Isän kuolessa selvisi 31 vuoden sivusuhde ja lukuisia muita naisia. Kertoisitko äidille?
Isäni kuollessa 83v selvisi, että aivan loppuun saakka hänellä oli ollut toinen nainen 31 vuotta. Oli elänyt täyttä kaksoiselämää. Lisäksi oli lukuisia muita naisia, minkä olinkin arvannut jo nuorena. Työmatkoja ja pitkiä työiltoja oli paljon. Äitini on joko tiennyt ja päättänyt olla hiljaa, tai tiennyt ja sulkenut asian mielestään.
Tästä viime vuosien kaksoiselämästä hän ei kuitenkaan ole tiennyt. On vain päivitellyt, kun isä ei kerro, missä menee ja jännittänyt kotona, kun isä on lähtenyt "yksin" reissuun, ettei vaan saisi sairauskohtausta tms. Itse haluaisin tietää, mutta onko sitten tarpeen satuttaa 84v äitiä enää tällaisella miehen kuoleman jälkeen?
Nytpä tiedän kuitenkin itse, miksi isällä ei ollut aikaa koskaan nähdä meitä tai lapsenlapsia ja lähinnä ottaa päähän, että hän ei jäänyt kiinni eläessään. Vaikka mitäpä tuokaan olisi muuttanut, itsekeskeinen tunnevammainen paskiainen kun oli.
Kommentit (355)
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi ainakaan tästä viimeisestä. Se voisi musertaa äitisi ja koko yhteinen elämä tuntuisi valheelta, eikä hän pääsisi enää asiasta puhumaankaan isäsi kanssa.
"Tuntuisi valheelta"? Eikö se ollut valhetta? Mutta on parempi että antaa äidin elää "paremmassa" valheessa? Mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä enää kertoa kun isäsi on jo kuollut eikä voi olla puolustamassa itseään. Aiheuttaa myös äidillesi tarpeetonta harmia.
Puolustamassa itseään? Näitä lisälapsia sisaruksille välillä paljastuu juuri vanhemman kuoltua. Siinä hieno muisto lapsille ja puolisolle siasta 🐷🐖
On siinä 31 vuodessa ollut ihan tarpeeksi puolustautua jos sellaista olisi halunnut tehdä. Valitsi pimittämisen ja kuoleman ennen totuuden paljastumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti sun äiti oli ihan kartalla isäsi sivusuhteesta. Etenkin, kun se kesti niin kauan.
Minä taas epäilen ettei ollut, ja tietysti ansaitsee kuulla, että koko avioliitto oli narsistin teatteria ja valhetta. Rakkautta ei ollut _koskaan_.
Kyllä nämä vuosia kestävät on tiedossa väkisinkin kaikilla osapuolilla. Rakkautta ei varmaankaan ollut koskaan, tai sitten oli monisuhteinen, mutta ei uskaltanut kertoa. Ennen mentiin naimisiin eikä erottu, kävi mitä vain. Ja naiset oli taloudellisesti riippuvaisempia miehistään.
Aina mieti- haluaisitko itse tietää, se on se -sun vastaus silloin- Luulen, että sä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Aina mieti- haluaisitko itse tietää, se on se -sun vastaus silloin- Luulen, että sä haluat.
Jokainen täysipäinen aikuinen haluaisi tietää, jos heiltä on varastettu kokonainen elämä valheeseen. Illuusio ei kaunista ketään.
On kauheaa että jotkut ovat vahingossa käyttäneet koko elämänsä pettävän kanssa. Ettei ole irti päässyt ja selvinnyt aiemmin kunnolla. Vaikka luotettaviakin lienee jossain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä enää kertoa kun isäsi on jo kuollut eikä voi olla puolustamassa itseään. Aiheuttaa myös äidillesi tarpeetonta harmia.
Puolustamassa itseään? Näitä lisälapsia sisaruksille välillä paljastuu juuri vanhemman kuoltua. Siinä hieno muisto lapsille ja puolisolle siasta 🐷🐖
On siinä 31 vuodessa ollut ihan tarpeeksi puolustautua jos sellaista olisi halunnut tehdä. Valitsi pimittämisen ja kuoleman ennen totuuden paljastumista.
Kyllä. Samoin valitsi ikuisen kadotuksen olemalla katumatta ja tunnustamatta. Harmi.
Hänkin elää viimeisiä vuosiaan. En sanoisi mitään. Se,että koko elämä paljastuu valheeksi on aivan järkyttävä shokki. Hän on tuhlannut elämänsä täysin arvottomaan ihmiseen ja asunut vieraan miehen kanssa joka on salannut sen kuka on. Ei, se olisi ihan hirveä turha kipu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina mieti- haluaisitko itse tietää, se on se -sun vastaus silloin- Luulen, että sä haluat.
Jokainen täysipäinen aikuinen haluaisi tietää, jos heiltä on varastettu kokonainen elämä valheeseen. Illuusio ei kaunista ketään.
Ja mitähän hyvää siitä tietämisestä vanhukselle seuraa?
Mun mielestä totuus ja rehellisyys on parempi. Tietämättä tarkemmin tilanteesta, entä jos äitisi on vaikka epäillyt ja isäsi on valehtelulla ja manipuloinnilla saanut hänet epäilemään omaa järkeään/intuitiotaan? Ajattele, mikä helpotus tieto silloin olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina mieti- haluaisitko itse tietää, se on se -sun vastaus silloin- Luulen, että sä haluat.
Jokainen täysipäinen aikuinen haluaisi tietää, jos heiltä on varastettu kokonainen elämä valheeseen. Illuusio ei kaunista ketään.
Ja mitähän hyvää siitä tietämisestä vanhukselle seuraa?
Totuus. Se on tärkeintä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäluokan naisilla on usein selvästi pienempi eläke kuin miehellään. Ero ei ole ollut taloudellisesti järkevä vaihtoehto, eikä miehen puolelta vastuullinen vaihtoehto.
Lisäksi tuon ikäluokan miehet tykkäsi hakata naisia, jos rupesivat kyselemään liian kiusallisia kysymyksiä.
Uu, eikö papparaiset olekaan herttaisia vanhuksia ja kyvyttömiä pahaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina mieti- haluaisitko itse tietää, se on se -sun vastaus silloin- Luulen, että sä haluat.
Jokainen täysipäinen aikuinen haluaisi tietää, jos heiltä on varastettu kokonainen elämä valheeseen. Illuusio ei kaunista ketään.
Ja mitähän hyvää siitä tietämisestä vanhukselle seuraa?
Totuus vapauttaa. Ehkäpä hän haluaa vaikka kuolla, päästä eroon hirviömiehestä ja tämän jälkikasvusta. Tai sitten antaa anteeksi. Se ei ole kenenkään muun kuin hänen itsensä päätettävissä, ihan niinkuin ei olisi ollut alun alkaenkaan, mutta hirviömies pimitti tietoa 31 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Hänkin elää viimeisiä vuosiaan. En sanoisi mitään. Se,että koko elämä paljastuu valheeksi on aivan järkyttävä shokki. Hän on tuhlannut elämänsä täysin arvottomaan ihmiseen ja asunut vieraan miehen kanssa joka on salannut sen kuka on. Ei, se olisi ihan hirveä turha kipu.
Tai vapautus. Et sinä sitä voi tietää. Monta ihmetystä saattaisi ratketa ja voisi haluta käyttää vanhat päivänsä eri tavalla, kuin mitä on nyt suunnitellut.
Te olette vaan itsekkäitä ja haluatte pitää tilanteen kuten ennallaan, jatkaa sitä samaa pimittämistä ja valehtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi ainakaan tästä viimeisestä. Se voisi musertaa äitisi ja koko yhteinen elämä tuntuisi valheelta, eikä hän pääsisi enää asiasta puhumaankaan isäsi kanssa.
"Tuntuisi valheelta"? Eikö se ollut valhetta? Mutta on parempi että antaa äidin elää "paremmassa" valheessa? Mielenkiintoista.
Mutta miksi se olisi ollut valhetta? Ihan samalla tavalla lapsi on elänyt koko ikänsä valheessa, koska isä ei ollutkaan sellainen kuin hän luuli.
Isä eli oman elämänsä, ei se ollut väärä tai valheellinen, vaikka jokaista yksityiskohtaa ei muille raportoitu. Kärsikö äiti miehen muista naisista, oliko niillä oikeasti merkitystä ja jos oli, niin kenelle? Puolisoa ei voi omistaa, ei edes kuolleen puolison tunteista tai kokemuksista voi tehdä omia tarinoitaan.
En jaksa kahlata koko ketjua. Miten asia ap:lle selvisi, tuliko lisää yllättäviä perillisiä? Miten perinnönjako meni?
Jos näin, niin perunkirjaanhan kaikki perilliset merkitään, henkilötunnusta ja osoitetta myöten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina mieti- haluaisitko itse tietää, se on se -sun vastaus silloin- Luulen, että sä haluat.
Jokainen täysipäinen aikuinen haluaisi tietää, jos heiltä on varastettu kokonainen elämä valheeseen. Illuusio ei kaunista ketään.
Miksi minun elämäni olisi valhetta, jos puolisollani olisi omassa elämässään asioita, joista en tiedä?
Jos puoliso kuitenkin on joulut ja juhannukset kanssani, yhdessä hoitaa lapsiamme, maksaa asuntolainaa ja suunnittelee lomia, niin miksi elämästäni tulisi valhetta siksi, että hän ei kerro pankkitilinsä saldoa, ryyppyretkistä kaverin mökillä tai toisista naisista? Jos ne eivät minun elämässäni näy mitenkään, niin miksi yhteiset vuodet muuttuvat valheeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi ainakaan tästä viimeisestä. Se voisi musertaa äitisi ja koko yhteinen elämä tuntuisi valheelta, eikä hän pääsisi enää asiasta puhumaankaan isäsi kanssa.
"Tuntuisi valheelta"? Eikö se ollut valhetta? Mutta on parempi että antaa äidin elää "paremmassa" valheessa? Mielenkiintoista.
Mutta miksi se olisi ollut valhetta? Ihan samalla tavalla lapsi on elänyt koko ikänsä valheessa, koska isä ei ollutkaan sellainen kuin hän luuli.
Isä eli oman elämänsä, ei se ollut väärä tai valheellinen, vaikka jokaista yksityiskohtaa ei muille raportoitu. Kärsikö äiti miehen muista naisista, oliko niillä oikeasti merkitystä ja jos oli, niin kenelle? Puolisoa ei voi omistaa, ei edes kuolleen puolison tunteista tai kokemuksista voi tehdä omia tarinoitaan.
Höpöhöpö huoramarko. Mene terapiaan, olet rikki.
En minäkään haluaisi tuottaa äidille enempää pahaa mieltä. Eiköhän hän ole ristinsä kantanut kun on tuollaista paskiaista pitänyt miehenään.