Tapailen miestä joka on mukava mutta ei omista MITÄÄN
Elää vuokralla, asunut lapsen kanssa pitkään, tämä aikuinen. On mukava, mutta en tiedä miksi tämä asia vaivaa. Yhteistä taloutta ei voi edes ajatella koska en minä kaksin voi asuntoa ostaa, vuokralle en enää halua. En halua häneltä rahaa tai mitään mutta tämä asia alkanut häiritä jos joskus haluaa yhteisen kodin, niin miten? Ei hän saisi edes lainaa puolikkaaseen koska ei omista mitään. Varallisuus lienee korkeintaan 20000. Ja ollaan viisikymppisiä.
Mitä tekisitte? Vaivaako asia teitä?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti: Vuokralla jos olet pistät kaiken rahan muille. Se tuntuu vielä enemmän hukkaan heitetyltä. Asunnon voi jossain vaiheessa myydä jos haluaa, vuokralla ei ole mitään mitä myydä.
Mutta jos on joutunut aina maksamaan vuokraa noin 60% tuloistaan ( + muut laskut ja eläminen ), niin ei ole kertynyt säästöjä millä asuntoa ostaa tai edes saada lainaa siihen. Ei siinä ole vaihtoehtona ostaa asunto.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei viisikymppisenä ole varallisuutta kertynyt, niin silloin on täydellisesti epäonnistunut. Sairaseläkeläinenkin voi rahoillaan vuosikymmenissä tehdä hyvää tiliä. Työssäkäypä ihminen rikastuu väkisin ilman sairaanloista tuhlailua.
Väärin. Ihanhan se riippuu siitä paljonko saa palkkaa ja paljonko eläminen maksaa !!! Pääkaupunkiseudulla pelkästään asuminen on ollut jo vuosikymmeniä todella suuri kuluerä yksin maksaa. Voit olla täysin tunnollinen ja tuhlaamatta, osaat hoitaa asiasi, mutta sinulle ei vaan silti jää säästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei viisikymppisenä ole varallisuutta kertynyt, niin silloin on täydellisesti epäonnistunut. Sairaseläkeläinenkin voi rahoillaan vuosikymmenissä tehdä hyvää tiliä. Työssäkäypä ihminen rikastuu väkisin ilman sairaanloista tuhlailua.
Ihmiset ovat eläneet erilasisissa kasvuolosuhteissa ja heillä on voinut olla aikuisikänsä sellaisia pakollisia tai vapaaehtoisesti otettuja vastuita ja velvollisuuksia joiden takia eivät ole pystyneet kartuttamaan varallisuuttaan. Jotkut kuten minä emme edes näe varallisuuden kartuttamista välttämättömyytenä vaan käytämme ansaitsemamme rahat enemmin elävään elämään ja jopa johonkin ylellisyyteenkin josta voimme eläessämme nauttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti, jossa asuu on pelkkä kuluerä, joka ei tuota mitään. Se on jotenkin surullista miten esim pienituloinen nainen laittaa kaikki munansa samaan koriin ja maksaa esim asuntolainaa vielä eläkeiässä. Ja mitä käteen jää? Perintöverot, lapsille, jotka ovat perineet äitinsä köyhyyden jo ties kuinka monessa sukupolvessa.
Vuokralla jos olet pistät kaiken rahan muille. Se tuntuu vielä enemmän hukkaan heitetyltä. Asunnon voi jossain vaiheessa myydä jos haluaa, vuokralla ei ole mitään mitä myydä.
Jos myyt, tietenkin ostat uuden tilalle ja plusmiinusnolla. Ethän voi vuokralle mennä.
Ei haittaisi yhtään, koska en halua enää yhteystaloutta. Sopii oikein hyvin, että asutaan erillään.
Tapailu vaiheessa kannattaa keskittyä tutustumiseen ja siihen viihtyykö ihmisen kanssa. Turha murehtia asioita, joiden toteutuminenkaan ei ole vielä varmaa. Keskity nyt ensin siihen, tuleeko teistä pari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihminen joka ei ole aikuisikään asti kerännyt minkäänlaista puskuria tai säästöjä, on jotenkin epäonnistunut.
Joko on mennyt taloudellisesti huonosti tai sitten on huono hallitsemaan raha-asioitaan. Sen ymmärrän jos on ollut työttömyyttä tms. mutta jos ei niin hän on mielestäni elänyt vastuuttomasti.
Sellainen on minulle tosi paha turn off. Haen parisuhteesta turvallisuutta ja tuollainen henkilö ei sitä tuo.
Valitettavasti mietin samaa. On panostanut lapseensa paljon mikä hienoa, on hyväsydäminen ja kiva ihminen. Mutta se haluanko vakavan suhteen missä saan stressata taloutta vielä eläkkeellä, niin en haluaisi. Nimenomaan olen odottanut itsekin pienipalkkaisena että joskus tiukkuus helpottaa.
Kyllä, minulla on enemmän säästöjä, sekä tilillä että asunnossa. Lähemmäs kymmenkertainen summa verrattuna mieheen. Teen töitäkin sen eteen että edes itse pystyn takaamaan lapsilleni hyvän startin aikuisuuteen. Rahaa ei siis silti liikaa ole.
Mikä sun ongelma sitten on? Sulla on omistusasunto ja rahaa n. 200k€. Aika harva samaan pystyy ilman perintöä tms.
Etsit siis miljonääriä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vähemmän omistaa sitä vähemmän on myös murheita.
Tämäkin on totta, on tullut ihan itsekin havaittua. Varsinkin yhteinen omaisuus on suuri riski toisinaan. Yksinkin voi asunnon ostaa ja voihan se toinen ihminen siellä asustella.
Tämä on muuten totta. Yhteinen omaisuus on paha. Se pitää niin monia ihmisiä yhdessä huonoissa suhteissa, kuinka paljon kuulee sitä että "ollaan yhdessä rahan takia tai erottaisi mutta kun meillä on se mökki/talo yms"
Yhteenmuuttaminen on melkein yhtä paha, vaikka omistaisi asunnon. Siitä toisesta eroon pääseminen on erittäin hankalaa, et voi toisen ihmisen kotia myydä ja muuttamaan sen saat vain häädön kautta.
Kannattaa jättää..ei persaukisella mitään tee,tulee vaan ongelmia..on niitä muitakin miehiä,kenellä on omaisuutta,autoja ja HILLOA tilillä..voi sillon elää mukavasti kun muistaa antaa riittävästi pillua..
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä tiedän mitä tekisin, sinun kannattaisi tietää, että noin väsynyt provoilu on lapsellista.
Joo. Mutta jos ollaan ihan rehellisiä niin kyllähän se on niin että naiset on enempi kiinnostuneita miesten rahoista ja varallisuuksista kuin miehet naisten rahoista ja varallisuuksista. Raha on paras nais magneetti, sitä ei voi kukaan kieltää. Olipa mies millainen tollo hyvänsä, mutta jos on rikas, niin naisia on tarjolla jonoksi saakka. Toisinpäin ei.
Oletko keskustellut raha-asioista miehen kanssa? Haluaako hän edes muuttaa yhteen? Ei kannata olettaa mitään. Kenties vuokra-asuminen sopii hänen elämäntilanteessa paremmin kuin omistusasunto, johon pitää mahduttaa lapsikin. Jossain viestissä kerrot että hän on pienipalkkainen duunari, mutta tiedätkö palkan vai oletatko asioita? Joskus voi olla paljonkin säästöjä pahan päivän varalle, vaikka asuu vaatimattomasti.
Ei omista MITÄÄN ja silti varallisuus on 20 tonttua eli ihan riittävä käsirahaan? Vai mitä en nyt ymmärtänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihminen joka ei ole aikuisikään asti kerännyt minkäänlaista puskuria tai säästöjä, on jotenkin epäonnistunut.
Joko on mennyt taloudellisesti huonosti tai sitten on huono hallitsemaan raha-asioitaan. Sen ymmärrän jos on ollut työttömyyttä tms. mutta jos ei niin hän on mielestäni elänyt vastuuttomasti.
Sellainen on minulle tosi paha turn off. Haen parisuhteesta turvallisuutta ja tuollainen henkilö ei sitä tuo.
Valitettavasti mietin samaa. On panostanut lapseensa paljon mikä hienoa, on hyväsydäminen ja kiva ihminen. Mutta se haluanko vakavan suhteen missä saan stressata taloutta vielä eläkkeellä, niin en haluaisi. Nimenomaan olen odottanut itsekin pienipalkkaisena että joskus tiukkuus helpottaa.
<
Omistusasunto, sijoitukset ja rahat YHTEENSÄ noin 200000. Perintöä ei ole. Tuntuu olevan pikku summa tuo raha meillä päin :D ap
Jos ei mukava mies jolla ei mielestäsi ole tarpeeksi varallisuutta kelpaa, niin hanki sitten sellainen vähemmän mukava ja varakas, niin josko olisit sitten onnellinen.
Nämä mammojen parisuhdeongelmat ovat luokkaa:
Ostin koon 36 kengät jotka eivät sovi tyyliini. Niissä on kivat nauhat, mutta muuten ovat paskat. Niin ja oma kengänkokoni on 40. Mitä tekisitte?
Vierailija kirjoitti:
Oletko keskustellut raha-asioista miehen kanssa? Haluaako hän edes muuttaa yhteen? Ei kannata olettaa mitään. Kenties vuokra-asuminen sopii hänen elämäntilanteessa paremmin kuin omistusasunto, johon pitää mahduttaa lapsikin. Jossain viestissä kerrot että hän on pienipalkkainen duunari, mutta tiedätkö palkan vai oletatko asioita? Joskus voi olla paljonkin säästöjä pahan päivän varalle, vaikka asuu vaatimattomasti.
Hän haluaa muuttaa, minä en tällä hetkellä. Tiedän palkan ja muutenkin olen hyvin avoin asioissa. En ole sanonut muuton estettä kun en vielä ole halukas muutenkaan kun elän lasteni kanssa. Mietin vain tulevaa joskus.
Hänhän voi maksaa vuokraa sinulle, jos dinä ostat asunnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä tiedän mitä tekisin, sinun kannattaisi tietää, että noin väsynyt provoilu on lapsellista.
Joo. Mutta jos ollaan ihan rehellisiä niin kyllähän se on niin että naiset on enempi kiinnostuneita miesten rahoista ja varallisuuksista kuin miehet naisten rahoista ja varallisuuksista. Raha on paras nais magneetti, sitä ei voi kukaan kieltää. Olipa mies millainen tollo hyvänsä, mutta jos on rikas, niin naisia on tarjolla jonoksi saakka. Toisinpäin ei.
kirjoitit hyvin..rikas voi päästää suustaan vaikka minkälaisia "sammakoita",tai tehdä miten älytöntä vaan,mutta kun hynää on ,niin sanalla yms on painoarvoa,ja eukkoja on pantavaksi niin paljon kuin jaksaa "höylätä "..on näitä esimerkkejä vaikka kuinka..raha se on mikä tätä palloa pyörittää,myös naimahommissa..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Vuokralla jos olet pistät kaiken rahan muille. Se tuntuu vielä enemmän hukkaan heitetyltä. Asunnon voi jossain vaiheessa myydä jos haluaa, vuokralla ei ole mitään mitä myydä.
Mutta jos on joutunut aina maksamaan vuokraa noin 60% tuloistaan ( + muut laskut ja eläminen ), niin ei ole kertynyt säästöjä millä asuntoa ostaa tai edes saada lainaa siihen. Ei siinä ole vaihtoehtona ostaa asunto.
Jos on palkkatuloja niin kannattaa aina ottaa laina ja ostaa asunto heti.
Vuokralla on kannattavaa asua jos elää sosiaalituilla.
Jos ei viisikymppisenä ole varallisuutta kertynyt, niin silloin on täydellisesti epäonnistunut. Sairaseläkeläinenkin voi rahoillaan vuosikymmenissä tehdä hyvää tiliä. Työssäkäypä ihminen rikastuu väkisin ilman sairaanloista tuhlailua.