Lue keskustelun säännöt.
Miksi nelikymppiset äidit näyttää siltä että ne on luovuttaneet
04.05.2025 |
Kävin lapseni kanssa Hoplopissa ja huomasin taas saman ilmiön. Naiset istuvat tuijottamassa kännykkää, tukka likaisena, päällä kulahtaneet leggarit ja huppari, joka viestii että elämä on pysähtynyt. Ei meikkiä, ei ryhtiä, ei mitään mikä kertoisi että omasta itsestä enää välitettäisiin.
Tämä ei ole ulkonäkökommentti vaan havainto. Kun katson itseäni peilistä, haluan näyttää siltä että olen edelleen hereillä. Että elämä ei loppunut synnytykseen tai siihen että joku mies joskus lähti. Että vaikka olen äiti, olen yhä oma itseni.
En puhu luksuksesta. Tarkoitan ihan perusasioita: puhtaat vaatteet, hiukset harjattuna, katse joka ei ole sammunut. Miksi se on niin monelle suomalaiselle naiselle liikaa? Ulkomailla köyhätkin naiset pitävät huolta itsestään.
Ja ennen kuin joku mainitsee burnoutin tai ruuhkavuodet, kysyn vain: onko se todella ylpeyden aihe, että elämästä on tullut pelkkää selviytymistä?
Ehkä jotkut ovat tyytyneet olemaan vain äitejä. Minä en aio olla.
Kommentit (312)
No voi että. Olin ihan samanlainen alle 30v äitinä.
Nyt kun lapseni on jo iso koululainen ja viipottaa vapaa-aika kavereiden kanssa, niin on itsellänikin aikaa ja energiaa keskittyä taas peilailuun.
Hänen pikkulapsi-aikanaan opiskelin ja tein osa-aikatöitä. Olen edelleen sitä mieltä, että kun jostain tekemisestä piti karsia jaksamisensa takia, niin oman ulkonäön puunaamisen vähentäminen oli se oikea kohde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, koska mä en jaksa. Olen oikeasti ihan poikki työviikosta, kolmen lapsen harrastuksista ja muusta sellaisesta. Ja vaikka meillä mies tekee samalla lailla hommia, niin sitä vaan riittää ja riittää. Se HopLop tai leikkipuisto tai vastaava on se ainoa hetki viikosta, kun saan istua rauhassa ja kukaan ei halua minulta mitään. Ei mulla ole aikaa eikä jaksamista pestä tukkaa ja laittaa meikkiä johonkin paikkaan jossa lapset leikkii. Viikot kuljen tiptop-meikattuna ja laitettuna jakkupuvussa. Viikonloppuisin haluan pukeutua mukaviin vaatteisiin ja olla välittämättä yhtään miltä näytän.
Me ollaan asuttu samassa rivitaloasunnossa viisi vuotta enkä ole nähnyt seinänaapurin naista KERTAAKAAN ilman meikkiä tai hiukset laittamatta. Epänormaalimpaa se minusta on, että n. 45-vuotias nainen ei voi poistua edes viemään roskia tai ulkoiluttamaan koiraa kuin viimeisen päälle laittautuneena. Hoitaa työkseen vammaisia, joten edes töiden takia ei ole velvollisuutta olla koko ajan laittautunut. Siis töissä tuskin on sellaista pukukoodia kuin joissain toimistotöissä.
Jos menen Hoploppiin, varaudun siihen että saan rymytä sokkeloissa selkä mutkalla. Pukeudun vaatteisiin, joissa voi liikkua ja ei haittaa vaikka tulee hiki. Sokkeloissa pyöriminen on muuten näin lyhyellekin ihmiselle aika kuntoilua, kun koittaa 3-vuotiaan perässä kontata, sääliksi käy pitkiä ihmisiä.
Tukka menee varmasti sekaisin, enkä viitsi meikata, kun meikit olisi reissun jälkeen joka tapauksessa missä sattuu.
Saa minua sanoa kamalan näköiseksi jos tahtoo, mutta en mene lasten leikkipaikkaan näyttämään kauniilta vaan riehumaan lasten kanssa yhdessä. En edes ajattele että joku katsoisi minun ulkonäköäni siellä. Sori siitä, jatkossakin olen kamala näky. Pukeudun sievästi sitten tilanteisiin, joissa ei tarvitse möyriä lapsen perässä.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan asuttu samassa rivitaloasunnossa viisi vuotta enkä ole nähnyt seinänaapurin naista KERTAAKAAN ilman meikkiä tai hiukset laittamatta. Epänormaalimpaa se minusta on, että n. 45-vuotias nainen ei voi poistua edes viemään roskia tai ulkoiluttamaan koiraa kuin viimeisen päälle laittautuneena. Hoitaa työkseen vammaisia, joten edes töiden takia ei ole velvollisuutta olla koko ajan laittautunut. Siis töissä tuskin on sellaista pukukoodia kuin joissain toimistotöissä.
Mitä epänormaalia tuossa on? Mä käyn suihkussa joka aamu, meikkaan ja vasta sen jälkeen poistun kotoa. Meikit pesen pois illalla enkä kesken päivän ala poistaa niitä. Minusta on epänormaalimpaa kulkea tukka rasvaisena, kauhtuneissa verkkareissa ja silmälasit likaisina ympäriinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että, ihanaa kun joku vielä jaksaa meikata Hoplopiin. Mä en nykyään ehdi, kun pitää töiden jälkeen hakea lapset, tehdä ruuat, pestä pyykit ja olla vielä edes vähän läsnä ennen nukkumaanmenoa. Mutta kiva että sulla on aikaa tarkkailla muiden leggareita.
Mä en ole luovuttanut. Mä elän oikeaa elämää, en jotain someprofiilia varten. Ja kyllä, joskus tukka on likainen ja päällä on se, mikä löytyi. Se ei tarkoita ettei olisi sisältöä. Mutta ehkä sä tarvitset kiiltävää pintaa, kun muuta ei ole?
Tsemiä jatkoon. Me muut jatketaan täällä arkea. Sä voit jatkaa katselua.
Meikkaamiseen menee aamulla 10 min. Suihkussa käymiseen menee vartti.
Ap:lle. Voi herra jestas muiden naisten vihaa, jos näyttää naiselliselta ja seksikkäältä.
Ap taitaa olla mies 😅 Naisen pitäisi elää vain miesten katseita varten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan asuttu samassa rivitaloasunnossa viisi vuotta enkä ole nähnyt seinänaapurin naista KERTAAKAAN ilman meikkiä tai hiukset laittamatta. Epänormaalimpaa se minusta on, että n. 45-vuotias nainen ei voi poistua edes viemään roskia tai ulkoiluttamaan koiraa kuin viimeisen päälle laittautuneena. Hoitaa työkseen vammaisia, joten edes töiden takia ei ole velvollisuutta olla koko ajan laittautunut. Siis töissä tuskin on sellaista pukukoodia kuin joissain toimistotöissä.
Mitä epänormaalia tuossa on? Mä käyn suihkussa joka aamu, meikkaan ja vasta sen jälkeen poistun kotoa. Meikit pesen pois illalla enkä kesken päivän ala poistaa niitä. Minusta on epänormaalimpaa kulkea tukka rasvaisena, kauhtuneissa verkkareissa ja silmälasit likaisina ympäriinsä.
Noiden kahden tyypin väliin mahtuu 99 % naisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahaha! Ootko kattonu minkä näköisinä ne miehet siellä laahustaa? Kaikilla on järjestään T-paita tai huppari päällä! Jokaisella löytyy sekä ylimääräistä mahaa ja että sekainen tukka. siellä ne joko tuijottaa puhelinta tai laahustaa epätoivoisen näköisenä jonkun taaperon perässä. Jokainen näyttää siltä kun olisi mielummin tunkemassa betoninpaloja nenäänsä kun paikan päällä. En oo yhtään treenattua, komeeta isukkia nähnyt siellä riemuiten lasten kanssa pinkomassa. Sen sijaan useampi mamma siellä juoksee hippaa, vaikka sitten ilman meikkiä.
Vierailija kirjoitti:
No, koska mä en jaksa. Olen oikeasti ihan poikki työviikosta, kolmen lapsen harrastuksista ja muusta sellaisesta. Ja vaikka meillä mies tekee samalla lailla hommia, niin sitä vaan riittää ja riittää. Se HopLop tai leikkipuisto tai vastaava on se ainoa hetki viikosta, kun saan istua rauhassa ja kukaan ei halua minulta mitään. Ei mulla ole aikaa eikä jaksamista pestä tukkaa ja laittaa meikkiä johonkin paikkaan jossa lapset leikkii. Viikot kuljen tiptop-meikattuna ja laitettuna jakkupuvussa. Viikonloppuisin haluan pukeutua mukaviin vaatteisiin ja olla välittämättä yhtään miltä näytän.
Kuka käski tehdä kolme lasta, kun niitä ei kerran jaksa hoitaa. Kiesus, että ihmiset voi olla tyhmiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, koska mä en jaksa. Olen oikeasti ihan poikki työviikosta, kolmen lapsen harrastuksista ja muusta sellaisesta. Ja vaikka meillä mies tekee samalla lailla hommia, niin sitä vaan riittää ja riittää. Se HopLop tai leikkipuisto tai vastaava on se ainoa hetki viikosta, kun saan istua rauhassa ja kukaan ei halua minulta mitään. Ei mulla ole aikaa eikä jaksamista pestä tukkaa ja laittaa meikkiä johonkin paikkaan jossa lapset leikkii. Viikot kuljen tiptop-meikattuna ja laitettuna jakkupuvussa. Viikonloppuisin haluan pukeutua mukaviin vaatteisiin ja olla välittämättä yhtään miltä näytän.
Kuka käski tehdä kolme lasta, kun niitä ei kerran jaksa hoitaa. Kiesus, että ihmiset voi olla tyhmiä!
Kyllähän tuo jaksaa hoitaa lapset, mutta ei meikata viikonloppuna. Kiesus, kun jotkut ei osaa lukea!
Ainoa nainen, jonka meikkaamista olen ihmetellyt on se, joka synnytyksen jälkeen osastolla oli aamuisin jo puoli seitsemän aikaan täydet meikit päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan asuttu samassa rivitaloasunnossa viisi vuotta enkä ole nähnyt seinänaapurin naista KERTAAKAAN ilman meikkiä tai hiukset laittamatta. Epänormaalimpaa se minusta on, että n. 45-vuotias nainen ei voi poistua edes viemään roskia tai ulkoiluttamaan koiraa kuin viimeisen päälle laittautuneena. Hoitaa työkseen vammaisia, joten edes töiden takia ei ole velvollisuutta olla koko ajan laittautunut. Siis töissä tuskin on sellaista pukukoodia kuin joissain toimistotöissä.
Mitä epänormaalia tuossa on? Mä käyn suihkussa joka aamu, meikkaan ja vasta sen jälkeen poistun kotoa. Meikit pesen pois illalla enkä kesken päivän ala poistaa niitä. Minusta on epänormaalimpaa kulkea tukka rasvaisena, kauhtuneissa verkkareissa ja silmälasit likaisina ympäriinsä.
Ai myös viikonloppuisin ja ihan vaan kotipäivinä? Enkä nyt puhunut mistään paskaisena ympäriinsä kulkemisesta, vaan siitä, että aina on meikkiä ja hiukset viimeisen päälle. Itse ainakin olen aina puhdas ja käyn suihkussa päivittäin, mutta hiukset saattaa olla ihan vaan ponnarilla ja kasvot meikittä, jos en ole mihinkään menossa.
Ap on keski-ikäistyvä mamma, joka kaikesta puunauksestaan huolimatta tajuaa, että se hehkein nuoruuden kauneus alkaa väistämättä olla takana ja katsoo itse kateellisina nuorien, juuri kukkaan puhkenneiden kauneutta, sitä mitä itsekin on joskus ollut ja jotka pelkällä olemassaolollaan muistuttavat siitä, että on nyt itse kuivuva käntty, mihin ei mitkään meikkaukset tai laittautumiset auta. Sen sijaan, että ap käsittelisi tästä vanhenemisesta tulevaa surua ja kauneudesta luopumisen pelkoa itsekseen, näkee hän paremmaksi vaihtoehdoksi projisoida omaa epävarmuuttaan muihin ikäisiinsä naisiin, ja tuntea edes ohikiitävän hetken olevansa ainakin vähän tasokkaampi kuin muut naiset. Lopputuloksena avautuminen täällä, kun oman asenteen takia oikeassa elämässä ei taida olla yhtäkään tasavertaista ystävää, jonka kanssa jakaa keski-ikäistyvän naisen iloja ja suruja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi mun ei tartte enää nelikymppisenä istua missään hoplopissa.
Mitä ulkonäköön tulee, niin ei kiinnosta tippaakaan. On mulla nyt suunnilleen ehjät ja puhtaat vaatteet, mutta useimmiten ne on luokkaa collarit ja huppari. Tiedän, että olen mieheni mielestä viehättävä, vaikka kulkisin jätesäkki päällä. Hän on ainoa, kenen mielipiteestä välitän. Mua ei yksinkertaisesti kiinnosta käyttää aikaa meikkaamiseen tai seurata jotain trendejä, mikä olisi muodikasta juuri nyt. Haluan pukeutua vaatteisiin, jotka tuntuvat mukavalta päällä. Käyn lähinnä töissä, mökillä ja koirien kanssa metsässä. Ruokakaupassakin käyn vain eteisessä noutamassa valmiiksi kerätyn tilauksen. Töissä työnantaja tarjoaa vaatteet ja mökillä ja metsässä on ihan sama miltä näyttää. Sen kerran, kun jotkut juhlat on, laitan sen mun ainoan "edustavan" asun, ripsiväriä ja tukan kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan asuttu samassa rivitaloasunnossa viisi vuotta enkä ole nähnyt seinänaapurin naista KERTAAKAAN ilman meikkiä tai hiukset laittamatta. Epänormaalimpaa se minusta on, että n. 45-vuotias nainen ei voi poistua edes viemään roskia tai ulkoiluttamaan koiraa kuin viimeisen päälle laittautuneena. Hoitaa työkseen vammaisia, joten edes töiden takia ei ole velvollisuutta olla koko ajan laittautunut. Siis töissä tuskin on sellaista pukukoodia kuin joissain toimistotöissä.
Mitä epänormaalia tuossa on? Mä käyn suihkussa joka aamu, meikkaan ja vasta sen jälkeen poistun kotoa. Meikit pesen pois illalla enkä kesken päivän ala poistaa niitä. Minusta on epänormaalimpaa kulkea tukka rasvaisena, kauhtuneissa verkkareissa ja silmälasit likaisina ympäriinsä.
Ja mitään välimuotoa ei ole?
Onko sulla muuten koira? Ymmärrätkö, että koiranomistaja ei välttämättä voi mennä aamulla ensin suihkuun, vaan sen vuffen on päästävä pissilenkille ihan ensimmäisenä, ettei tartte sit suihkun jälkeen alkaa pesemään lattioita.
Koska alkuperäinenkin teksti on kirjoitettu tekoälyllä, pyysin chatgpt:tä vastaamaan:
Kirjoita provosoiva teksti vauva.fi -sivuston tyylillä vastaukseksi tähän keskustelupalstan tekstiin.
Tekoälyn vastaus:
--
Voi hyvänen aika, missä elämme? Tuo kommentti on kuin suoraan jostain 2000-luvun alun "lifestyle" blogista, jossa äitiyttä on pelkkä rooli ja sitä roolia pitää pelata täydellisesti. Mutta hei, saanko muistuttaa, että äitiys ei ole kauneuskuningatar-kisa, jossa pisteet jaetaan siitä, kuinka hyvin jaksat näyttää siltä, että elämäsi on "tosi hyvissä raiteissa" kaiken sen vauvahaasteen keskellä?
Ei meillä kaikilla ole luksusta aikaa istua kampaajalla tai shoppailla uusissa vaatteissa (tai, hei, jopa harjata hiuksia joka päivä), kun elämän pyörät pyörivät niin hurjaa vauhtia, että välillä tuntuu, että tuijottaa enemmän sitä kännykkää kuin omaa peilikuvaansa. Eikä se ole itsensä "hylkäämistä", vaan ihan yksinkertaista selviytymistä. Eikä muuten tarvitse olla burnoutin kanssa painiskelemassa, jotta ei jaksa laittaa tukkaa ja meikata joka päivä. Jos oikeasti ajattelet, että äitiys on pelkkää "tukka kunnossa ja elämässä kasassa" silloin et ole ihan perillä siitä, mitä se tarkoittaa olla äiti tänä päivänä.
Tämä ei ole mikään "puhtaiden vaatteiden" taistelu. Onko tärkeämpää, että kitaran kieli soi täydellisesti vai se, että se soi edes joten kuten, kun lapset kaataa maitoa? Tai että äiti näyttää siltä, että on valmis seuraavaan pitkän päivän taisteluun, vaikka se olisikin kahvikupin ja pyjamahousujen avulla? Voin kertoa, että minä ainakin valitsen jälkimmäisen koska elämä ei ole pelkkää pinnallista esitystä. Se on sitä, että äiti on vahva, vaikka tukka olisi vähän takussa ja leggarit päällä.
Ja tiedätkö, vaikka olen äiti, en ole unohtanut kuka olen. Minäkin olen ihminen, mutta ei se tarkoita, että minun pitäisi aina esittää "täydellistä". Sen sijaan, että tuomitsemme toisia meidän ulkonäön ja kiireen perusteella, voitaisiin ehkä keskittyä siihen, että tuemme toisiamme. Äitiyttä ei voi elää vaan pelkästään pinnan kautta ja jos sä edelleen odotat äideiltä täydellistä ulkokuorta, niin kannattaa miettiä, onko se todella sitä, mitä tämä elämänvaihe on.
--
"Tällainen teksti voisi herättää keskustelua ja hieman provosoida ajattelemaan äitiyttä eri kulmasta, ei vain ulkoisen silauksen kautta", toteaa tekoäly lopuksi.
Ehkä me voidaan nyt alkaa itse tehdä jotain järkevämpää tän palstailun sijaan ja jättää tekoäly tänne tappelemaan keskenään?
Vierailija kirjoitti:
Koska alkuperäinenkin teksti on kirjoitettu tekoälyllä, pyysin chatgpt:tä vastaamaan:
Kirjoita provosoiva teksti vauva.fi -sivuston tyylillä vastaukseksi tähän keskustelupalstan tekstiin.
Tekoälyn vastaus:
--
Voi hyvänen aika, missä elämme? Tuo kommentti on kuin suoraan jostain 2000-luvun alun "lifestyle" blogista, jossa äitiyttä on pelkkä rooli ja sitä roolia pitää pelata täydellisesti. Mutta hei, saanko muistuttaa, että äitiys ei ole kauneuskuningatar-kisa, jossa pisteet jaetaan siitä, kuinka hyvin jaksat näyttää siltä, että elämäsi on "tosi hyvissä raiteissa" kaiken sen vauvahaasteen keskellä?
Ei meillä kaikilla ole luksusta aikaa istua kampaajalla tai shoppailla uusissa vaatteissa (tai, hei, jopa harjata hiuksia joka päivä), kun elämän pyörät pyörivät niin hurjaa vauhtia, että välillä tuntuu, että tuijottaa enemmän sitä kännykkää kuin omaa peilikuvaansa. Eikä se ole itsensä "hylk
Tuo sekoilu kitarankielten, kahvikuppien ja pyjamanhousujen kanssa on kyllä aika hc jopa tänne 😁 taitaa keskustelupalstoista aika jättää lopullisesti siinä vaiheessa kun tekoäly kinaa niissä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että, ihanaa kun joku vielä jaksaa meikata Hoplopiin. Mä en nykyään ehdi, kun pitää töiden jälkeen hakea lapset, tehdä ruuat, pestä pyykit ja olla vielä edes vähän läsnä ennen nukkumaanmenoa. Mutta kiva että sulla on aikaa tarkkailla muiden leggareita.
Mä en ole luovuttanut. Mä elän oikeaa elämää, en jotain someprofiilia varten. Ja kyllä, joskus tukka on likainen ja päällä on se, mikä löytyi. Se ei tarkoita ettei olisi sisältöä. Mutta ehkä sä tarvitset kiiltävää pintaa, kun muuta ei ole?
Tsemiä jatkoon. Me muut jatketaan täällä arkea. Sä voit jatkaa katselua.
Meikkaamiseen menee aamulla 10 min. Suihkussa käymiseen menee vartti.
Ap:lle. Voi herra jestas muiden naisten vihaa, jos näyttää naiselliselta ja seksikkäältä.
Mitä vihaa? Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee.
Kun elämä on kiireistä ja väsyttävää, niin käytän mieluummin sen puoli tuntia-tunnin rauhalliseen kahvihetkeen. Suihkussa toki aina kävin, mutta meikkaaminen ei ollut prioriteettilastallani ykkösenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan asuttu samassa rivitaloasunnossa viisi vuotta enkä ole nähnyt seinänaapurin naista KERTAAKAAN ilman meikkiä tai hiukset laittamatta. Epänormaalimpaa se minusta on, että n. 45-vuotias nainen ei voi poistua edes viemään roskia tai ulkoiluttamaan koiraa kuin viimeisen päälle laittautuneena. Hoitaa työkseen vammaisia, joten edes töiden takia ei ole velvollisuutta olla koko ajan laittautunut. Siis töissä tuskin on sellaista pukukoodia kuin joissain toimistotöissä.
Mitä epänormaalia tuossa on? Mä käyn suihkussa joka aamu, meikkaan ja vasta sen jälkeen poistun kotoa. Meikit pesen pois illalla enkä kesken päivän ala poistaa niitä. Minusta on epänormaalimpaa kulkea tukka rasvaisena, kauhtuneissa verkkareissa ja silmälasit likaisina ympäriinsä.
Ai myös viikonloppuisin ja ihan vaan kotipäivinä?
Meikkaan aina, jos tarkoituksena on poistua kotoa tai tavata joku ihminen.
Onko toisten nimittely pesukoneeksi (mitä tuo edes tarkoittaa??) mielestäsi avarakatseista?