päälle. Nämä olivat lapsena tosi pelottavia kokemuksia.
N50
Kun tytär katosi kahvilassa..Maksoin ostoksia ja pyysin tytärtä valitsemaan kivan pöydän,oli 2v. Kun käännyin ei tyttöä näkynyt missään. Mietin oliko mennyt ulos,ohi kulki vilkas ajotie. Joku nainen kuuli huuteluni,kysyi mikä hätänä ja sanoi sitten että ai se keltahattuinen tyttö,juurihan hän pyöri tässä. Etsimme yhdessä
No tyttö löytyi pylvään takaa piilosta istumasta,ei siis ollut tarkoituksessa pilossa vaan pöytä oli siinä. Samassa rakenuksessa oli Anttila josta kuulutukset jostain tarjouspäivistä kaikui myös kahvioon, eikä lapsi kuullut minua,
Niitä on joitakin: Esim hiihtelin maalla keskellä raiteita kunnes sukset tökkäsivät lumeen siinä ja kellahdin selälleni. Oli selkeytynyt taivas ja jäin siihen toviksi fiilistelemään mukavassa pehmeydessä kunnes nostin pääni ja veturin maski läheni todella lähellä. Kierähdin ympäri raiteitten välistä ja loputtoman pitkän junan askelmat suhistivat kiitää korvani juuresta ohi, senttien päästä. Varmaan oli kuski yrittänyt vinguttaa junaa mutta lumivalli korvissa selällään ollen vei ne äänet. Se oli iso säikähdys, mutta vasta kotona jalat nuudeliksi muuttuivat.
Siitä hetkestä, kun sairaanhoitaja yritettyään löytää vauvan sydänääntä siinä onnistumatta lähti hakemaan lääkäriä siihen hetkeen, kun lääkäri sanoi, ettei sydänääntä löydy.