Lue keskustelun säännöt.
Tapailen miestä joka on mukava mutta ei omista MITÄÄN
17.05.2025 |
Elää vuokralla, asunut lapsen kanssa pitkään, tämä aikuinen. On mukava, mutta en tiedä miksi tämä asia vaivaa. Yhteistä taloutta ei voi edes ajatella koska en minä kaksin voi asuntoa ostaa, vuokralle en enää halua. En halua häneltä rahaa tai mitään mutta tämä asia alkanut häiritä jos joskus haluaa yhteisen kodin, niin miten? Ei hän saisi edes lainaa puolikkaaseen koska ei omista mitään. Varallisuus lienee korkeintaan 20000. Ja ollaan viisikymppisiä.
Mitä tekisitte? Vaivaako asia teitä?
Kommentit (118)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies on mukava ja sinulle sopiva, tapailette omista ilman yhteenmuuttoa.
Sitten kun lapsesi muuttaa omilleen mies voinee tulla luoksesi asumaan.
Jos hän kuitenkin hoitaa asiansa ja käy töissä ja osallistuisi asumisen kuluihin niin mikäs siinä.
Takuulla on kalsari ja sukatkin vuokrattu.
Miksi omistamisen tulkitaan alkavan vasta jostain autosta tai asunnosta, jotka muuten useimmiten ovat lainalla ostettuja?
Mies on mukava, koska hän hän on tyhjätasku.
Next.
Itselleni ei tällaiset asiat ole tärkeitä. Melkeinpä saattaisin jopa kokea vuokralla asumisen miehen kohdalla parempana vaihtoehtona, koska on kuulostanut vähän siltä, että etenkin omakotitaloissa asuvat omistusasuja-miehet edellyttävät/odottavat/toivovat naisen muuttavan heidän asuntoonsa, ja itseäni taas ei sellainen kiinnosta yhtään.
Mutta ap sun pitää nyt vain punnita mielessäsi, kuinka tärkeä ominaisuus miehelle on se, että hänellä on omaisuutta. Jos se on tärkeä, niin sitten ei auta kuin lopettaa suhde. Jos taas toteat, että muut asiat merkitsevät enemmän, kuten henkinen ja seksuaalinen yhteensopivuus, sitten voit ehkä todeta, että tuo ei olekaan niin tärkeä asia, ja voitte jatkaa suhdetta - voihan sitä asua erilläänkin, tai jos itselläsi on rahaa huomattavasti enemmän, voithan sinä ostaa asunnon ja asua siinä miehen kanssa, jos tämä teille molemmille sopii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuossa taustalla jokin ideologia, vai puhtaasti persaukisuus? Joo, luin tuon 20 000.
Ollut pienellä palkalla duunarina koko elämänsä. Elänyt pitkälti lapsen kanssa. Ei ole jostain syystä ostanut koskaan asuntoa, rahat menneet vuokriin. Lapsi siis muuttaa nyt pois kotoa.
Itse elän kahden lapseni kanssa vielä. En näe kuitenkaan hyvänä ajatusta siitä, että minä hankin asunnon yksin tai tulisin elämään vuokralla. Olen aikuinen nainen enkä elätä kuin omia lapsiani. Siinä on jo aivan tarpeeksi
Mä olen persaukinen 50+ nainen. Olin totaali-yh melkein 15v, joten säästöjä ei juuri kertynyt paitsi sen, että sai auton huollettua ja uusia kodinkoneita vanhojen rikkoutuessa. Kun lapset oli täysikäistymässä sairastuin ja tulin työkyvyttömäksi. Ei ollut puskuria niin isoon muutokseen, eikä vakuutusta, joten nyt olen pa. Ei tähän mitään ideologiaa tarvita. En kyllä kenenkään kanssa olisi yhteenmuuttamassa, joten sikäli ei relevantti kysymys mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäkö tekisin?
Keskustelisin puolisoni kanssa, enkä kitisisi vaupalstalla.
M42
Keskustelisin mistä? Siitä ettemme voi koskaan asua yhdessä?
Miksi ette voisi koskaan asua yhdessä? Sun asenneongelman ja asumismuotoon liittyvän pakkomielteen vuoksi? Vika on sinussa, ei miehessä. Sinä teet asian vaikeaksi ja laitat materian etusijalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viisikymppisenä ei ole paljon vaihtoehtoja tarjolla. Mutta jos tuo on kynnyskysymys, niin anna olla. Minä olen itse hyvätuloinen ja asunut koko ikäni vuokralla, koska mä voin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti, jossa asuu on pelkkä kuluerä, joka ei tuota mitään. Se on jotenkin surullista miten esim pienituloinen nainen laittaa kaikki munansa samaan koriin ja maksaa esim asuntolainaa vielä eläkeiässä. Ja mitä käteen jää? Perintöverot, lapsille, jotka ovat perineet äitinsä köyhyyden jo ties kuinka monessa sukupolvessa.
Ai.
Mä olen viimeisen kuuden vuoden aikana ostanut asunnon, asunut 2v, myynyt, ostanut uuden, asunut 2v, myynyt, ja nyt mulla on 60 000€ enemmän rahaa kuin 2019. Mun mielestä se on ihan ok tuotto.
Yhden vuoden elämisen rahat? Tuon olisi saanut kasaan ihan tilille säästämälläkin ilman tuota kaikkea vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisiin on istutettu joku omistamisen pakko asumisen suhteen vaikka vuokralla asuminen olisi monessa tapauksessa järkevämpi vaihtoehto. Nuoret ja muutenkin valveutuneet ihmiset eivät enää läheskään kaikki edes pyri siihen, että heillä on jossain vaiheessa elämää oma omistusasunto ja se on hyvä se, sillä rahaa voi käyttää muuhunkin ja joku muu tapa kartuttaa omaisuuttakin voi olla järkevämpää kuin asunnon hankinta.
Tarkoitus on pitää ihmiset lainan avulla orjina. Suomalaiset ovat ajatelleet lunastavansa itsensä vapaiksi ja saavuttavansa vanhuuden turvan, kun on edes oma asunto maksettu kaiken päätteeksi. Mutta nyt nähdään, että nämä elämän mittaiset säästöprojektit mätänevät paikoilleen vähän joka puolella, ei vain pienillä paikkakunnilla vaan myös pienissä kaupungeissa. Kolmikko Tampere, Turku, pk-seutu ilmeisesti vielä pitää pintansa, mutta niissä on sitten muut ongelmat.
On ihanan vapaa olo, kun voin vaikka ensi kuussa lähteä ikuisiksi ajoiksi pois Suomesta jos haluan. Ei mitään, mikä tänne sitoisi. Minusta ette orjaa saa.
Systeemihän toimii niin, että yli 90 % ihmisistä pitää ollakin ikuisia velkaorjia, jotta loput voisivat porskuttaa mukavasti heidän tuotoillaan. Kiitos osallistumisesta.
Mies on elämänvalintansa jo tehnyt, ap ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koti, jossa asuu on pelkkä kuluerä, joka ei tuota mitään. Se on jotenkin surullista miten esim pienituloinen nainen laittaa kaikki munansa samaan koriin ja maksaa esim asuntolainaa vielä eläkeiässä. Ja mitä käteen jää? Perintöverot, lapsille, jotka ovat perineet äitinsä köyhyyden jo ties kuinka monessa sukupolvessa.
Ai.
Mä olen viimeisen kuuden vuoden aikana ostanut asunnon, asunut 2v, myynyt, ostanut uuden, asunut 2v, myynyt, ja nyt mulla on 60 000€ enemmän rahaa kuin 2019. Mun mielestä se on ihan ok tuotto.
Yhden vuoden elämisen rahat? Tuon olisi saanut kasaan ihan tilille säästämälläkin ilman tuota kaikkea vaivaa.
Tai sijoittamalla osakkeisiin. Ei olisi tarvinut maksaa senttiäkään korkoja pankille.
Olen elämäni aikana monta kertaa harkinnut asunnon ostoa, mutta perääntynyt siitä, kun lainakulujen lisäksi pitää vielä vastikkeitakin maksaa. Ei se yhtään sen edullisempaa ole kuin vuokralla asuminenkaan, oikeastaan kalliimpaa. Toki siinä pitkällä aikavälillä voittaa, kun oma omaisuus karttuu. Mutta kyllä se niin sietämättömän nihkeästi karttuu, että keksin parempiakin tapoja kuin hinkuttamisen jossain asunto-osakkeessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä on kauhea hinku pariuduttuaan kiirehtiä ottamaan yhteistä lainaa asuntoon ja ties mihin. Tosiasia on, että valtaosa parisuhteista päättyy eroon. Siinä on sitten kivaa säätää ja pahimmillaan riidellä asuntoon liittyvistä asioista. Esimerkkejä on loputtomiin.
Itse olen tehnyt päätöksen, etten enää ikinä tule omistamaan mitään yhdessä jonkun kanssa, enkä ole myöskään halukas asumaan saman katon alla ainakaan ilman että itselläni on olemassa asunto jonne halutessani mennä. Elämäni on paljon parempaa näin ja toimii hyvin samanhenkisen naisen kanssa.
M45
Minunkin mieheni on köyhä ja ostin yksin asunnon koko perheelle. Nyt kun lapsi on muuttanut pois, haluan tukea hänen opintojaan taloudellisesti, enkä laittaa rahaa isoon asuntoon. Minullehan yksinään riittäisi ihan pieni asuntokin. Mies on myrtsinä ja osoittanut mieltään, kun en enää aio maksaa hänelle asumista, vaan muutan pienempään. Näen samantyyppisen tulevaisuuden ap:llä.
Treffaa pelkästään vain vanhoja ja lihavia miljonäärejä.
Varallisuuden määrä on tässä tilanteessa ongelma vain kun siitä tekee sellaisen. Tässä pitäisi nyt tietää myös se, millaista asumista ap haluaa miehen kanssa? Minkä kokoista asuntoa haettaisiin ja mistä? Jos pk seudulta, niin sitten saakin olla rahaa laittaa tiskiin kummaltakin puolelta, mutta muualla Suomessa ei tilanne ehkä ole niin lohduton. Pitäisikö miehen osallistua puoliksi, vai oliko ap kenties toivonut että miehellä olisi enemmänkin rahaa laittaa yhteiseen elämään? Nyt kun tilanne on tämä että toisella on vähemmän omaisuutta, niin voitte elää erillänne tai sitten ottaa vaikka asuntolainaa suhteessa siihen, mitä kumpikin pystyy realistisesti maksamaan. Jos miehellä on vakituinen työ, niin eiköhän pankki jotain lainaa myönnä. Oikeastihan tämä on järjestelykysymys, oman asunnon kyllä saa hankittua jos vaan on tahtoa ja ehkä halua vähän joustaa. Rakkauden ja kumppanuuden vuoksihan te yhteen olisitte muuttamassa jos tulevaisuudessa niin tekisitte, eikö? Vai onko sittenkin ensisijassa taloudellinen kannustin takana?
Vierailija kirjoitti:
Koti, jossa asuu on pelkkä kuluerä, joka ei tuota mitään. Se on jotenkin surullista miten esim pienituloinen nainen laittaa kaikki munansa samaan koriin ja maksaa esim asuntolainaa vielä eläkeiässä. Ja mitä käteen jää? Perintöverot, lapsille, jotka ovat perineet äitinsä köyhyyden jo ties kuinka monessa sukupolvessa.
Miksi pitäisi jätttää perinnöksi? Käyttää omiin hoitoihin ja elämiseen vanhana
Vierailija kirjoitti:
Varallisuuden määrä on tässä tilanteessa ongelma vain kun siitä tekee sellaisen. Tässä pitäisi nyt tietää myös se, millaista asumista ap haluaa miehen kanssa? Minkä kokoista asuntoa haettaisiin ja mistä? Jos pk seudulta, niin sitten saakin olla rahaa laittaa tiskiin kummaltakin puolelta, mutta muualla Suomessa ei tilanne ehkä ole niin lohduton. Pitäisikö miehen osallistua puoliksi, vai oliko ap kenties toivonut että miehellä olisi enemmänkin rahaa laittaa yhteiseen elämään? Nyt kun tilanne on tämä että toisella on vähemmän omaisuutta, niin voitte elää erillänne tai sitten ottaa vaikka asuntolainaa suhteessa siihen, mitä kumpikin pystyy realistisesti maksamaan. Jos miehellä on vakituinen työ, niin eiköhän pankki jotain lainaa myönnä. Oikeastihan tämä on järjestelykysymys, oman asunnon kyllä saa hankittua jos vaan on tahtoa ja ehkä halua vähän joustaa. Rakkauden ja kumppanuuden vuoksihan te yhteen olisitte muuttamassa jos tulevaisuudessa ni
Rakkaus ja kumppanuus murenee, jos joutuu elättämään aikuista miestä.
On eri asia, jos on yhteisiä lapsia ja puoliso -mies tai nainen - on kotivanhempi ja hoitaa lapsia ja kotia ja mahdollistaa toiselle uran työelämässä.
Se ei oikein toimi, jos toinen elättää toista aikuista, joka ei edes tee kokopäivätyökseen työvuoroa kotona, vaan lusmuilee vain.
Mistä sinä hänen varallisuutensa tiedät? Kuka kertoo tapailukumppanille säästöjensä suuruuden.