Onko nykyään ihan yleistä että isovanhemmat eivät halua nähdä lapsenlapsiaan kuin satunnaisesti?

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ajatellut, miten ennen mummo kertoi omasta lapsuudestaan ja suvusta minulle, miten mummo luki minulle ääneen ja miten mummo piirsi, väritti ja kertoi keksittyjä tarinoita.

Voisiko olla , nykylapsilla kiinnostus erilaiseen ajanviettoon, pitääkö olla nettiä  tv:tä ja muutenkin vauhtia.

Olisko kohtaamis ongelmia osalla? 

Ei todellakaan tarvii. Aikaahan lapset vain haluaisi.

Valitettavasti nykyeläkeläiset on aika itsekkäitä ja materialistisia. Lähipiiriä kun katson.

Vierailija kirjoitti:

Niillä on nykyään mielenkiintoisempaa tekemistä. Kenties saanut omasta lapsiajastaan ihan tarpeeksi haluten välillä jotain muutakin.

Sinänsä outoa, että ovat tyynesti dumpanneet omat lapsensa milloin mihinkin ja sitten ei omien lastenlasten satunnainen hoito onnistu millään. Sitten ovat vielä sitä mieltä, että omat aikuiset lapset eivät ole heitä vanhuksina kunnolla hoitaneet. Äitini toki ihan itse kieltäytyi kaikista kotihoidon käynneistä. Jopa niin, että purki jo tehdy kotihoidon sopimuksen, jossa hoitaja olisi käynyt kerran päivässä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en todellakaan kaipaa pikkulapsiaikaa mut jos saisin lapsenlapsia, heistä tulisi saman tien top prioriteetti ja olisi järkyttävää jos en jostain syystä sais olla heidän elämässä. En siis tarkoita että alkaisin tyrkyttää apua ja ängetä heidän elämään vaan totta kai kunnioittaisin perheiden rajoja. En alkaisi niin sanotusti elää heitä varten, mutta haluaisin olla mummo jonka luokse saa aina tulla. 

Sinun on helppo sanoa noin, koska sinulla ei ole lastenlapsia.

Ja sulla on ja olet todennut että paskan möivät? Tämä keskustelu tottavie tuntuu siltä että onneksi ei ole tullut hankittua lapsia. Aina sitä jaksetaan lapsettomalle vätkyttää, mikä ilo ja onni ne on, ja ei tarvitse kuin tällä lailla vähän vaihtaa kontekstia ja se oma jälkikasvu onkin lähinnä ikävä häiriötekijä. 

Mitä ihmettä te oikein valitatte? ? Se on vaan julma totuus, että itse ne hankkimansa lapset on hoidettava. Minulla on 3 lasta ( nyt jo aikuisia). Lasten ollessa pieniä kävin aina kokopäivätöissä, mies töissä 600 km päässä ja kävi kotona 2 viikon välein. Lapset olivat päiväkodissa, kun olivat pieniä ja muutoin hoidin itse. Miehen vanhemmat kuolleet, minun isäni asui ulkomailla ja äitini oli sairas ja asui 300 km päässä. Kaksi kertaa kävi kunnallinen kodinhoitaja, kun oli sairaslajuttua perheessä. Palvelu ei tietenkään ollut ilmaista, mutta upeaa, että sellainen oli kuitenkin saatavissa. Nykyään tuo mahtava apu on poistettu, kodinhoitaja ei ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Kuten aiemmissakin viesteissä todettu:

-nykylapset kasvatetaan siihen, että ihan kaikessa kysytään mitä he haluavat, osittain näin kuuluukin tietysti olla, mutta lapsi ei ole se kuka määrää ja kenen kanssa aikuinen vääntää kaksi tuntia, että tehdäänkö jotain tai miksi ei tehdä jotain

-työikäiset isovanhemmat kaipaa vapaa-aikaa koska  työelämä on todella uuvuttavaa ja on paljon mielekästä ja palauttavaa tekemistä vapaa-ajalla 

-lapsen kotona saa juosta seinille ja olla kaiken keskipiste, isovanhemmat ei jaksa tätä menoa. Nykylapset ei osaa olla paikallaan ja hiljaa tekemässä itsekseen yhtään mitään, vaan koko ajan naristaan ettei ole tekemistä

-bonuslapsenlapset.. vieraiden lasten takia ei  halua luopua omasta ajasta

Justiin näin. Lukekaapa vanhemmat huolella ja ajatelkaa joskus muidenkin näkökulmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttäret ovat äitejään, jotka hoidattivat lapset mummoilla,  parempia. Miksi he keskustelusta toiseen vaikertavat kun äiti ei hoida lapsiani?  Sukuvika ettei omia lapsia jaksa?

En tiedä minkä ikäisiä kirjoittajat ovat mutta voisin kuvitella jos silloin kun ei ollut kunnallista päivähoitoa jonkun työelämän ulkopuolella oleva äiti olisi hoitanut lapsenlapsiaan.  Toisaalta taas siihen aikaan työn viereen usein  tultiin kaukaa ja sinne ne mummotkin jäivät.

Kunnallinen päivähoito on ollut olemassa jo yli 50 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä te oikein valitatte? ? Se on vaan julma totuus, että itse ne hankkimansa lapset on hoidettava. Minulla on 3 lasta ( nyt jo aikuisia). Lasten ollessa pieniä kävin aina kokopäivätöissä, mies töissä 600 km päässä ja kävi kotona 2 viikon välein. Lapset olivat päiväkodissa, kun olivat pieniä ja muutoin hoidin itse. Miehen vanhemmat kuolleet, minun isäni asui ulkomailla ja äitini oli sairas ja asui 300 km päässä. Kaksi kertaa kävi kunnallinen kodinhoitaja, kun oli sairaslajuttua perheessä. Palvelu ei tietenkään ollut ilmaista, mutta upeaa, että sellainen oli kuitenkin saatavissa. Nykyään tuo mahtava apu on poistettu, kodinhoitaja ei ole olemassa.

Naama umpeen siellä. Kun olet päässyt itse hyödyntämään hyvinvointivaltion palvelut maksimaalisina silloin, kun sellaisia vielä oli, sulla ei ole saumaa sanoa tasan mitään nykypäivän vanhemmuudesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttäret ovat äitejään, jotka hoidattivat lapset mummoilla,  parempia. Miksi he keskustelusta toiseen vaikertavat kun äiti ei hoida lapsiani?  Sukuvika ettei omia lapsia jaksa?

En tiedä minkä ikäisiä kirjoittajat ovat mutta voisin kuvitella jos silloin kun ei ollut kunnallista päivähoitoa jonkun työelämän ulkopuolella oleva äiti olisi hoitanut lapsenlapsiaan.  Toisaalta taas siihen aikaan työn viereen usein  tultiin kaukaa ja sinne ne mummotkin jäivät.

Kunnallinen päivähoito on ollut olemassa jo yli 50 vuotta. 

Jaa.  Niinhän sitä luulisi jos ei ole 70-luvulla elänyt.  Vain pienituloisimmat pääsivät päiväkoteihin.  Maksimaaliset edut, äititsloma 3 kk, loppuvuoskymmenestä puoli vuotta 

Jotkut nykyvanhemmat viettävät tosi vähän aikaa pienten lastensa kanssa. Vanhemmat menee kokopäivätöihin heti, kun mahdollista ja pikkutaaperot vaippoineen tupataan koko päiväksi päiväkotiin. Illat ollaan mummoloissa tai harrastuksissa tai muissa menoissa. Missä rauhallinen perheaika oman perheen kesken? 

Boomereita haukutaan, mutta vaikka itsekin olen avainkaulalapsi, niin kyllä omat boomerivanhemmat vietti meidän kanssa enemmän perheaikaa kuin moni näistä ah niin täydellisistä ja vaativista nykyvanhemmista. Ihan surettaa niiden pienten puolesta, kun on koko ajan koti-ikävä ja hirveä meno päällä. Mitä tuo tekee lasten kehittyville aivoillekin? Ei ainakaan mitään hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niillä on nykyään mielenkiintoisempaa tekemistä. Kenties saanut omasta lapsiajastaan ihan tarpeeksi haluten välillä jotain muutakin.

Sinänsä outoa, että ovat tyynesti dumpanneet omat lapsensa milloin mihinkin ja sitten ei omien lastenlasten satunnainen hoito onnistu millään. Sitten ovat vielä sitä mieltä, että omat aikuiset lapset eivät ole heitä vanhuksina kunnolla hoitaneet. Äitini toki ihan itse kieltäytyi kaikista kotihoidon käynneistä. Jopa niin, että purki jo tehdy kotihoidon sopimuksen, jossa hoitaja olisi käynyt kerran päivässä.  

Äitisi tarvitsisi itse apua ja sinä hoidattaisit pilttisi silti  hänellä?   Tuo on kyllä jo sukuvika jos itse olet ollut "tie missä " lapsena.  Silti et ome hamunnut itse käyttäytyä paremmin vaan olisit tahtonut dumbata lapsesi myös.  Mitenhän seuraava polvi, sijaiskoteihin jos perimä ei parane 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmettä te oikein valitatte? ? Se on vaan julma totuus, että itse ne hankkimansa lapset on hoidettava. Minulla on 3 lasta ( nyt jo aikuisia). Lasten ollessa pieniä kävin aina kokopäivätöissä, mies töissä 600 km päässä ja kävi kotona 2 viikon välein. Lapset olivat päiväkodissa, kun olivat pieniä ja muutoin hoidin itse. Miehen vanhemmat kuolleet, minun isäni asui ulkomailla ja äitini oli sairas ja asui 300 km päässä. Kaksi kertaa kävi kunnallinen kodinhoitaja, kun oli sairaslajuttua perheessä. Palvelu ei tietenkään ollut ilmaista, mutta upeaa, että sellainen oli kuitenkin saatavissa. Nykyään tuo mahtava apu on poistettu, kodinhoitaja ei ole olemassa.

Naama umpeen siellä. Kun olet päässyt itse hyödyntämään hyvinvointivaltion palvelut maksimaalisina silloin, kun sellaisia vielä oli, sulla ei ole saumaa sanoa tasan mitään nykypäivän vanhemmuudesta. 

"Naama umpeen siellä." Tuommoisia te jotkut nykyvanhemmat olette. Kaikki pyörii teidän ympärillä.

Sivusta

Nykyään mummut ja papat ovat aktiivisempia kuin ennen, eivätkä aina kökötä kotona. 

Kyllä niitä lapsenlikkoja saa kotiin, jos haluaa mennä pariksi tunniksi leffaan, eikä se edes maksa mansikoita. Kaikki pitää kai ilmaiseksi saada? Lapsiin menee rahaa yhden omakotitalon verran per lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut nykyvanhemmat viettävät tosi vähän aikaa pienten lastensa kanssa. Vanhemmat menee kokopäivätöihin heti, kun mahdollista ja pikkutaaperot vaippoineen tupataan koko päiväksi päiväkotiin. Illat ollaan mummoloissa tai harrastuksissa tai muissa menoissa. Missä rauhallinen perheaika oman perheen kesken? 

Mun serkku hoidattaa usein omat Lapsensa omilla vanhemmillaan, jotta saa kahdenkeskistä parisuhdeaikaa uuden miehensä kanssa. Myös mun työkaveri kertoi, että hän usein ottaa kotiinsa lapsenlapsensa kun tytär niin pyytää.

Mun mielestä omat lapset hoidetaan itse.

Itse näen vain hyvänä asiana, että ikääntyneillä on paljon omia menoja ja vanhemmat hoitavat itse lapsensa. Sitä ne lapsetkin haluavat, mikäli heillä on hyvät vanhemmat. Isovanhempien luona voi tosiaan käydä sunnuntailounaalla tai vain iltapäiväkahvilla.

Oma 64 v. äitini on ollut sekä äitinä että isoäitinä sellainen, että minusta on selvää että hänen olisi ollut hyvä miettiä silloin 40 vuotta sitten vähän tarkemmin, mitä haluaa elämältään, olisi varmaan jättänyt lapset kokonaan hankkimatta. Hän ei ollut koskaan erityisen kiinnostunut meistä lapsista, ja lapsenlapset häntä kiinnostavat lähinnä sen verran, että heillä voi jotenkin pönkittää asemaansa muiden samanikäisten naisten keskuudessa. Just noita maireita fb-päivityksiä sun muuta yhdentekevää. Nuo kun ovat vielä sitä ikäluokkaa, jolle jälkeläiset ovat merkki elämässä onnistumisesta. 

Boomerit, niin.  Suurin osa kävi töissä joissa oli työaika.   Eivät käyneet kuntosalilla tms.  Tyttöjen illat oli harvinaisuuksia.  Illat oltiin kotona, tehtiin lasten vaatteita, neuleita.  Tietysti aina on ollut kevytmielisempää porukkaa, heidän jälkeläisistään kehkeytyneet netissä viihtyvät, lapsensa tiuskittuna hiljaisiksi tai 50 e mukana ulos.

Vierailija kirjoitti:

Itse näen vain hyvänä asiana, että ikääntyneillä on paljon omia menoja ja vanhemmat hoitavat itse lapsensa. Sitä ne lapsetkin haluavat, mikäli heillä on hyvät vanhemmat. Isovanhempien luona voi tosiaan käydä sunnuntailounaalla tai vain iltapäiväkahvilla.

Niin, paitsi sitten kun tossu ei enää nousekaan entiseen tyyliin ja alkaa ruikutus, että kukaan ei vieraile ja auta käytännön asioissa. 

Vierailija kirjoitti:

Itse näen vain hyvänä asiana, että ikääntyneillä on paljon omia menoja ja vanhemmat hoitavat itse lapsensa. Sitä ne lapsetkin haluavat, mikäli heillä on hyvät vanhemmat. Isovanhempien luona voi tosiaan käydä sunnuntailounaalla tai vain iltapäiväkahvilla.

Niinpä. Aktiivisena pysyminen edistää terveyttä ja ehkäisee dementiaa. Jos nämä nykyvanhemmat muka aikovat auttaa omia vanhempiaan sitten vanhoina, niin olisi heidänkin etu, jos vanhemmat jaksaisivat pysyä aktiivisina.

Mutta joidenkin mielestä on ok väsyttää isovanhemmat lastenhoidolla ja ihan varmasti nämä samat eivät tule ikinä auttamaan niissä talkoissa eivätkä huolehdi vanhoista vanhemmistaan.

Se vain menee niin, että suurin osa ihmisistä on joko auttajia tai autettavia. Valitettavan harvoin tämä on tasapainossa. Auttajat eivät itse koskaan pyydä apua ja jos joskus pyytävätkin, niin eivät sitä saa. Autettavat puolestaan ottavat aina kaiken avun vastaan ja kehtaavat pyytää ja vaatiakin sitä, mutta eivät kyllä ole itse mitään auttavaisia. Ihan iästä riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näen vain hyvänä asiana, että ikääntyneillä on paljon omia menoja ja vanhemmat hoitavat itse lapsensa. Sitä ne lapsetkin haluavat, mikäli heillä on hyvät vanhemmat. Isovanhempien luona voi tosiaan käydä sunnuntailounaalla tai vain iltapäiväkahvilla.

Niin, paitsi sitten kun tossu ei enää nousekaan entiseen tyyliin ja alkaa ruikutus, että kukaan ei vieraile ja auta käytännön asioissa. 

Jos isovanhemmat tarjoavat suht säännöllisesti sunnuntailounaita, niin kyllä heitä kuuluukin auttaa ja vieraillakin silloin kun palveluja ei enää terveyssyistä pysty antamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse näen vain hyvänä asiana, että ikääntyneillä on paljon omia menoja ja vanhemmat hoitavat itse lapsensa. Sitä ne lapsetkin haluavat, mikäli heillä on hyvät vanhemmat. Isovanhempien luona voi tosiaan käydä sunnuntailounaalla tai vain iltapäiväkahvilla.

Niin, paitsi sitten kun tossu ei enää nousekaan entiseen tyyliin ja alkaa ruikutus, että kukaan ei vieraile ja auta käytännön asioissa. 

Jos isovanhemmat tarjoavat suht säännöllisesti sunnuntailounaita, niin kyllä heitä kuuluukin auttaa ja vieraillakin silloin kun palveluja ei enää terveyssyistä pysty antamaan.

Millä perusteella, kun täällä kerran huudetaan kuorossa, että turha pienten lasten vanhempienkaan on ikinä mitään apua odottaa edes lähisukulaisiltaan vaan yksin on jokaisen pärjättävä?