Lue keskustelun säännöt.
Lapseni punastuu todella nopeasti ja voimakkaasti. Mitä tuolle voi tehdä? Kertoo että kaverit jo naureskelee hänelle.
05.05.2025 |
Lapsella on ollut monena päivänä on paha mieli ja viimein uskalsi kertoa miksi. Mulla on itselläni sama punastumis "ongelma", mutta meikillä saan hieman lievennettyä. Ymmärrän siis täysin. Ei tarvi kuin vähän nolostua tai innostua niin naama muistuttaa sitä kuuluisaa paloautoa. Lapsi sanoi että koulussa liikkuu ihastusjuttuja ja tuota naureskelua on tämän takia. Tosi ikävää. Onko tähän mitään voiteita tms mitä olette kokeneet hyväksi?
Kommentit (153)
En välttämättä suosittelisi meikkiä tuon ikäiselle pojalle, kun se varmasti näkyy ja siitä sitten kiusattaisiin lisää. Voisiko auttaa se ettei reagoi niiden kiusaajien kommentteihin mitenkään tai toisaalta voisiko tyyliin itsekin kommentoida että niin punastuin entä sitten. Tai todeta rehellisesti et en voi sille mitään tai jotenkin naureskella itselle että voi ei taas mä tässä punastelen.
Kuten mainittua hän voisi myös yrittää keskustella jokaisen kaverin kanssa erikseen siitä ettei tunnu kivalta kommentointi tai sitten yrittää ainakin välillä kääntää sen huomion muuhun tilanteissa joissa kiusataan.
Itse olen koko ikäni ollut herkkä punastelemaan ja varsinkin tuossa iässä olisin tehnyt melkein mitä vaan että olisin päässyt siitä eroon. Tuo kiusaaminen on onneksi ohimenevä juttu, että en usko kauhean kauan jaksavat siitä huomautella jos se yhtään lohduttaa. Iän myötä sitä hyväksyy oman punanaaman ja punastelu myös lieventyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kohta on kesä ja ruskettuu. Ruskettuneella ei erotu punastelukaan niin herkästi kuin vaaleassa ja kalpeassa ihossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreä väri kuulemma vie huomion pois punaisuudesta.
Itse kyllä laittaisin punaisen puseron. Se vie päähuomion itseensä, eikä ne punaiset posket sen rinnalla juuri kilpaile.
Niin ja korvikset. Mutta ryhti pitää saada hyväksi ja istuessa olla myös ryhdikäs. Josko siihen asiaan muutenkin paneudutaan.
Loppujen lopuksi, ei kukaan erotu joukosta, yhtä epävarmoja ovat lähes kaikki nuoret. Kaikilla se vaan ei näy suoraan kasvoista. Kai toisilla on paksu iho, erilainen kuin mitä minulla oli nuorena. Töissä professori tuli ja ihasteli, että minulla on niin kauniit ruusut poskilla, pershana.
Miksi alapeukut?
Korvikset pojalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi nyt ensiavuksi ottaa käyttöön joku sävyttävä päivävoide tai kevyt meikkivoide, joka hieman peittäisi punastusta. Voi vaikuttaa positiivisesti tuomalla pojalle itsevarmuutta. Sävy kannattaa valita todella huolellisesti ettei ole itsestään selvää että on meikkiä kasvoilla.
Sävyttävä päivävoide tai kevyt meikkivoide ei kyllä tasan peitä punastelua yhtään. Pitää olla kunnolla peittävä voide (Joe Blasco, Estee Lauderin Double Wear) ja sitäkin aika reilusti, ennen kuin alkaa peittymään. Huomaamattomia ne ei ole, vaikka miten valitsisi oikean värisen voiteen.
Joo. Huomaamaton pitäisi olla. Mitään lisäkuittailuja ei haluta. Enkä mä edes usko, että suostuisi kokeilemaan sitä meikkivoidetta. Kyllä mä sitä yritin ehdottaa. Näin naisena tuntuu, että tällaisten asioiden kanssa on helpom
Kokeilla voi. Ei hän ole mitenkään muita huonompi ja huonommin meikkaamaan oppiva. Salaisuus on sen etteivät meikkaavat miehet mainosta sitä, mitä he peittävät. He näyttävät tavallisilta miehiltä. Itseään koristelutarkoituksessa meikkaavat miehet, jotka antavat meikin näkyvästi näkyä, ovat vähemmistö meikkaavien miesten joukossa. Joe Blasco ei käytä hajusteita eli ei ole edes tuotteen tuoksusta kiinni.
Eli koulukiusaamista ja mammelit täällä neuvoo tyyliin meikkaamaan ja kaikin keinoin piilottamaan "virheensä" ettei tulisi kiusatuksi 🤦 Sanattomaksi vetää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano että kertoo kavereille reilusti tuosta asiasta- eikä sen jälkeen tee itse asiasta mitään numeroa vaan ohittaa koko asian.
Tiedän että on vaikeaa mutta ajan kanssa tuohon tottuu. Kaveritkin lopettaa naureskelun kun huomaavat että poika itse on täysin sinut asian kanssa.
No huomaan että nyt tuo asia on mennyt jo ihan yli. Ei hän pystynyt mulle tuota huutamatta ja itkemättä kertomaan. Sanoo että ei ymmärrä mitä hauskaa siinä on ja ne vaan jatkaa vaikka sanoo, että ei tykkää siitä. On ikävä tilanne ja olen itsekin koulussa töissä, joten ymmärrän, että ei tuo kavereiden toimesta ole muuta kuin vitsiä, mutta kun se kohdalle osuu eikä lopu niin voi käydä raskaaksi. Samaan aikaan kieltää mua laittamasta luokanvalvojalle viestiä ja karjuu että ei tuo edes haittaa, vaikka todellakin haittaa.
Ap
Kyllä se punastelu jatkuu, kun vain teet siitä numeroa. Kaverit jatkavat kiusaamista, kun saavat reaktion aikaan pojaltasi. Jos ei olis moksiskaan ja vain itsekin virnistelisi, asia hautautuisi uusien sensaatioiden alle.
Vierailija kirjoitti:
Vihreä väri kuulemma vie huomion pois punaisuudesta.
Itse kyllä laittaisin punaisen puseron. Se vie päähuomion itseensä, eikä ne punaiset posket sen rinnalla juuri kilpaile.
Tuo on optinen keikka laittaa voimakkaampaa punaista ylle. Naiset voivat käyttää voimakkaan punaista huulipunaa. Vihreä paita korostaa punaisia poskia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni annos b salpaajaa(propranolol)tarvittaessa.hetken kun käyttää,voi oireilu mennä ohi,kun saa itseluottamusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihreä väri kuulemma vie huomion pois punaisuudesta.
Itse kyllä laittaisin punaisen puseron. Se vie päähuomion itseensä, eikä ne punaiset posket sen rinnalla juuri kilpaile.
Niin ja korvikset. Mutta ryhti pitää saada hyväksi ja istuessa olla myös ryhdikäs. Josko siihen asiaan muutenkin paneudutaan.
Loppujen lopuksi, ei kukaan erotu joukosta, yhtä epävarmoja ovat lähes kaikki nuoret. Kaikilla se vaan ei näy suoraan kasvoista. Kai toisilla on paksu iho, erilainen kuin mitä minulla oli nuorena. Töissä professori tuli ja ihasteli, että minulla on niin kauniit ruusut poskilla, pershana.
Miksi alapeukut?
Koska typerä professori. Punastumista ei kommentoida, se on ajattelematonta ja loukkaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En välttämättä suosittelisi meikkiä tuon ikäiselle pojalle, kun se varmasti näkyy ja siitä sitten kiusattaisiin lisää. Voisiko auttaa se ettei reagoi niiden kiusaajien kommentteihin mitenkään tai toisaalta voisiko tyyliin itsekin kommentoida että niin punastuin entä sitten. Tai todeta rehellisesti et en voi sille mitään tai jotenkin naureskella itselle että voi ei taas mä tässä punastelen.
Kuten mainittua hän voisi myös yrittää keskustella jokaisen kaverin kanssa erikseen siitä ettei tunnu kivalta kommentointi tai sitten yrittää ainakin välillä kääntää sen huomion muuhun tilanteissa joissa kiusataan.
Itse olen koko ikäni ollut herkkä punastelemaan ja varsinkin tuossa iässä olisin tehnyt melkein mitä vaan että olisin päässyt siitä eroon. Tuo kiusaaminen on onneksi ohimenevä juttu, että en usko kauhean kauan jaksavat siitä huomautella jos se yhtään lohduttaa. Iän myötä sitä hyväksyy oman punanaaman ja punast
Minulle huudettiin vielä penkkareissa punastelusta. Jatko-opinnoissa uusi opiskelukaveri kysyi heti, miksi poskeni ovat punaiset. Sanoin, että tulin kävellen. Kyllä ihmiset ovat ajattelemattomia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana, kun huolehdit lapsestasi.
Punastuminen on kipeä asia. Yksi elämäni vaikeimmista ja joka on määritellyt mua. Vaikka olen keski-ikäinen ja tilanne on jonkin verran/aika paljon helpottunut, olen surullinen siitä, mitä menetin punastumisen vuoksi. Minua härnättiin ja punastuminen huomioitiin. Kuinka se söikään ennestään kerkkää itsetuntoani. Itkettää edelleen.
Vaikka asia on kipeä ja vaikken voinut/uskaltanut toteuttaa haaveitani, nyt olen sovussa itseni ja elämäni kanssa. Vihdoin 50-vuotiaana.
n5p
Yliherkkyys nuorena punasteluun tuo aikuisena mukanaan helposti myös muita ongelmia, kuten paniikkireaktioita opinnoissa ja julkisissa tiloissa ja uskottavuusongelmia työpaikassa. Tuon ikäisellä eli 14-vuotiaalla se on otettava vakavasti, mitä harva vanhempi ymmärtää.
Komppaan tätä. Kannattaa kokeilla ehkäisevää lääkitystä vaikka pienellä annoksella. Todella harmitonta tuohon nuoren tuskailuun verrattuna. Ehdota edes ja anna nuoren päättää käyttekö sitten lääkärissä?
Minun elämän beetasalpaajat pelasti. 10-20mg ja voin taas olla koulussa, tutustua uusiin ihmisiin, mennä jännittäviin tilanteisiin. Sitten helpotti jo niin että riittää kun lääke on taskussa varalla. Tieto nopeasta avusta rauhoittaa jo hermoston.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla tytöllä tuon ikäisenä sama ongelma. Monta kertaa oli varmasti pahoittanut mielensä ja itkenyt monet itkut. Kaverit, varsinkin kuulemma yksi, aina huomautti: "Kattokaa, taas se punastuu!" Joku esitelmän pito oli tuskaa. Saattoi punastua myös kotona vaikka ruokapöydässä jos sisarukset teki nolostuttavia kysymyksiä tms.
Nyt 26-vuotias ja ongelmaa ei enää ole kun on tullut itseluottamusta. On opiskellut yliopistossa, nyt jo valmistunut ja työelämässä. Oikeastaan se pahin vaihe oli aika lyhyt, luulen että oli ihan muutamasta kaverista johtuvaa. Tsemppiä pojallesi, jotenkin sitä itsetuntoa täytyisi saada pönkitettyä ja osoittaa paljon välittämistä ja kannustusta. Ja parhaalle kaverille kertoa, jos hänestä olisi jotenkin apua niissä noloissa tilanteissa. Kohta on onneksi kesäloma ja syksyllä tilanne voi olla jo toinen.
Shit!
Paha juttu tuo punastelu ja siitä seuraava kiusaaminen.
En tiedä kumpi on muna ja kumpi kana tässä tapauksessa, mutta pian pojallasi on sosiaalinen ahdistus ja punastelu, jos ei jo ole. Luultavasti on jo molemmat.
Kannattaisi raahata poika vaikka kiljuvana ja potkivana terapiaan. Mindfullness, OHT tai muu vastaava skeida voisi olla suureksi avuksi. Sosiaalisella ahdistuksella on valtavat vaikutukset elämään: opiskeluun, työllistymiseen, pariutumiseen ja seksiin, jos se pääsee porautumaan syvälle identiteettiin.
Terapiaa pojalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun poikani oli myös omenaposki. Oli onneksi kivoja kavereita. Ja tykkäsi vedestä joten...
Sukellusrefleksi keskittää verenkiertoa tärkeimmille elimille.
Menkää uimahalliin maski päässä sukeltelemaan, vielä parempi jos vapaasukelluskurssille, sitten punastumis- tai hermostumistilanteissa vain silmät kiinni ja kuvittelee sukeltavansa. Laskee pulssia ja supistaa ääreisverisuonistoa.
Vierailija kirjoitti:
Shit!
Paha juttu tuo punastelu ja siitä seuraava kiusaaminen.
En tiedä kumpi on muna ja kumpi kana tässä tapauksessa, mutta pian pojallasi on sosiaalinen ahdistus ja punastelu, jos ei jo ole. Luultavasti on jo molemmat.
Kannattaisi raahata poika vaikka kiljuvana ja potkivana terapiaan. Mindfullness, OHT tai muu vastaava skeida voisi olla suureksi avuksi. Sosiaalisella ahdistuksella on valtavat vaikutukset elämään: opiskeluun, työllistymiseen, pariutumiseen ja seksiin, jos se pääsee porautumaan syvälle identiteettiin.
Terapiaa pojalle.
Ei mihinkään pöpilään poikaa pidä laittaa. Kyllä tuollainen punastelu menee ohitse ajallaan. Ei se ole mikään mielisairaus. Häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano että kertoo kavereille reilusti tuosta asiasta- eikä sen jälkeen tee itse asiasta mitään numeroa vaan ohittaa koko asian.
Tiedän että on vaikeaa mutta ajan kanssa tuohon tottuu. Kaveritkin lopettaa naureskelun kun huomaavat että poika itse on täysin sinut asian kanssa.
No huomaan että nyt tuo asia on mennyt jo ihan yli. Ei hän pystynyt mulle tuota huutamatta ja itkemättä kertomaan. Sanoo että ei ymmärrä mitä hauskaa siinä on ja ne vaan jatkaa vaikka sanoo, että ei tykkää siitä. On ikävä tilanne ja olen itsekin koulussa töissä, joten ymmärrän, että ei tuo kavereiden toimesta ole muuta kuin vitsiä, mutta kun se kohdalle osuu eikä lopu niin voi käydä raskaaksi. Samaan aikaan kieltää mua laittamasta luokanvalvojalle viestiä ja karjuu että ei tuo edes haittaa, vaikka todellakin haittaa.
Ap
Hyvä puoli on että hän pystyy purkamaan harmin kotona. Turvallinen koti, missä tulee nähdyksi ja kuulluksi. Tilanne on tukala kieltämättä. Onko vaatetus sellainen että herkästi hiostuu. Itse en siedä keinokuituja edes sekoitteena, ja monissa huppareissa on se 30 prossaa polyesteria. Mustat ja tummansiniset usein 100 pros. puuvillaa, vaaleat sävyt sekoitteisia ja hiostavat herkkiä. Kengät, pahentavatko hikoilua. En väitä että punastelu ja hikoilu sama mutta voi olla vaikuttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meikkivoide?
Ei suostu. Pitäisi olla jotakin maskuliinista.
Ap
Monet miehet meikkaa. Telkkariinkin meikataan. Kattokaa vaikka salkkareita. Ei se tee homoa, jos sitä pelkää ja hyvin kun tekee ei kukaan edes huomaa.
Pitää vielä kokeilla puhua.
Ja en mä mitään lääkkeitä mielellään tämän takia alkaisi syöttämään. Jos joku voide olisi niin sen voisin ostaa kokeiluun. Ilmeisesti ei kuitenkaan ole?
Ap
Kokeilisin beetasalpaajaa ennemmin kuin jotain meikkejä. Senhän näkee naamasta että on kunnon maski laitettu, mikä voi johtaa vielä pahempaan kiusoitteluun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Shit!
Paha juttu tuo punastelu ja siitä seuraava kiusaaminen.
En tiedä kumpi on muna ja kumpi kana tässä tapauksessa, mutta pian pojallasi on sosiaalinen ahdistus ja punastelu, jos ei jo ole. Luultavasti on jo molemmat.
Kannattaisi raahata poika vaikka kiljuvana ja potkivana terapiaan. Mindfullness, OHT tai muu vastaava skeida voisi olla suureksi avuksi. Sosiaalisella ahdistuksella on valtavat vaikutukset elämään: opiskeluun, työllistymiseen, pariutumiseen ja seksiin, jos se pääsee porautumaan syvälle identiteettiin.
Terapiaa pojalle.
Ei mihinkään pöpilään poikaa pidä laittaa. Kyllä tuollainen punastelu menee ohitse ajallaan. Ei se ole mikään mielisairaus. Häpeä!
Häpeä itse vaan keskenäsi. Terapian tarkoitus olisi juuri se, ettei vaiva kroonistuisi mielisairaudeksi asti.
Nuo ovat erittäin herkät vuodet ja jos tuossa vaiheessa oppii ihmisten olevan uhka ihan lähimpiä ystäviä myöten, seuraa siitä hirveä määrä tuskaa koko loppuelämäksi.
En luottaisi yhtään siihen, että menee itsestään ohi.
Joo, ei se kyllä aina itsestään mene ohi. Ikävä kyllä.
Itselläni nimittäin on yli kymmenen vuoden kokemus punastelusta (ajan mittaan aina vain pahentuen).
Lapselle????