Yhteenmuutto toisen omistamaam asuntoon
Olemme keskustelleet naisystäväni kanssa yhteenmuutosta, mutta emme ole päässeet yhteisymmärrykseen raha-asioista.
Minulla lähes kokonaan maksettu omistusasunto, jossa haluan asua jatkossakin naisystäväni kanssa. Olen sanonut, ettei hänen tarvitse maksaa asumisesta mitään tai voi maksaa vaikka laskuja, ruuan tms. Se ei hänelle käy, vaan haluaisi itsellekin omaisuutta. Minusta ei ole järkevää myydä osuutta asunnosta, koska mahdollisen eron tullessa asiat mutkistuvat ja pitää maksaa varainsiirtoveroja valtiolle edestakaisin. Hän ei myöskään halua maksaa minulle vuokraa, koska tuntisi olevansa alisteisessa asemassa.
Miten muut olette ratkaisseet asian?
Kommentit (310)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän molempia osapuolia. En itsekään haluaisi varmasti myydä osuutta omasta asunnosta toiselle, mutta toisaalta en kyllä suostuisi asumaan pidemmän päälle asunnossa joka ei ole minun omani lainkaan. Ainoa ratkaisu lienee ostaa yhteinen asunto.
Ap:ta tuntui häiritsevän varainsiirtoverojen maksaminen uudestaan mahdollisessa erotilanteessa ja sanoi, että haluaa pysyä nykyisessä asunnossaan. Yhteisen asunnon ostaminen ei niitä asioita ratkaise mitenkään. Hankala tilanne kaiken kaikkiaan.
No voi voi jos ap ei saa kaikkea haluamaansa. Jää yksin jos haluaa vain omaa rahapussiansa katsoa.
En ymmärrä miksi joku haluaisi ostaa osuuden toisten asunnosta. Huonolla tuurilla se voi olla joku homepommi, ja sitten ollaan kusessa. Mieluummin maksaisin pientä kulukorvausta kuukausittain, ja jättäisin kaikki riskit asuntoon littyen omistajalle. Lisäksi ei tartte edes remontteihin osallistua.
Sitten kun miehesi jättää sinut ja vaihtaa nuorempaan, huomaat asuvasi kaupungin vuokrayksiössä kun ex-miehesi asuu kokonaan maksetussa talossa.
Tämä on tilanne joka tapauksessa, jos toinen on varakkaampi ja haluaa puolikkaasi ostaa. Sillä talon puolikkaalla et mistään saa muuta kuin pienen yksiön, voi olla, että saat oman, voi olla, että menet kaupungille vuokralle. Riippuu muusta taloudellisesta tilanteestasi, eli mitä muita velkoja on.
Mikä saa kuvittelemaan, että se puoliksi maksaminen muka avaa jonkun onnen? Jos olet pienipalkkainen, olet sitä siinäkin tapauksessa, että olet kärvistellyt kirkkaammaksi kruunuasi sitkuttelamalla itsellesi puolikkaan talosta. Jos taas olet hyväpalkkainen, et missään tapauksessa huomaa asuvasi kaupungin vuokrayksiössä, vaan eron tullenkin sinulla on turvattu taloudellinen tulevaisuus
Ymmärrän, että miehet naureskelee naisten taloustaidoille. Jokainen mies ottaisi ilomielin diilin maksaa vähemmän, antaa toisen huolehtia omistamisesta ja kartuttaa ihan ikiomaa tiliä, joka ei ole millään tavalla riippuvainen siitä, mitä muija omistaa puoliksi.
Ainut, millä mitenkään voi turvata yhtään mitään on avioliitto ilman avioehtoa. Pyrkikää nyt mieluummin siis siihen kuin valheelliseen turvaan jostain puoliksi omistamisesta.
No voi voi jos ap ei saa kaikkea haluamaansa. Jää yksin jos haluaa vain omaa rahapussiansa katsoa.
Nainenhan sitä katsoo. Ei suostu yhteen muuttamiseen, jos ap ei suostu myymään omaisuuttaan hänelle. Hullu nainen tosin kun rahojaan tyrkyttää, vaikka toinen ei ole edes pyytämässä vaan toppuuttelemassa.
Vierailija kirjoitti:
No voi voi jos ap ei saa kaikkea haluamaansa. Jää yksin jos haluaa vain omaa rahapussiansa katsoa.
Nainenhan sitä katsoo. Ei suostu yhteen muuttamiseen, jos ap ei suostu myymään omaisuuttaan hänelle. Hullu nainen tosin kun rahojaan tyrkyttää, vaikka toinen ei ole edes pyytämässä vaan toppuuttelemassa.
Niin, nainen on OSTAMASSA, mies vain nuukailee jonkun varainsiirtoveron kanssa ja valmistautuu eroon etukäteen. Roskiin.
Jännää miten ne sijoitetut rahat eivät ole mitään mahdollisen eron sattuessa mutta seinissä kiinni olevat ovat valtaisaa omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun miehesi jättää sinut ja vaihtaa nuorempaan, huomaat asuvasi kaupungin vuokrayksiössä kun ex-miehesi asuu kokonaan maksetussa talossa.
Tämä on tilanne joka tapauksessa, jos toinen on varakkaampi ja haluaa puolikkaasi ostaa. Sillä talon puolikkaalla et mistään saa muuta kuin pienen yksiön, voi olla, että saat oman, voi olla, että menet kaupungille vuokralle. Riippuu muusta taloudellisesta tilanteestasi, eli mitä muita velkoja on.
Mikä saa kuvittelemaan, että se puoliksi maksaminen muka avaa jonkun onnen? Jos olet pienipalkkainen, olet sitä siinäkin tapauksessa, että olet kärvistellyt kirkkaammaksi kruunuasi sitkuttelamalla itsellesi puolikkaan talosta. Jos taas olet hyväpalkkainen, et missään tapauksessa huomaa asuvasi kaupungin vuokrayksiössä, vaan eron tullenkin sinulla on turvattu taloudellinen tulevaisuus
Ymmärrän, että miehet naureskelee naisten taloustaidoille. Jokainen mies ottaisi ilomielin diilin ma
Jos omistaisit puolet asunnosta, sinulla olisi kymmenien tai satojen tuhansien eurojen edestä omaisuutta, jos ero tulisi esim. 20 vuoden päästä. Jos olet maksanut vain kuluja, sinulla ei ole mitään asunto-omaisuutta.
Vaikket saisi suoraan ostettua rahoilla kuin yksiön, voisit ostaa uuden paljon isomman ja paremman asunnon sillä pääomalla ja ottamalla uuden lainan kattamaan loput.
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi kerätä itselleen omaisuutta muulla tavoin, säästää ja sijoittaa.
Ja mies mahdollistaa sen, että nainen asuu lähes ilmaiseksi ja säästää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä asiat voi sopia niin monella tapaa. Meillä jo pitkä suhde, lapsiakin on. Aiemmin asuttu yhteisissä asunnoissa, nyt asutaan vain mun omistamassa talossa. Mies ei halua tästä osuutta, sillä ei ole mitään väliä. Hän ei myöskään suostu asumaan tässä ilmaiseksi, joten hänen toiveestaan hän maksaa meidän remonttilainan, ja minä muut talon kulut. Sopii meille.
Jos kuolen ensin, niin jos lapsista joku haluaa tähän niin mies muuttaa pois, ja jos taas lapset haluaa tämän myydä, mies ostaa tämän heiltä.
Miehesi ei taida olla penaalin terävin kynä. Ottaa remonttivelat kontolleen omistamatta yhtään mitään. Uskon, että sinulle järjestely sopii oikein mainiosti. 😃
Kyllä hän tämän ymmärtää aivan täysin. Ja ymmärtää myös sen että sillä ei ole mitään väliä mikä se hänen asumisesta maksamansa summa on nimeltään, kunhan se on järkevän suuruinen.
Sinä sen sijaan et hoksaa sitä ettei ole mitään merkitystä maksaako mies suoraan lainan lyhennystä, vai alkaisiko hän maksaa samalla summalla puolet kaikista muista kuluista. Tai maksaisi mulle "vuokraa", jolla minä maksaisin lainaa. Homma menee tasan silti. Vaivaa on nyt vaan paljon vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi kerätä itselleen omaisuutta muulla tavoin, säästää ja sijoittaa.
Ja mies mahdollistaa sen, että nainen asuu lähes ilmaiseksi ja säästää.
Entisessä parisuhteessa minä asuin juurikin lähes ilmaiseksi ja säästin paljon. Kun naiselle tämä sopi niin tietysti käytin tilannetta hyväksi. Elimme viitisen vuotta yhdessä ja vasta eron yhteydessä hän kitisi miten hävisi taloudellisesti suuren summan kun en maksanut hänelle asumisesta. Tyhmyytensä ei kuitenkaan ollut minun vikani enkä todellakaan alkanut hyvittelemään siinä kohtaa enää.
"Jos omistaisit puolet asunnosta, sinulla olisi kymmenien tai satojen tuhansien eurojen edestä omaisuutta, jos ero tulisi esim. 20 vuoden päästä. Jos olet maksanut vain kuluja, sinulla ei ole mitään asunto-omaisuutta.
Vaikket saisi suoraan ostettua rahoilla kuin yksiön, voisit ostaa uuden paljon isomman ja paremman asunnon sillä pääomalla ja ottamalla uuden lainan kattamaan loput."
Jos en omistaisi puolet asunnosta, mulla voisi olla kymmenien tai satoen tuhansien eurojen edestä säästöjä, kun ne ei ole mennyt asunnon remontteihin. Joo ei ole mitään asunto-omiasuutta, mutta on muhkea säästötili. Mulle asunnon omistaminen tarkoittaa vaan ylimääräisiä kuluja ja vaikka mitä yllätysremontteja. Mieluummin otan pienemmän riskin ja maksan vaikka 300 euroa kulukorvausta ja puolet muista kuluista. Rahaa jäisi säästöön ihan hemmetisti eikä huolen päivää lainan koroista ja remonteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä asiat voi sopia niin monella tapaa. Meillä jo pitkä suhde, lapsiakin on. Aiemmin asuttu yhteisissä asunnoissa, nyt asutaan vain mun omistamassa talossa. Mies ei halua tästä osuutta, sillä ei ole mitään väliä. Hän ei myöskään suostu asumaan tässä ilmaiseksi, joten hänen toiveestaan hän maksaa meidän remonttilainan, ja minä muut talon kulut. Sopii meille.
Jos kuolen ensin, niin jos lapsista joku haluaa tähän niin mies muuttaa pois, ja jos taas lapset haluaa tämän myydä, mies ostaa tämän heiltä.
Miehesi ei taida olla penaalin terävin kynä. Ottaa remonttivelat kontolleen omistamatta yhtään mitään. Uskon, että sinulle järjestely sopii oikein mainiosti. 😃
Kyllä hän tämän ymmärtää aivan täysin. Ja ymmärtää myös sen että sillä ei ole mitään väliä mikä se häne
Siis kysehän on siitä, jääkö siitä omasta kuukausittain maksetuista rahoista mitään itselle. Jos omistaa, siitä jää itselle ainakin osa sijoituksena. Jos ei omista, ei jää mitään. Miten tämä voi olla niin hankala asia joillekin ymmärtää? En voi käsittää.
Ehkä miehesi on sellainen hälläväliä-tyyppinen, jolle on aivan sama elää kädestä suuhun persaukisena koko loppuelämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun miehesi jättää sinut ja vaihtaa nuorempaan, huomaat asuvasi kaupungin vuokrayksiössä kun ex-miehesi asuu kokonaan maksetussa talossa.
Tämä on tilanne joka tapauksessa, jos toinen on varakkaampi ja haluaa puolikkaasi ostaa. Sillä talon puolikkaalla et mistään saa muuta kuin pienen yksiön, voi olla, että saat oman, voi olla, että menet kaupungille vuokralle. Riippuu muusta taloudellisesta tilanteestasi, eli mitä muita velkoja on.
Mikä saa kuvittelemaan, että se puoliksi maksaminen muka avaa jonkun onnen? Jos olet pienipalkkainen, olet sitä siinäkin tapauksessa, että olet kärvistellyt kirkkaammaksi kruunuasi sitkuttelamalla itsellesi puolikkaan talosta. Jos taas olet hyväpalkkainen, et missään tapauksessa huomaa asuvasi kaupungin vuokrayksiössä, vaan eron tullenkin sinulla on turvattu taloudellinen tulevaisuus
Ymmärrän, että miehet naureskelee naisten talous
Tietenkään nainen ei maksa kuin osansa kuluista ja nämä kulut hänellä olisi maksettavana vaikka omistaisi puolet asunnosta ja maksaisi sitä asuntolainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä asiat voi sopia niin monella tapaa. Meillä jo pitkä suhde, lapsiakin on. Aiemmin asuttu yhteisissä asunnoissa, nyt asutaan vain mun omistamassa talossa. Mies ei halua tästä osuutta, sillä ei ole mitään väliä. Hän ei myöskään suostu asumaan tässä ilmaiseksi, joten hänen toiveestaan hän maksaa meidän remonttilainan, ja minä muut talon kulut. Sopii meille.
Jos kuolen ensin, niin jos lapsista joku haluaa tähän niin mies muuttaa pois, ja jos taas lapset haluaa tämän myydä, mies ostaa tämän heiltä.
Miehesi ei taida olla penaalin terävin kynä. Ottaa remonttivelat kontolleen omistamatta yhtään mitään. Uskon, että sinulle järjestely sopii oikein mainiosti. 😃
Kyllä hän tämän ymmärtää aivan täysin. Ja ymmärtää myös sen
Siis kysehän on siitä, jääkö siitä omasta kuukausittain maksetuista rahoista mitään itselle. Jos omistaa, siitä jää itselle ainakin osa sijoituksena. Jos ei omista, ei jää mitään. Miten tämä voi olla niin hankala asia joillekin ymmärtää? En voi käsittää.
Ehkä miehesi on sellainen hälläväliä-tyyppinen, jolle on aivan sama elää kädestä suuhun persaukisena koko loppuelämä.
Mikäs pirulainen se sinä olet, kun on kamala tarve haukkua toisia, vielä sulle tuntemattomia ihmisiä?? 😂 Kyllä hänellä omaisuutta on, vaikka ei minun taloani omistakaan. Mutta hän ei suostuisi asumaan tässä ilmaiseksi. SE ilmeisesti olisi edessä jos asuisin sinun kanssasi 😄 Kun et osaa ajatella kuin itseäsi. Meillä mies ajattelee myös lapsiamme, ja että lapsille jää hyvä, hyväkuntoinen talo.
Vierailija kirjoitti:
Jännää miten ne sijoitetut rahat eivät ole mitään mahdollisen eron sattuessa mutta seinissä kiinni olevat ovat valtaisaa omaisuutta.
" Ai sulla on noin paljon säästöjä.... Just sen verran menis tähän remppaan. Tiiäthän, kun asunto on kulunutkin nyt nopeammin kun täällä on asunut kaksi yhden sijasta."
Asun puolison omistamassa asunnossa. Kun tilli tulee niin ensimmäisenä joka tilistä lähtee sijoituksiin summa x. Siis joka ainoasta tilistä. Sen jälkeen maksan puolisolle toisen summan mikä sisältää vaikkapa osani ruuasta ja vedestä jne ja sen jälkeen jää kuukaudeksi käyttövaraa. Lopulta seuraavan tilin tullessa siirrän vielä toiselle omalle tililleni ne eurot mitkä jääneet ylimääräistä. Sieltä kolmen neljän kuukauden välein siirrän osan sijoituksiin.
Näin toimien minulla ei ole puolikasta meidän kodista mutta minulla on omia sijoituksia kivasti. Lisäksi on myös sijoitusasunto jos se asunto on ainoa merkityksellinen asia mutta se asunto on ollut hankittu jo ennen parisuhdettamme.
Anteeksi. Ei ollut tarkoitus haukkua ketään, ihmettelin vain. No, kukin tyylillään. Peace.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää miten ne sijoitetut rahat eivät ole mitään mahdollisen eron sattuessa mutta seinissä kiinni olevat ovat valtaisaa omaisuutta.
" Ai sulla on noin paljon säästöjä.... Just sen verran menis tähän remppaan. Tiiäthän, kun asunto on kulunutkin nyt nopeammin kun täällä on asunut kaksi yhden sijasta."
Sinä esittelet säästöjesi määrää? Kukaan normaali ei raha-asioitaan levittele edes puolisolleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää miten ne sijoitetut rahat eivät ole mitään mahdollisen eron sattuessa mutta seinissä kiinni olevat ovat valtaisaa omaisuutta.
" Ai sulla on noin paljon säästöjä.... Just sen verran menis tähän remppaan. Tiiäthän, kun asunto on kulunutkin nyt nopeammin kun täällä on asunut kaksi yhden sijasta."
Sinä esittelet säästöjesi määrää? Kukaan normaali ei raha-asioitaan levittele edes puolisolleen.
Okei. Itse olen ajatellut yhdessäasumisen oikeasti yhdessäolemisena niin, että tiedän taloutemme rahatilanteen.
Miehesi ei taida olla penaalin terävin kynä. Ottaa remonttivelat kontolleen omistamatta yhtään mitään. Uskon, että sinulle järjestely sopii oikein mainiosti. 😃