Lue keskustelun säännöt.
Tapailen miestä joka on mukava mutta ei omista MITÄÄN
17.05.2025 |
Elää vuokralla, asunut lapsen kanssa pitkään, tämä aikuinen. On mukava, mutta en tiedä miksi tämä asia vaivaa. Yhteistä taloutta ei voi edes ajatella koska en minä kaksin voi asuntoa ostaa, vuokralle en enää halua. En halua häneltä rahaa tai mitään mutta tämä asia alkanut häiritä jos joskus haluaa yhteisen kodin, niin miten? Ei hän saisi edes lainaa puolikkaaseen koska ei omista mitään. Varallisuus lienee korkeintaan 20000. Ja ollaan viisikymppisiä.
Mitä tekisitte? Vaivaako asia teitä?
Kommentit (118)
Onko miehellä mitään mielipidettä tulevaisuudestaan? Vai saadaanko me palstalaiset nyt päättää, mitä teidän pitää tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No osta itse sellainen asunto josta pidät ja jossa on tilaa toisellekin. Eipä sen kummempaa vaivaa minua tällainenkaan asia.
Jos ihminen on mukava niin en ajattelisi kuuna päivänä raha-asioita.
Jos haluan asunnon jossa on tilaa toiselle niin se maksaa enemmän kuin asunto jossa tilaa vain itselle/lapsille.
Suomalaisiin on istutettu joku omistamisen pakko asumisen suhteen vaikka vuokralla asuminen olisi monessa tapauksessa järkevämpi vaihtoehto. Nuoret ja muutenkin valveutuneet ihmiset eivät enää läheskään kaikki edes pyri siihen, että heillä on jossain vaiheessa elämää oma omistusasunto ja se on hyvä se, sillä rahaa voi käyttää muuhunkin ja joku muu tapa kartuttaa omaisuuttakin voi olla järkevämpää kuin asunnon hankinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vähemmän omistaa sitä vähemmän on myös murheita.
Onko todella näin? Minusta tuntuu että ihmiset jotka ei omista mitään ovat niitä jotka puhuvat ettei varaa mihinkään.
Sekä, että. Joissakin tilanteissa on noin kuin sinä sanoit ja joissakin siten miten tuossa yllä sanottiin.
Olen päälle viiskymppinen nainen, enkä omista mitään... tai no, kamalasti irtain krääsää omistan kyllä... mutta en siis omista mitään tosi kallista. En siis pitäisi mitenkään erityisenä, jos tapaisin toisen ihmisen joka ei omistaisi mitään, vaikka on jo viiskymppinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vähemmän omistaa sitä vähemmän on myös murheita.
Tämäkin on totta, on tullut ihan itsekin havaittua. Varsinkin yhteinen omaisuus on suuri riski toisinaan. Yksinkin voi asunnon ostaa ja voihan se toinen ihminen siellä asustella.
Tämä on muuten totta. Yhteinen omaisuus on paha. Se pitää niin monia ihmisiä yhdessä huonoissa suhteissa, kuinka paljon kuulee sitä että "ollaan yhdessä rahan takia tai erottaisi mutta kun meillä on se mökki/talo yms"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti, jossa asuu on pelkkä kuluerä, joka ei tuota mitään. Se on jotenkin surullista miten esim pienituloinen nainen laittaa kaikki munansa samaan koriin ja maksaa esim asuntolainaa vielä eläkeiässä. Ja mitä käteen jää? Perintöverot, lapsille, jotka ovat perineet äitinsä köyhyyden jo ties kuinka monessa sukupolvessa.
No eikö äiti tässä nyt ole se jolla on varaa siihen asuntoon. Mies on köyhä.
Se, ettei omista mitään ei ole = köyhä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuntoa ei ole pakko ostaa puoliksi. Voitte ostaa vaikka 75%-25%. Lainanlyhennys menee tuolla jaolla, sovitte asunnon muut kuukausimaksut sitten sen mukaan miten sovitte.
Jos avioidutaan, ilman avioehtoa omaisuus muuttuu yhteiseksi. Tämä on hyvä jokaisen muistaa.
Olin suhteessa tyhjätaskumiehen kanssa. Hän osoittautui hyväksikäyttäjäksi ja jäi minulle velkaa lähes 2000 euroa asumiskuluja kun potkaisin hänet pihalle. Työssäkäyvä mies hassasi tulonsa tupakkaan ja kaljaan. Nämäkin "harrastukset" vastenmielisiä ja indikoivat itsekkyyttä.
Kuule. Ei haittaisi yhtään. Jos haluttaisiin muuttaa yhteen, mun talossa olisi kyllä tilaa.
Mulla suhteet tässä iässä on kariutuneet siihen, että molemmilla on omaisuutta, talot ja tilukset , ja miehet yleensä odottaa, että hänen talossaan asuttaisiin. Et hyvä vaan, jos ei oo omistusasuntoa.
N49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos miehellä on 20 000, niin saattehan te asumisoikeusasunnon?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisiin on istutettu joku omistamisen pakko asumisen suhteen vaikka vuokralla asuminen olisi monessa tapauksessa järkevämpi vaihtoehto. Nuoret ja muutenkin valveutuneet ihmiset eivät enää läheskään kaikki edes pyri siihen, että heillä on jossain vaiheessa elämää oma omistusasunto ja se on hyvä se, sillä rahaa voi käyttää muuhunkin ja joku muu tapa kartuttaa omaisuuttakin voi olla järkevämpää kuin asunnon hankinta.
Ostin ekan sijoitusasunnon opintolainalla ja sen jälkeen niitä on kertynyt lisää ja näiden tuotoilla kuittaan oman vuokrani. Toki minulla on myös muita sijoituksia, kuin asunnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihminen joka ei ole aikuisikään asti kerännyt minkäänlaista puskuria tai säästöjä, on jotenkin epäonnistunut.
Joko on mennyt taloudellisesti huonosti tai sitten on huono hallitsemaan raha-asioitaan. Sen ymmärrän jos on ollut työttömyyttä tms. mutta jos ei niin hän on mielestäni elänyt vastuuttomasti.
Sellainen on minulle tosi paha turn off. Haen parisuhteesta turvallisuutta ja tuollainen henkilö ei sitä tuo.
Tai sitten sellainen ihminen on kokenut elämässä sellaisia vastoinkäymisiä, joita sinun pieni mieli ei voi ymmärtää.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ihminen joka ei ole aikuisikään asti kerännyt minkäänlaista puskuria tai säästöjä, on jotenkin epäonnistunut.
Joko on mennyt taloudellisesti huonosti tai sitten on huono hallitsemaan raha-asioitaan. Sen ymmärrän jos on ollut työttömyyttä tms. mutta jos ei niin hän on mielestäni elänyt vastuuttomasti.
Sellainen on minulle tosi paha turn off. Haen parisuhteesta turvallisuutta ja tuollainen henkilö ei sitä tuo.
Valitettavasti mietin samaa. On panostanut lapseensa paljon mikä hienoa, on hyväsydäminen ja kiva ihminen. Mutta se haluanko vakavan suhteen missä saan stressata taloutta vielä eläkkeellä, niin en haluaisi. Nimenomaan olen odottanut itsekin pienipalkkaisena että joskus tiukkuus helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos avioidutaan, ilman avioehtoa omaisuus muuttuu yhteiseksi. Tämä on hyvä jokaisen muistaa.
Olin suhteessa tyhjätaskumiehen kanssa. Hän osoittautui hyväksikäyttäjäksi ja jäi minulle velkaa lähes 2000 euroa asumiskuluja kun potkaisin hänet pihalle. Työssäkäyvä mies hassasi tulonsa tupakkaan ja kaljaan. Nämäkin "harrastukset" vastenmielisiä ja indikoivat itsekkyyttä.
Eikä muutu. Kyllä avioliitossakin jokaisella on oikeus omaan omaisuuteen. Mutta jos siitä liitosta EROAA ilman avioehtoa, silloin voi joutua köyhemmälle antamaan osan omastaan. Avioehdon voi tehdä myös naimisiin menon jälkeen, vaikka päivää ennen eroa. Mutta toki se kannattaa tehdä heti naimisiin mennessä.
Jos lapsi asuu kanssasi, niin ilmeisesti asunnossasi on tarpeeksi tilaa asua kaksin. Kun lapsi muuttaa pois, voisit hyvin asua miehen kanssa asunnossasi. Miksi edes ostaa uutta asuntoa? Varsinkin noin lähellä eläkeikää enää mitään lainoja ottamaan? Voi tulla sairautta, työkyvyttömyxttä, riski kasvaa ikääntyessä. Harvassa on ihmiset, joiden kanssa synkkaa viiskymppisenä. Keskittyisin siihen, en rahaan, asuntoon, lainaan. Enkä todella hankkisi enää velkataakkaa, vaan nauttisin elämästäni. Jos ja kun joutuu hoivaan, omaisuus on realisoitava, siihenhän nyt ollaan menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No osta itse sellainen asunto josta pidät ja jossa on tilaa toisellekin. Eipä sen kummempaa vaivaa minua tällainenkaan asia.
Jos ihminen on mukava niin en ajattelisi kuuna päivänä raha-asioita.
Jos haluan asunnon jossa on tilaa toiselle niin se maksaa enemmän kuin asunto jossa tilaa vain itselle/lapsille.
Asu nyt vaan rauhassa lapsesi kanssa ja pidä mies seurustelukumppanina. Keski-iässä ei kannata enää muuttaa yhteen kun monilla on omat vakiintuneet tapansa.
Ap haluat määrätyn elintason. Ja odotat että tilanteesi muuttuu aina vaan paremmaksi jos muutatte yhteen.
Isompi asunto, hienompi osote. Koska kahdet omaisuudet lyödään yhteen.
Nyt ehkäpä tällä sydänystävällä ei olekaan omaisuutta.
Ap mieti kuinka tärkeä kysymys tämä sinulle on.
Tai sitten otat rennomman otteen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti, jossa asuu on pelkkä kuluerä, joka ei tuota mitään. Se on jotenkin surullista miten esim pienituloinen nainen laittaa kaikki munansa samaan koriin ja maksaa esim asuntolainaa vielä eläkeiässä. Ja mitä käteen jää? Perintöverot, lapsille, jotka ovat perineet äitinsä köyhyyden jo ties kuinka monessa sukupolvessa.
No eikö äiti tässä nyt ole se jolla on varaa siihen asuntoon. Mies on köyhä.
No, ei ap sitä asuntoa yksin pysty ostamaan.
Asuuko mies sitten pk-seudulla, jossa ei ole pienituloisella varaa ostaa asuntoa?5
No eikö äiti tässä nyt ole se jolla on varaa siihen asuntoon. Mies on köyhä.