Isä kuoli, kukaan ei ilmoittanut
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d64f280f-997f-4075-a1fe-a1767c429ca7
"Kuolleen miehen ainoa omainen sai tietää isänsä kuolemasta, kun isännöitsijä soitti hänelle ja tiedusteli, mitä isän asunnolle tehdään. Isä oli ollut tuolloin kuolleena jo kuukauden."
Eikä kukaan kaivannut kuukauteen.
Kommentit (71)
Minäkin olen aina olettanut että lähiomaiseen ollaan yhteydessä kun nämä joutuvat sairaalaan.
Ei ollut itsekään juuri isäänsä kaivannut mut viranomaisten vika
Vierailija kirjoitti:
Nyt lapsettoman paneskelemaan niitä lapsia ettei ole vanhuus yksinäistä.
Niin. Linnassa ne huomaa viimestään aamulla kun sellin ovi avataan.
Vierailija kirjoitti:
Nyt lapsettoman paneskelemaan niitä lapsia ettei ole vanhuus yksinäistä.
Tässähän vanhuksella oli lapsi mutta lapsi ei ollut kaivannut isäänsä kuukauteen.
Edesmennyt isäni ei päässyt tietämättäni hautaan livahtamaan. Sitä saa mitä tilaa, tyhmää uutsointia. Tuttavani lapsen isä kuoli ja lapsi huomasi vasta lehdestä että isänsä on haudattu.
Mä olen miettinyt, että mitenkähän nopeasti ihmiset saisi tietää, jos minä kuolisin. Parisuhteeni on etäsuhde, emmekä ole naimisissa. Kumppanilleni siis tuskin virallista tietä menisi mitään tietoa. Vanhempani ovat jo vanhoja, eivätkä ehkä osaa etsiä ihmisten yhteystietoja (eivät ole somessa) tai jos kuolen, kun he ovat jo kuolleet, niin aika heikosti hekään varmaan kenellekään ilmoittelisi, vaikka heille tieto ehkä voisi mennä virallista reittiä.
Asun pk-seudulla, mutten ole täältä alunperin kotoisin, ettei oikein ole sitäkään, että juorut kiertäisi nopeasti kylillä, kuten pienillä paikkakunnilla. Ystäviäni en tapaa päivittäin, enkä edes viikottain, kun olemme kiireisiä keski-ikäisiä ja monilla perheet jne. Kuukausittain tapaan ainakin jonkun, mutta menisi tosiaan ainakin se kuukausi ennen kuin he alkaisivat pitää outona sitä, ettei minusta kuulu mitään.
Olen vaihtanut työpaikkaa useasti, enkä ole kovin läheinen työkavereiden kanssa. Työkaverit eivät tunne ystäviäni, vanhempiani tai puolisoani. Työnantaja varmasti alkaisi kyllä kaivata minua. Ehkä he ilmoittaisivat minut kadonneeksi, ja saisivat sitä kautta viranomaisilta tiedon kuolemastani. Eivät kuitenkaan kertoisi sitä eteenpäin muille tutuilleni.
Puolisoni alkaisi kaipailla minua ensimmäisenä, ja hän saisi varmasti somen kautta yhteyden ystäviini (hän on tavannut heitä, muttei tunne heitä niin hyvin, että hänellä olisi ystävieni puhelinnumeroita), mutta virallinen tieto kuolemastani menisi varmaan niille vanhoille vanhemmilleni, ja he tuskin saisivat sitä vietyä eteenpäin muualle kuin sukulaisille.
Kun minun äiti kuoli niin kukaan ei ilmoittanut. Äitini oli edunvalvonnan asiakkaana ja sieltä soitti joku nainen ja sanoi että edunvalvonta päättyy kun asiakas kuolee. Se luuli että tiesin äidin kuolemasta mutta en edes tiennyt. Aloin sit selvittää niin se oli kuollut 18 päivää sitten.
Vierailija kirjoitti:
Kun minun äiti kuoli niin kukaan ei ilmoittanut. Äitini oli edunvalvonnan asiakkaana ja sieltä soitti joku nainen ja sanoi että edunvalvonta päättyy kun asiakas kuolee. Se luuli että tiesin äidin kuolemasta mutta en edes tiennyt. Aloin sit selvittää niin se oli kuollut 18 päivää sitten.
On siinä kanssa edunvalvoja...
Mä en ole ollut isääni missään yhteydessä yli 40 vuoteen. Kaipa minulle joku sitten ilmoittaa kun hän kuolee. Alkaa olla ilmeisesti aika vanha jo kun ei ole mitään ilmoitusta tullut.
Vierailija kirjoitti:
Kun minun äiti kuoli niin kukaan ei ilmoittanut. Äitini oli edunvalvonnan asiakkaana ja sieltä soitti joku nainen ja sanoi että edunvalvonta päättyy kun asiakas kuolee. Se luuli että tiesin äidin kuolemasta mutta en edes tiennyt. Aloin sit selvittää niin se oli kuollut 18 päivää sitten.
Nyt lapsettomat paneskelemaan niitä lapsia ettei ole vanhuus yksinäistä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen aina olettanut että lähiomaiseen ollaan yhteydessä kun nämä joutuvat sairaalaan.
Lähiomainen pitää kirjata tietoihin, eiväthän he muuten tiedä kenenkään omaisia ja kelle ilmoitetaan.. Minä olen tehnyt niin, vanhimman lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen aina olettanut että lähiomaiseen ollaan yhteydessä kun nämä joutuvat sairaalaan.
Lähiomainen pitää kirjata tietoihin, eiväthän he muuten tiedä kenenkään omaisia ja kelle ilmoitetaan.. Minä olen tehnyt niin, vanhimman lapseni.
Mihin tuollainen tieto lisätään?
Jos lähiomaisia (sitä kenelle ilmoitetaan) ei ole lainkaan tiedossa, hankala sitä on ilmoitella kenellekään. Katsokaa että olette merkittynä lähiomaiseksi vanhempienne tietoihin ja jos vanhempanne eivät ole hengissä merkitkää sinne sisaruksenne tai lapsenne. Niin tieto saavuttaa edes jonkun ja pitäkää huolta että puhelinnumero on ajantasalla.
Minulle on ilmoitettu kaikki suvun kuolleet isovanhemmista lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt lapsettoman paneskelemaan niitä lapsia ettei ole vanhuus yksinäistä.
Tässähän vanhuksella oli lapsi mutta lapsi ei ollut kaivannut isäänsä kuukauteen.
Missä sanottiin, että kyseessä oli vanhus? Ei missään. Muuten olet oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos lähiomaisia (sitä kenelle ilmoitetaan) ei ole lainkaan tiedossa, hankala sitä on ilmoitella kenellekään. Katsokaa että olette merkittynä lähiomaiseksi vanhempienne tietoihin ja jos vanhempanne eivät ole hengissä merkitkää sinne sisaruksenne tai lapsenne. Niin tieto saavuttaa edes jonkun ja pitäkää huolta että puhelinnumero on ajantasalla.
Minulle on ilmoitettu kaikki suvun kuolleet isovanhemmista lähtien.
Niin mistä katsotaan tuollaiset tiedot? Loogisin paikka omastamielestä olisi väestötietovirasto, mutta tarkistin juuri suomi.fi henkilötiedoista, että siellä näkyy kyllä esim. vanhempien tiedot, muttei ole yhteystietokohtaa, eikä varsinaisesti tietoa, että kuka on lähiomainen, johon otetaan yhteyttä esim. kuolemantapauksessa. Sehän voisi olla vaikka joku ystävä, joka on läheisempi, jos vaikka ei ole vanhempiinsa yhteydessä tai he ovat kuolleet.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut itsekään juuri isäänsä kaivannut mut viranomaisten vika
Ei ne kaikki isät ole kivoja isiä olleet.
Se ei ole lapsen syy. Hyvä jos edes perintöä saa korvaukseksi esim. turvattomasta lapsuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos lähiomaisia (sitä kenelle ilmoitetaan) ei ole lainkaan tiedossa, hankala sitä on ilmoitella kenellekään. Katsokaa että olette merkittynä lähiomaiseksi vanhempienne tietoihin ja jos vanhempanne eivät ole hengissä merkitkää sinne sisaruksenne tai lapsenne. Niin tieto saavuttaa edes jonkun ja pitäkää huolta että puhelinnumero on ajantasalla.
Minulle on ilmoitettu kaikki suvun kuolleet isovanhemmista lähtien.
Hah-hah. Jos merkitsisin sinne siskoni ja hänelle ilmoitettaisiin kuolemastani, hän lausuisi lempilauseensa "syytön kai minä siihen olen" ja löisi luurin kiinni. Emme ole väleissä.
No minulla on lapsia, joiden nimet on kirjattu.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen aina olettanut että lähiomaiseen ollaan yhteydessä kun nämä joutuvat sairaalaan.
Ei olla sen takia että sairaalaan joutuu, eikä tällä miehellä ollut ketään tietoissa kenelle ilmoittaa edes kuolemasta. Sairaala henkilökunnalla on muutakin tekemistä kuin alkaa etsimään mahdollisia omaisia, samoin poliisilla, kun ei ole ilmoitettu ketään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lähiomaisia (sitä kenelle ilmoitetaan) ei ole lainkaan tiedossa, hankala sitä on ilmoitella kenellekään. Katsokaa että olette merkittynä lähiomaiseksi vanhempienne tietoihin ja jos vanhempanne eivät ole hengissä merkitkää sinne sisaruksenne tai lapsenne. Niin tieto saavuttaa edes jonkun ja pitäkää huolta että puhelinnumero on ajantasalla.
Minulle on ilmoitettu kaikki suvun kuolleet isovanhemmista lähtien.
Niin mistä katsotaan tuollaiset tiedot? Loogisin paikka omastamielestä olisi väestötietovirasto, mutta tarkistin juuri suomi.fi henkilötiedoista, että siellä näkyy kyllä esim. vanhempien tiedot, muttei ole yhteystietokohtaa, eikä varsinaisesti tietoa, että kuka on lähiomainen, johon otetaan yhteyttä esim. kuolemantapauksessa. Sehän voisi olla vaikka joku ystävä, joka on läheisempi, jos vaikka ei ole vanhempiinsa yhteydessä tai he ovat kuolleet.
Se ilmoitetaan sairaalaan.
Nyt lapsettoman paneskelemaan niitä lapsia ettei ole vanhuus yksinäistä.