Isän kuolessa selvisi 31 vuoden sivusuhde ja lukuisia muita naisia. Kertoisitko äidille?
Isäni kuollessa 83v selvisi, että aivan loppuun saakka hänellä oli ollut toinen nainen 31 vuotta. Oli elänyt täyttä kaksoiselämää. Lisäksi oli lukuisia muita naisia, minkä olinkin arvannut jo nuorena. Työmatkoja ja pitkiä työiltoja oli paljon. Äitini on joko tiennyt ja päättänyt olla hiljaa, tai tiennyt ja sulkenut asian mielestään.
Tästä viime vuosien kaksoiselämästä hän ei kuitenkaan ole tiennyt. On vain päivitellyt, kun isä ei kerro, missä menee ja jännittänyt kotona, kun isä on lähtenyt "yksin" reissuun, ettei vaan saisi sairauskohtausta tms. Itse haluaisin tietää, mutta onko sitten tarpeen satuttaa 84v äitiä enää tällaisella miehen kuoleman jälkeen?
Nytpä tiedän kuitenkin itse, miksi isällä ei ollut aikaa koskaan nähdä meitä tai lapsenlapsia ja lähinnä ottaa päähän, että hän ei jäänyt kiinni eläessään. Vaikka mitäpä tuokaan olisi muuttanut, itsekeskeinen tunnevammainen paskiainen kun oli.
Kommentit (355)
Selvisi sinulle, mutta ei äidillesi?
Mutta ihan hyvä niin.
En kertoisi ainakaan tästä viimeisestä. Se voisi musertaa äitisi ja koko yhteinen elämä tuntuisi valheelta, eikä hän pääsisi enää asiasta puhumaankaan isäsi kanssa.
"onko sitten tarpeen satuttaa 84v äitiä enää tällaisella miehen kuoleman jälkeen?"
No ei.
Aloitus on höpöä. Ja kyllä naiset tällaiset aavistaa. Myös äitisi.
Mitä hyötyjä kertomalla saavutetaan?
Mitä äitisi tekisi sillä tiedolla?
Voihan toki tietääkin.
Älä kerro. Siitä ei koituisi kenellekään mitään hyvää. Ja kuten sanottua, voi olla, että äitisi kuitenkin tiesi, se on heidän välisensä asia.
"Vaikka mitäpä tuokaan olisi muuttanut, itsekeskeinen tunnevammainen paskiainen kun oli. "
Miten niin? Hän oli selkeästi tunneälykäs ja ymmärsi äitiäsi riittävän hyvin tarjotessaan hänelle tilaa rakastua poissaollessaan. Mitä se oli äidiltäsi pois?
Ei ole tarpeen kertoa. Mutta ota huomioon, että äitisi saattaa tietää ja ajatella samalla lailla, että ei halua kertoa teille lapsille.
Ex-miehelläni oli useita sivusuhteita (joista yksi pidempi) avioliittomme aikana. En kertonut näistä suhteista ikinä kenellekään (enkä aio kertoa). Eli jos joku ulkopuolinen saisi tietää asiasta, niin hän saattaisi ajatella, että en tiedä mitään, koska en ole puhunut asiasta.
Voihan äidilläsikin olla halu jakaa jonkun kanssa vuosikausien epäilyjään. Mitä jos se toinen nainen ottaakin häneen yhteyttä, ja sitten käy ilmi, että sinäkin olet tiennyt? Ehkä asian voisi kertoa samalla, kun laajemmin pohtii yhteistä elämäänne.
Jos se tieto loukkaa äitiäsi, niin ei ehkä kannata. Missä kunnossa äitisi on?
Vanhuksilla voi järkytykset vaikuttaa mieleen ja muistiin pahastikin.
jos asia sinua askarruttaa, niin voithan jutella äitisi kanssa siitä, että minkälainen suhde heillä oli. Mahtuuko tai olisiko mahtunut siihen muita ihmisiä. Eihän sinun tarvitse kertoa, vaan voit kysellä ja miettiä, että onkohan heidän ikäluokilla miten tai tutuilla tai muuten..
Silleen kautta rantain.
Kyllä se tietää. Mutta elä ota puheeksi enää, turhaa aiheuttaa ikäviä tilanteita nostamalla ne pinnalle.
Kylläpä isäsi onkin ollut säälittävä ihmisolio. Oon pahoillani teidän puolestanne.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarpeen kertoa. Mutta ota huomioon, että äitisi saattaa tietää ja ajatella samalla lailla, että ei halua kertoa teille lapsille.
Ex-miehelläni oli useita sivusuhteita (joista yksi pidempi) avioliittomme aikana. En kertonut näistä suhteista ikinä kenellekään (enkä aio kertoa). Eli jos joku ulkopuolinen saisi tietää asiasta, niin hän saattaisi ajatella, että en tiedä mitään, koska en ole puhunut asiasta.
Ihan höpöhommaa kuvitella etteikö vaimo vuosien mittaisesta sivusuhteesta tietäisi. Jos on olemassa silmät päässä ja toimiva hajuaisti, niin yksin niiden perusteella kyllä tietää.
Äitis saattaa tietääkin.
Voihan helpottaa, jos ihan yleisesti alat puhua toisista suhteista. Tai että kuulit että jollakin oli.
Sehän voi olla olut vanhempiesi sopimuksin.
Ei noista kauheasti kailoteta.
Et tiedä ellet avaa suutasi. Ole hienotunteinen.
Tai anna olla. Koeta kepillä jäätä, jos asia mietityttää.
Jos ei äiti muka "huomannut" niin ei tarvi tietääkään. Anna olla.
Kun toinen on edesmennyt, en kertoisi. Siitä ei ole mitään hyötyä.
Mua huolettaa äitisi ikä eli se tilanne, vaikka osa ottaa asiat rauhallisesti, ottaako kaikki. Eli kestääkö tietoa, ahdistuuko liikaa ja pysyykö terveys jos kertoo. Entä jos hän saa ne tiedot myöhemmin kun aika on, jossain. Sieluthan jatkavat elämää. Mutta toisaalta se voisi itseä vaivata jos ei kerro että varmasti tekisi mieli kertoa ettei se taakka ole itsellä (voihan siitä jutella jonkun muun kanssa tai muiden), mutta kertomisen siirtäminen on joskus järkevää. Ehkä terveys olisi tärkeä säilyttää siinä iässä ja että on lisävuosia. Jos tietäisi että toinen on viileä tyyppi hyvässä mielentilassa, lohduttaminen auttaa tai ei reagoi liikaa, silloin olisi helpompi kertoa. No sinä päätät mitä teet itse.
Jos ei "huomannut" muka niin ei tarvi kertoakaan.
En kertoisi.