Miten ihminen voi hankkia toisen lapsen kun yhden kanssa menee kaikki aika ja jaksaminen?

Jaah. En jaksaisi yhtäkään. 

Sä oot hidas mutta kankea. Ei sitä lasta pidä piirittää 24/7, hänet opetetaan leikkimään myös itsekseen ja annetaan välineet kehittyä ilman aikuisen jatkuvaa ohjausta. Vastuuta ja vapautta kohti.

No. Ihmiset ovat erilaisia, heillä on erilaiset tavat ja resurssit, lapsetkin ovat erilaisia. Eikai tuohon mitään yhtä kaavaa ole.

Se on juuri noin. Kaksi menee siinä kuin yksikin, kunhan vaan vanhemmat tekee kaksinkertaisen määrän työtä. Ainakin ikäeroa kannattaa olla useita vuosia.

Helppoja lapsia jaksaa kaksi. Haastavaa tai erityistarpeista vaikea jaksaa yhtäkään.

Sulla vissiin erityislapsi, jos aikaa kuluu päiväkotipalavereihin ja lääkärikäynteihin? Päiväkodilla on keskustelu kahdesti vuodessa. Lääkärissä olen käynyt 5-vuotiaan kanssa kahdesti hänen koko elämänsä aikana. Neuvola on lisäksi kerran vuodessa. Nuo ei kyllä aikaa vie. 

Mulla myös yksi, jonka tosin myös hoidan yksin, mutta oon aivan loppu. Oon tullut siihen tulokseen, että lapsissa on tosi, tosi paljon eroja. Joidenkin kanssa on aika helppoakin, ja silloin niitä haluaa ehkä useamman. Myös tukiverkostotilanne on tässä asiassa aivan ratkaiseva.

Jos tuntuu, että on yhdenkin kanssa aivan loppu koko ajan, on vain järkevää olla yrittämättä toista. Toki sitähän ei kukaan meistä itse valitse, voiko ylipäänsä saada lapsia ja kuinka monta.

Vierailija kirjoitti:

Sä oot hidas mutta kankea. Ei sitä lasta pidä piirittää 24/7, hänet opetetaan leikkimään myös itsekseen ja annetaan välineet kehittyä ilman aikuisen jatkuvaa ohjausta. Vastuuta ja vapautta kohti.

Riippuu aika paljon lapsen iästä tämä. Se vaativa puolitoistavuotias ei itse itseään viihdytä.

Vierailija kirjoitti:

Sulla vissiin erityislapsi, jos aikaa kuluu päiväkotipalavereihin ja lääkärikäynteihin? Päiväkodilla on keskustelu kahdesti vuodessa. Lääkärissä olen käynyt 5-vuotiaan kanssa kahdesti hänen koko elämänsä aikana. Neuvola on lisäksi kerran vuodessa. Nuo ei kyllä aikaa vie. 

Ei ole erityislapsi vaan lapsi sairastaa infektioita usein. Joudutaan ramppaamaan niiden takia lääkärissä. Milloin on taas uusi korvatulehdus, milloin pitkittynyt yskä, milloin vikaa poskionteloissa jne. Ja päiväkodilla niitä virallisia palavereita on joo ne kaksi, mutta siihen päälle on sitä ja tätä pikapalaveria jostain äkillisestä lapseen liittyvästä ja ties mitä vanhempainiltaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Sulla vissiin erityislapsi, jos aikaa kuluu päiväkotipalavereihin ja lääkärikäynteihin? Päiväkodilla on keskustelu kahdesti vuodessa. Lääkärissä olen käynyt 5-vuotiaan kanssa kahdesti hänen koko elämänsä aikana. Neuvola on lisäksi kerran vuodessa. Nuo ei kyllä aikaa vie. 

Onneksi olkoon. Mun 4-vuotias sairasti tänä talvena erilaisia infektiotauteja jatkuvasti, lääkärikäyntejä oli 15, ab-kuureja 3. Lisäksi omat taudit siihen päälle, jokuhan niistä aina tarttuukin. En lähtis kuittailemaan kellekään, jos olet itse noin helpolla päässyt.

Vierailija kirjoitti:

Mulla myös yksi, jonka tosin myös hoidan yksin, mutta oon aivan loppu. Oon tullut siihen tulokseen, että lapsissa on tosi, tosi paljon eroja. Joidenkin kanssa on aika helppoakin, ja silloin niitä haluaa ehkä useamman. Myös tukiverkostotilanne on tässä asiassa aivan ratkaiseva.

Jos tuntuu, että on yhdenkin kanssa aivan loppu koko ajan, on vain järkevää olla yrittämättä toista. Toki sitähän ei kukaan meistä itse valitse, voiko ylipäänsä saada lapsia ja kuinka monta.

Minä myös joudun hoitamaan lapsen yksin, lapsen isää ei nimittäin oikein kiinnosta osallistua. Ja isovanhemmista näkyy lähinnä perävalot silloin kun tarvisin apua. Eli tukiverkosto on olematon, se tunkee kyllä kahville kunhan leivon pullat ja keitän kahvit, mutta ei auta eikä muuten osallistu. Ap

Ajatteleeko vähän sairastavien lasten vanhemmat useinkin, että se on heidän omaa ansiotaan, että lapsi ei ole usein kipeänä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla myös yksi, jonka tosin myös hoidan yksin, mutta oon aivan loppu. Oon tullut siihen tulokseen, että lapsissa on tosi, tosi paljon eroja. Joidenkin kanssa on aika helppoakin, ja silloin niitä haluaa ehkä useamman. Myös tukiverkostotilanne on tässä asiassa aivan ratkaiseva.

Jos tuntuu, että on yhdenkin kanssa aivan loppu koko ajan, on vain järkevää olla yrittämättä toista. Toki sitähän ei kukaan meistä itse valitse, voiko ylipäänsä saada lapsia ja kuinka monta.

Minä myös joudun hoitamaan lapsen yksin, lapsen isää ei nimittäin oikein kiinnosta osallistua. Ja isovanhemmista näkyy lähinnä perävalot silloin kun tarvisin apua. Eli tukiverkosto on olematon, se tunkee kyllä kahville kunhan leivon pullat ja keitän kahvit, mutta ei auta eikä muuten osallistu. Ap

Siinäpä se. Jos sulla olis toinen vanhempi siinä ja tukiverkosto, ja ehkä vielä lapsi, johon ei infektiot satu niin helposti tarttumaan, saattais olla kivakin idea haaveilla vielä perheenlisäyksestä. T. tuo jolle vastasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla vissiin erityislapsi, jos aikaa kuluu päiväkotipalavereihin ja lääkärikäynteihin? Päiväkodilla on keskustelu kahdesti vuodessa. Lääkärissä olen käynyt 5-vuotiaan kanssa kahdesti hänen koko elämänsä aikana. Neuvola on lisäksi kerran vuodessa. Nuo ei kyllä aikaa vie. 

Onneksi olkoon. Mun 4-vuotias sairasti tänä talvena erilaisia infektiotauteja jatkuvasti, lääkärikäyntejä oli 15, ab-kuureja 3. Lisäksi omat taudit siihen päälle, jokuhan niistä aina tarttuukin. En lähtis kuittailemaan kellekään, jos olet itse noin helpolla päässyt.

Tässä on tosiaan vielä tuo, että nuo taudit tarttuu itseenkin. Ja itse kuumeessa ja flunssan takia aivan voimat pois joutuu hoitamaan sairasta lasta. Jotenkin, siis ihan rimaa hipoen pystyy kuumeessa hoitamaan yhtä sairasta lasta. Mutta ei ikinä kahta. Ap

Yhdelläkin lapsella on molemmat vanhemmat? Isäkin voi tehdä lapsen kanssa monta juttua tai opetella tekemään, ettei äidin tarvitse kaikkea. Ja lapsi kasvaa koko ajan, pikkulapsiaika menee nopeasti.

Kyllä sitä jaksaa kun hyväksyy, että esim omat harrastukset nyt joutuvat tauolle ja menee aikaa, että perhe on prioriteetti. Ja että lasten hoidossakaan kaiken ei tarvitse olla joka päivä niin täydellistä. Monessa asiassa voi lintsata eikä käy kuinkaan,

Hakeeko lastensuojelu lapset lastenkotiin jos vanhemmat eivät suostu menemään päiväkotipalaveriin?

Vierailija kirjoitti:

Yhdelläkin lapsella on molemmat vanhemmat? Isäkin voi tehdä lapsen kanssa monta juttua tai opetella tekemään, ettei äidin tarvitse kaikkea. Ja lapsi kasvaa koko ajan, pikkulapsiaika menee nopeasti.

Niinhän sitä luulisi tosiaan joo. Niin minäkin luulin, kun kyseisen miehen kanssa perheen perustin. Ja opinpa karusti, että luulo ei ole tiedon väärti. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ajatteleeko vähän sairastavien lasten vanhemmat useinkin, että se on heidän omaa ansiotaan, että lapsi ei ole usein kipeänä?

Kyllä ajattelen, että ei ole sattumaa, että meillä on sairastettu vähän. Olen aina noudattanut hyvää hygieniaa. On perheitä, joissa esim juodaan samasta pullosta, maistetaan ruokaa omalla lusikalla, ei pestä usein käsiä ja pyyhkeetkin ovat likaisia jne. Ja flunssia ja mahatauteja on paljon, ja ne kiertävät usein koko perheen. Myös lapsilla on reikiä hampaissa, koska ei välitetä ohjeista, miten estää karieksen tarttuminen,

Missä lapsen isä on?