Onko nykyään ihan yleistä että isovanhemmat eivät halua nähdä lapsenlapsiaan kuin satunnaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylapset ovat huonosti kasvatettuja. Kun sanoo, että hammaspesulle ja pää tyynyyn, ei totella. Ruokailu voi olla temppuilua jne. Ei sitä mummo ja pappa kauaa jaksa.

Tämä!

Ystävän lapset ovat suorastaan villipetoja, mitä tulee vanhempiensa tottelemiseen. Yrittivät esimerkiksi syödä sohvalla toiset telkkaria katsoen, toiset puhelimia räpläten. Ystäväni sanoi, että Mummulla syödään ruokapöydässä ja laitteet kiinni ja pois, tai sitten ei syödä. Ja niin tekivät. Oma poikansa mukaanlukien. Poika muuten valitteli väsyneenä, kun lapset eivät tottele mitään. Tottelivat ainakin mummuaan.

Inhoaako näin monet eläkeläiset oikeasti lapsiaan ja lapsenlapsiaan? Käsittämätöntä. Miksi olette edes lisääntyneet? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot. 

Niinhän se pitääkin olla. Koko elämä jotain piikomista ei houkuttele ketään

Ahneen sukupolven tekijä olisi voinut jättää ne lapsensa kokonaan tekemättä. Mikset niellyt?

Mitä sukupolvea tarkoitat ahneella sukupolvella?

Jo aloittaja tämä tuttu boomer-huono äitini, minua ei hoidettu ja nyt ressu saan itse hoitaa lapseni. Mieskin epäkelpo laiskimus tai hänellä uusi perhe.  Kaikni on ahneen sukupolven syytä.

Kun meidän esikoinen syntyi, yksi vanhemmistani muutti satoja kilometrejä ollakseen (ensimmäisen) lapsenlapsen elämässä. Näkee viikottain, kerran kuussa yökyläily (kuopusta en vielä päästä, kun on pieni), käyttää puistoissa ja hankkii kirppareilta vaatteita. Täydellinen isovanhempi, joka rakastaa lapsenlapsiaan ja haluaa pitää heidät lähellä elämässään.

Toinen isovanhempi asuu satojen km päässä. Näkee kahdesti vuodessa eikä kysele kuulumisia lapsenlapsistaan, minun kuulumisia kyllä kyselee. Mutta jokainen tyylillään ja tämä on minulle ihan ok. 

Kaksi muuta isovanhempaa asuu tunnin ajomatkan päässä. Käyvät kylässä muutaman kerran vuodessa ja soittelevat säännöllisesti. Välittävät lapsenlapsistaan, mutta ovat kotona viihtyviä. Pyritään käymään kylässä joka toinen kuukausi. Mun puoliso on vähän huono lähtemään mihinkään ja meillä on paljon hommaa pihapiirissä ja elukoissa, niin välillä vähän haastaa.

Sanoisin, että jokainen on lastenlasten elämässä sellaisessa roolissa, kun haluaa. Kaikkiin on meidän perheellä hyvät välit ja ovat aina tervetulleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykylapset ovat huonosti kasvatettuja. Kun sanoo, että hammaspesulle ja pää tyynyyn, ei totella. Ruokailu voi olla temppuilua jne. Ei sitä mummo ja pappa kauaa jaksa.

ei sitä niin tylystiv tarvi sanoa että pää tyynyyn, satu ikäisille luetaan unisatu jne

Voi kun tuli mummia ikävä!! Hän huusi meille serkuksille aina vintin ovelta että naamat rullalle ja rullat tyynyyn, kun piti lopettaa supina ja ruveta nukkumaan

 

Meille sanottiin "tur-pa rullalle ja rulla taskuun"

Nykyään tuollaisesta joutuisi varmasti oikeuteen :D.

Itse en ole mummi,miehelläni on kaksi lapsen lasta. Tapaisimme heitä useamminkin mutta heillä on jo kaksi mummolaa, joten ei tupata. Vanhempi lapsenlapsi ei osaa olla yhtään yksin, hänelle ei saa laittaa rajoja vaan huuto alkaa heti. Toinen on vielä alle vuoden ikäinen. Kiva kun käyvät kylässä mutta ON kieltämättä raskasta. Vietäisiin miellellämme tuota isompaa jo vaikka teatteriin tai mihin vaan, voitaisiin ottaa mökillekin pariksi yöksi mutta välillä mietitään miten pärjättäisiin sen kanssa jos ei saa rajoja laittaa eikä ole niihin tottunut. Pari tuntia menee ihan kivasti leikkiessä.

Tuo ilmiö selittynee ennen kaikkea sillä, että vielä 50- ja 60-luvulla syntyneidenkin joukossa on paljon niitä laumasieluja, jotka eivät edes pohtineet, pitävätkö lapsista, niitä vaan tuli. Ja se selittää sekä sen omien lasten hoidattamisen mummulassa että omien lastenlasten vieroksumisen. Näkeehän sen näistä jutuistakin, joissa sekä vanhemmuus että isovanhemmuus näyttäytyy lähinnä riesana. Nykyään vanhemmuutta punnitaan usein tarkasti ja lapset myös saadaan niin paljon myöhemmin, että raskautuminen voi olla vaikeaakin, eikä lapsia siksi pidetä itsestäänselvyytenä.  

Aloitus voisi olla äidistäni. Sen mielestä on kiva kirjoitella lapsenlapsista Facebookiin ja esittää pullantuoksuista mummoa, mutta todellisuudessa lasten elämään osallistuminen on pari tuntia muutaman kerran puolessa vuodessa, ja silloinkin vanhemmat paikalla. Käytännössä mökkeily, matkustelu ja viinin lipittäminen tyttökavereiden kesken pesee lastenlasten seuran mennen tullen. Eikä siinä mitään, mutta ehkä tuollaisen ihmisen ei olisi kannattanut hankkia lapsia ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin perustuu käsitys että sen "jonkun muun" on järjestettävä vapaata nuorille terveille ihmisille jotka ihan tietoisesti ovat lisääntyneet?

Kysy boomereita. Nehän tätä aikoinaan harrasti. 

Eikä harrastaneet. Pienille hankittiin joku sukulaistyttö lapsenlikaksi ja sille maksettiin palkkaa. Tai kun oltiin vähän isompia, niin jäätiin päineen tai jopa yksin. Hyvin harvoin oltiin mummolassa hoidossa ennen kuin oltiin niin isoja, että osattiin mennä sinne itse. 

Sinänsä ei edes haittaa, voisin silloin tällöin sen pari tuntia hoitaa, että pääsette käymään vaikka leffassa tai syömässä, kun osaisitte sopia siitä hyvissä ajoin. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo ilmiö selittynee ennen kaikkea sillä, että vielä 50- ja 60-luvulla syntyneidenkin joukossa on paljon niitä laumasieluja, jotka eivät edes pohtineet, pitävätkö lapsista, niitä vaan tuli. Ja se selittää sekä sen omien lasten hoidattamisen mummulassa että omien lastenlasten vieroksumisen. Näkeehän sen näistä jutuistakin, joissa sekä vanhemmuus että isovanhemmuus näyttäytyy lähinnä riesana. Nykyään vanhemmuutta punnitaan usein tarkasti ja lapset myös saadaan niin paljon myöhemmin, että raskautuminen voi olla vaikeaakin, eikä lapsia siksi pidetä itsestäänselvyytenä.  

Miksi sitten haukutte äitejänne kun he eivät hoida lapsianne vaikka olette parempia ihmisiä ja lapset tietoisesti hankittu?  

Tuo maalaismummola on hassu klisee.   Tai että jonnekin vedettömään ja ehkä vielä sähköttömäänkin ( syrjäseuduille tuli sähköjä vasta 70-luvun alussa) olisi tenavat lähetetty? Noin minä näen itäsuomalaisena maalaismummolat.  Josta mummotkin muuttivat kylille pieniin asuntoihin.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus voisi olla äidistäni. Sen mielestä on kiva kirjoitella lapsenlapsista Facebookiin ja esittää pullantuoksuista mummoa, mutta todellisuudessa lasten elämään osallistuminen on pari tuntia muutaman kerran puolessa vuodessa, ja silloinkin vanhemmat paikalla. Käytännössä mökkeily, matkustelu ja viinin lipittäminen tyttökavereiden kesken pesee lastenlasten seuran mennen tullen. Eikä siinä mitään, mutta ehkä tuollaisen ihmisen ei olisi kannattanut hankkia lapsia ollenkaan. 

Kuin minun äitini. Viikonloput kännipäissään lähettelee kavereilleen kuvia "mummon muruista" ja viikolla työpaikalla näyttelee työkavereilleen. Ei osallistu millään tavalla heidän elämään fyysisesti - saati edes hädän hetkellä auttaisi. On niin pitkä matka 30 km meille. Meidät kyllä kiikutti lapsena äidilleen todella usein. 

Vierailija kirjoitti:

Inhoaako näin monet eläkeläiset oikeasti lapsiaan ja lapsenlapsiaan? Käsittämätöntä. Miksi olette edes lisääntyneet? 

Isovanhemmuus on ihan eri asia kuin nämä vaatimukset ottaa lastenlapsista hoitovastuu, olla päivittäin passaamassa.  Kuka on shnr ja avuton?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ilmiö selittynee ennen kaikkea sillä, että vielä 50- ja 60-luvulla syntyneidenkin joukossa on paljon niitä laumasieluja, jotka eivät edes pohtineet, pitävätkö lapsista, niitä vaan tuli. Ja se selittää sekä sen omien lasten hoidattamisen mummulassa että omien lastenlasten vieroksumisen. Näkeehän sen näistä jutuistakin, joissa sekä vanhemmuus että isovanhemmuus näyttäytyy lähinnä riesana. Nykyään vanhemmuutta punnitaan usein tarkasti ja lapset myös saadaan niin paljon myöhemmin, että raskautuminen voi olla vaikeaakin, eikä lapsia siksi pidetä itsestäänselvyytenä.  

 

 

 

Miksi sitten haukutte äitejänne kun he eivät hoida lapsianne vaikka olette parempia ihmisiä ja lapset tietoisesti hankittu?  

Tuo maalaismummola on hassu klisee.   Tai että jonnekin vedettömään ja ehkä vielä sä

Mikä maalaismummola? Sinä olet ainoa, joka tässä sellaisista puhuu. Minun mummolani olivat aikoinaan Helsingissä ja Vantaalla, kerrostaloissa. Yritä uudelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Eipä ennen ollut isovanhemmilla järin kodin ulkopuolisia harrastuksia. Väkisinhän monia tuupattiin isovanhemmille eikä edes kyselty mitään. Se oli vähän niin kuin pakko.

Ei ennen ollut lapsillakaan mitään kodin ulkopuolisia harrastuksia. Miksi kaikki muut asiat saavat kehittyä ja kaikki muut harrastaa vapaasti, mutta isovanhempien pitäisi isovanhemmiksi tultuaan taantua jonnekin 1800-luvulle ilman harrastuksia tai mitään muutakaan mielekästä vapaa-ajan viettoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei saa elää itsekkäästi? Oman lapseni hoidin hyvin. Nyt vähän vanhempana haluan nukkua pitkään ja illalla juoda vaikka viiniä. Miehen kanssa nautitaan toisistamme vaikka keskellä päivää. Ei jaksaisi rajoittaa elämäänsä enää, kun ei tiedä milloin nämä hyvät ajat on ohi.

Kertoo kyllä kaiken oleellisen jos viinin lipittäminen on tärkeämpää kuin omat lapsenlapset. Varmaan ihan hyvä, että lapsia ei sinulle tuoda. 

 

Mitä sitten? Ei kai sitä viiniä silloin lipitetä kun tietää että on menossa tapaamaan lapsenlapsiaan. Meinaatko ettei eläkeläinen omalla vapaa-ajallaan voi välillä vaikka lipittääkin sitä viiniä?

Eläkeläisten alkoholismi on kasvava ongelma, joka näkyy kuormituksena julkisessa terveydenhuollossa. 

Eikö ole aika vastuutonta yrittää työntää omat lapsensa alholisti-isovanhempien hoidettaviksi?

Vierailija kirjoitti:

Mä en todellakaan kaipaa pikkulapsiaikaa mut jos saisin lapsenlapsia, heistä tulisi saman tien top prioriteetti ja olisi järkyttävää jos en jostain syystä sais olla heidän elämässä. En siis tarkoita että alkaisin tyrkyttää apua ja ängetä heidän elämään vaan totta kai kunnioittaisin perheiden rajoja. En alkaisi niin sanotusti elää heitä varten, mutta haluaisin olla mummo jonka luokse saa aina tulla. 

Sinun on helppo sanoa noin, koska sinulla ei ole lastenlapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ennen ollut isovanhemmilla järin kodin ulkopuolisia harrastuksia. Väkisinhän monia tuupattiin isovanhemmille eikä edes kyselty mitään. Se oli vähän niin kuin pakko.

Ei ennen ollut lapsillakaan mitään kodin ulkopuolisia harrastuksia. Miksi kaikki muut asiat saavat kehittyä ja kaikki muut harrastaa vapaasti, mutta isovanhempien pitäisi isovanhemmiksi tultuaan taantua jonnekin 1800-luvulle ilman harrastuksia tai mitään muutakaan mielekästä vapaa-ajan viettoa?

Omien lasten ja lastenlasten elämään osallistuminen ei ole mielekästä vapaa-ajan viettoa? Miksi olet lisääntynyt? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyeläkekäiset on ihan eri ihmistyyppiä kuin vanhempansa. Tärkeintä on omat nautinnot. 

Niinhän se pitääkin olla. Koko elämä jotain piikomista ei houkuttele ketään

Mutta itse aikanaan tuuppasivat lapsensa vanhemmilleen jopa viikkokausiksi kesäisin. Se ei haitannut, että omien vanhempien 'koko elämä oli piikomista'.

Jos kerran tajuat vanhempiesi kohdelleen omia vanhempiaan hunosti, luulisi sinun haluavan katkaista sen kierteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ennen ollut isovanhemmilla järin kodin ulkopuolisia harrastuksia. Väkisinhän monia tuupattiin isovanhemmille eikä edes kyselty mitään. Se oli vähän niin kuin pakko.

Ei ennen ollut lapsillakaan mitään kodin ulkopuolisia harrastuksia. Miksi kaikki muut asiat saavat kehittyä ja kaikki muut harrastaa vapaasti, mutta isovanhempien pitäisi isovanhemmiksi tultuaan taantua jonnekin 1800-luvulle ilman harrastuksia tai mitään muutakaan mielekästä vapaa-ajan viettoa?

Omien lasten ja lastenlasten elämään osallistuminen ei ole mielekästä vapaa-ajan viettoa? Miksi olet lisääntynyt? 

En ole lisääntynyt. Olen vela.

Jos tyttäret ovat äitejään, jotka hoidattivat lapset mummoilla,  parempia. Miksi he keskustelusta toiseen vaikertavat kun äiti ei hoida lapsiani?  Sukuvika ettei omia lapsia jaksa?

En tiedä minkä ikäisiä kirjoittajat ovat mutta voisin kuvitella jos silloin kun ei ollut kunnallista päivähoitoa jonkun työelämän ulkopuolella oleva äiti olisi hoitanut lapsenlapsiaan.  Toisaalta taas siihen aikaan työn viereen usein  tultiin kaukaa ja sinne ne mummotkin jäivät.