Mietittekö koskaan kuolleen läheisenne kohtaloa kuoleman jälkeisessä tilassa?
Minulta kuoli perheenjäsen ja keskityin omaan suruuni ja siihen, että elämääni jäi merkittävä aukko. Keskityin siis itseeni ja muihin tätä kuollutta kaipaaviin.
Tapahtumasta on muutama kuukausi. Aloin ajatella, että oleellisempaa kai olisi miettiä sitä, miten suuren askeleen se kuollut otti! Valtavan askeleen.
Meistä kukaan ei voi varmasti tietää, mitä kuolleen minuudelle tapahtuu ruumiin kuollessa.
Jotkut eivät suostu ajattelemaan kuin että kaikki loppuu. Ihmisen minuuttakaan ei ole.
Jotkut nojaavat ajatuksensa kuolemanrajakokemuksiin. Oikeasti rajalla käyneet eivät kuitenkaan ole kuolleet.
Osa uskoo lohdullisesti, että Jumala kyllä pitää huolen ja niin minäkin haluan uskoa.
Oikeasti pelottaa. Ihmiset ei edes juurikaan puhu siitä, mitä kuolleelle on tapahtunut kuoleman jälkeen. (Yleensä miettivät vain omaa kohtaloasn)
Jumalaan uskovakaan ei tiedä, mitä siellä on. Raamattu ei selkeästi kerro, onko ihminen tiedostavassa tilassa ennen yleistä ylösnousemusta. (Kysyin papilta)
Kun kuolleet ei palaa kertomaan, kukaan ei välitä, millaisissa oloissa ovat.
Tää mun omainen selvästi pelkäsi kuolemista, vaikkei sitä sanonut koskaan. Yritti taistella vastaan.
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolleet näkisivät tänne, niin viimeksi kuollut sukulaiseni ainakin olisi riemuissaan joka päivä kun saa nähdä miten surullinen olen siitä, mitä teki minulle ennen kuolemaansa. Toisaalta on siellä tuonpuoleisessa varmaan minusta pitäviäkin. Kommunikoivatkohan he sitten siellä keskenään asiasta?
Kukas tätäkään osaisi kertoa. Kannattaa varmastikin lukea ketjussa suositeltu kirja niin salaisuuskin aukeaa jos on auetakseen.
Koska on päivänselvää että mitään uskontopaskan opettamaa kuolemanjälkeistä elämää ei ole niin enpä kauheasti mieti moisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovalla tuohon on aika yksinkertainen vastaus. Jeesus sanoi, että kuoleman jälkeen on kaksi vaihtoehtoa. Ne ovat taivas ja helvetti. Jompaankumpaan näistä sitten päätyy ja jokainen ihminen on itse vastuussa loppusijoituksestaan. Sen tiedän, että taivaaseen pääsee varmasti, kun uskoo Jeesukseen. Raamatussa on muutamia kohtia, joissa kerrotaan kuoleman jälkeisestä elämästä. Yksi on tarina rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Siitä olen ainakin ymmärtänyt sen, että kuoleman jälkeen kaikki katumus on turhaa. Jos on päätynyt helvettiin, niin siellä ei mitkään anelut enää auta.
Aivan kohtuutonta, että katuminen ei auta.
Ja vielä kohtuuttamatonta on perisynti, miksi sitten yleensäkään taistella hyvän puolesta, kun tuomio on jo luettu.
Monilla on eettinen elämäntapa, he ovat oikeasti hyv
Ihminen tuomitaan tekojen perusteella, kuten Jeesus sanoi. Jos ihminen ei ole lainkaan tehnyt syntiä elämässään, ei hän joudu tuomiolle. Valitettavasti jokainen ihminen on tehnyt väärin. Raamattu sanoo, ettei maan päällä ole yhtäkään sellaista, joka tekisi aina vain pelkästään hyviä asioita. Toki Jumala ottaa huomioon myös ymmärryksen tason. Siksi esimerkiksi kehitysvammaisten ja lasten vaatimustaso on alhaisempi kuin täysijärkisillä aikuisilla. On pahempi asia tehdä väärin täydessä ymmärryksessä kuin tehdä väärin ilman ymmärrystä. Siksihän meillä oikeudessakin tuomitaan osa ihmisistä syyntakeettomina, koska he eivät ole ymmärtäneet tekojaan.
Aggressiiviset 'uskovaiset' löysivät taas tämänkin langan.
Hohhoijaa.
Olisi muuten kiva tietää näiden uskisten äo. Argumentit niin mitättömiä. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovalla tuohon on aika yksinkertainen vastaus. Jeesus sanoi, että kuoleman jälkeen on kaksi vaihtoehtoa. Ne ovat taivas ja helvetti. Jompaankumpaan näistä sitten päätyy ja jokainen ihminen on itse vastuussa loppusijoituksestaan. Sen tiedän, että taivaaseen pääsee varmasti, kun uskoo Jeesukseen. Raamatussa on muutamia kohtia, joissa kerrotaan kuoleman jälkeisestä elämästä. Yksi on tarina rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Siitä olen ainakin ymmärtänyt sen, että kuoleman jälkeen kaikki katumus on turhaa. Jos on päätynyt helvettiin, niin siellä ei mitkään anelut enää auta.
Aivan kohtuutonta, että katuminen ei auta.
Ja vielä kohtuuttamatonta on perisynti, miksi sitten yleensäkään taistella hyvän puolesta, kun tuomio on jo luettu.
Monilla on eettinen elämäntapa, he ovat oikeasti hyv
Monilla on eettinen elämäntapa, he ovat oikeasti hyviä ihmisiä.
Juuri tämä on ihmisen ongelma Jumalan edessä eli ihmisten oma käsitys siitä, että me muka olisimme ihan hyviä. Mutta Jumalan silmissä yksikään ihminen ei ole hyvä, eikä toteuta Jumalan tahtoa. Ja hän on se, joka arvioi ihmisen hyvyyden tai pahuuden, eikä ihminen itse.
Juuri sen takia tarvittiin Jeesus, jonka kautta ihminen saa lahjavanhurskauden eli saa turvata hänen hurskauteensa.
Vierailija kirjoitti:
Aggressiiviset 'uskovaiset' löysivät taas tämänkin langan.
Hohhoijaa.
Olisi muuten kiva tietää näiden uskisten äo. Argumentit niin mitättömiä. 😄
122. Mensan testi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miettinyt aika paljonkin lapseni kohtaloa kuoleman jälkeen - hän lähti täältä oman käden kautta.
Uskon, että hänkin sai uuden mahdollisuuden. Luonnossa kaikki kulkee sykleissä; vuodenajat, päivien kulku, kaikki.
Miksi ihminen olisi poikkeus? Me synnymme uudelleen oppiaksemme jokaisessa elämässä lisää.
Oletko miettinyt mitä tarkoitusta varten jokaisen pitää oppia lisää?
Sivusta vastaan että on vain yksi elämä jossa opimme sen minkä opimme. Ei tule uusia totuuksia asioihin.
Sielun vaeltamienkin on kuvainnollista matkaamista tarinallisessa kerrontamuodossa eikä suinkaan kirjaimellisesti otettava totuus.
Kuoleman jälkeen ei ole mitään helvettiä olemassa. Kyllä se helvetti on tämä maanpäällinen vaellus.
Ja ne opetustarinat ovat aina kuitenkin tarinoita ja siksikin että tarinat ovat mielenkiintoisia kuunnella, pelkkä tylsä faktojen opettaminen kävisi kaikista tylsäksi ajan myötä.
Kysy vain, minä vastaan mielelläni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miettinyt aika paljonkin lapseni kohtaloa kuoleman jälkeen - hän lähti täältä oman käden kautta.
Uskon, että hänkin sai uuden mahdollisuuden. Luonnossa kaikki kulkee sykleissä; vuodenajat, päivien kulku, kaikki.
Miksi ihminen olisi poikkeus? Me synnymme uudelleen oppiaksemme jokaisessa elämässä lisää.
Oletko miettinyt mitä tarkoitusta varten jokaisen pitää oppia lisää?
Vastaus on sielun jalostuminen.
Ainut todellinen syy ja motiivi sille, miksi ihminen yleensä syntyy.
Muutenhan tässä kaikessa ei olisi mitään järkeä.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aggressiiviset 'uskovaiset' löysivät taas tämänkin langan.
Hohhoijaa.
Olisi muuten kiva tietää näiden uskisten äo. Argumentit niin mitättömiä. 😄
122. Mensan testi.
Ja sitten heräsit. 🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Aggressiiviset 'uskovaiset' löysivät taas tämänkin langan.
Hohhoijaa.
Olisi muuten kiva tietää näiden uskisten äo. Argumentit niin mitättömiä. 😄
Mainitse esimerkki jostain aggressiivisesta kommentista. Oman älykkyysosamääräni olen testannut näin uskovaisena, mutta en viitsi siitä mainita, koska siinä on vain hävittävää. Jos se on korkea, niin silloin aletaan syyttämään kerskailusta. Jos taas alhainen, niin sitten aletaan haukkumaan idiootiksi. Eikä älykkyysosamäärällä ole loppujen lopuksi mitään tekemistä viisauden kanssa. Tunnen itse monia kehitysvammaisia ja heillä voi olla paljon enemmän elämänviisautta kuin jollain huippuälykkäällä akateemikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aggressiiviset 'uskovaiset' löysivät taas tämänkin langan.
Hohhoijaa.
Olisi muuten kiva tietää näiden uskisten äo. Argumentit niin mitättömiä. 😄
122. Mensan testi.
Ja sitten heräsit. 🤣🤣🤣
Voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen miettinyt aika paljonkin lapseni kohtaloa kuoleman jälkeen - hän lähti täältä oman käden kautta.
Uskon, että hänkin sai uuden mahdollisuuden. Luonnossa kaikki kulkee sykleissä; vuodenajat, päivien kulku, kaikki.
Miksi ihminen olisi poikkeus? Me synnymme uudelleen oppiaksemme jokaisessa elämässä lisää.
Oletko miettinyt mitä tarkoitusta varten jokaisen pitää oppia lisää?
Vastaus on sielun jalostuminen.
Ainut todellinen syy ja motiivi sille, miksi ihminen yleensä syntyy.
Muutenhan tässä kaikessa ei olisi mitään järkeä.
-eri
Miksi sielun pitää olla jalostunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovalla tuohon on aika yksinkertainen vastaus. Jeesus sanoi, että kuoleman jälkeen on kaksi vaihtoehtoa. Ne ovat taivas ja helvetti. Jompaankumpaan näistä sitten päätyy ja jokainen ihminen on itse vastuussa loppusijoituksestaan. Sen tiedän, että taivaaseen pääsee varmasti, kun uskoo Jeesukseen. Raamatussa on muutamia kohtia, joissa kerrotaan kuoleman jälkeisestä elämästä. Yksi on tarina rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Siitä olen ainakin ymmärtänyt sen, että kuoleman jälkeen kaikki katumus on turhaa. Jos on päätynyt helvettiin, niin siellä ei mitkään anelut enää auta.
Aivan kohtuutonta, että katuminen ei auta.
Ja vielä kohtuuttamatonta on perisynti, miksi sitten yleensäkään taistella hyvän puolesta, kun tuomio on jo luettu.
Mo
Ihan hyvä kommentti mutta koska jo lapset opettelevat asioita ja siksikin jopa täytyy joskus tehdä väärin, ei tarkoita sitä että ei olisi hyviä ihmisiä jotka toimivat oikein.
Sellainen ristiriita joka on kummunnut typeryydestä.
Tiedän jo omalta kohdaltani että kaikki ihmiset eivät vain tee väärin, kyseessä on intentio ja sen myötä kaikki olennainen toiminta. Inhimilliset virheet ja erehdykset ja oppiminen eivät tee ihmisestä syntistä.
Ajatella, että vielä vuonna 2025 on ihmisiä, jotka uskovat muinaisiin jeesus-tarinoihin. :D
Sehän kyllä eli oikeasti, mutta oli nykytieteilijöiden analyysin perusteella bipolaarinen puuseppä, joka sai maanisella olemuksellaan yksinkertaiset aikalaisensa uskomaan harhoihinsa.
Kirkko teki kieltämättä perusteellista työtä pelottelufantasioissaan, kun yhä jotkut uskovat moiseen.
Nykyään jeesus olisi varmaan kysytty elämäntapakouluttaja. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aggressiiviset 'uskovaiset' löysivät taas tämänkin langan.
Hohhoijaa.
Olisi muuten kiva tietää näiden uskisten äo. Argumentit niin mitättömiä. 😄
Mainitse esimerkki jostain aggressiivisesta kommentista. Oman älykkyysosamääräni olen testannut näin uskovaisena, mutta en viitsi siitä mainita, koska siinä on vain hävittävää. Jos se on korkea, niin silloin aletaan syyttämään kerskailusta. Jos taas alhainen, niin sitten aletaan haukkumaan idiootiksi. Eikä älykkyysosamäärällä ole loppujen lopuksi mitään tekemistä viisauden kanssa. Tunnen itse monia kehitysvammaisia ja heillä voi olla paljon enemmän elämänviisautta kuin jollain huippuälykkäällä akateemikolla.
Jos et itse bongaa niitä aggressiivisia kommentteja tässä ketjussa, epäilen vahvasti älykkyyttäsi. 😂
Täällä jtkut takoo nauloja arkkuunsa ja petaavat iankaikkista kohtaloaan, viittaamalla kintaalla uskovien varoituksille. Eikö ateismissa ja filosofioissa lainkaan itsesuojeluvaisto toimi ja omatunto pelaa sen vertaa, että ottaisitte asioista selvää ennen kuin päätätte, kannattaako siihen omaan elämänkatsomukseen panostaa?
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä kommentti mutta koska jo lapset opettelevat asioita ja siksikin jopa täytyy joskus tehdä väärin, ei tarkoita sitä että ei olisi hyviä ihmisiä jotka toimivat oikein.
Sellainen ristiriita joka on kummunnut typeryydestä.
Tiedän jo omalta kohdaltani että kaikki ihmiset eivät vain tee väärin, kyseessä on intentio ja sen myötä kaikki olennainen toiminta. Inhimilliset virheet ja erehdykset ja oppiminen eivät tee ihmisestä syntistä.
Ihmisillä tuppaa vaan olemaan aika hatara käsitys siitä, mikä ero on pelkän erehdyksen ja tahallisen synnin välillä. Esimerkiksi erästä läheistäni ei ole koskaan tuomittu mistään rikoksesta, eikä ole tainnut edes sakkoja saada elämänsä aikana. Hän pitää itseään nuhteettomana, mutta itse tiedän, että hän on kiertänyt veroja jo vuosikausia. On teettänyt monia remontteja ja korjauksia pimeänä. Jumalan edessä tällainenkin lasketaan tahalliseksi synniksi, vaikka ihminen itse saattaisi pitää sitä ihan mitättömänä asiana.
raamatussa on kyllä joitakin ihan kauniita aforismeja ja kielikuvia. Muilta osin 😆.
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, että vielä vuonna 2025 on ihmisiä, jotka uskovat muinaisiin jeesus-tarinoihin. :D
Sehän kyllä eli oikeasti, mutta oli nykytieteilijöiden analyysin perusteella bipolaarinen puuseppä, joka sai maanisella olemuksellaan yksinkertaiset aikalaisensa uskomaan harhoihinsa.
Kirkko teki kieltämättä perusteellista työtä pelottelufantasioissaan, kun yhä jotkut uskovat moiseen.
Nykyään jeesus olisi varmaan kysytty elämäntapakouluttaja. :)
Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään varteenotettavan historioitsijan kutsuneen Jeesusta bipolaariseksi puusepäksi, vaikka olisi ateistikin. Pystytkö laittamaan lähteen tälle väitteelle?
Oletko miettinyt mitä tarkoitusta varten jokaisen pitää oppia lisää?