Lue keskustelun säännöt.
Varattuna ihastunut toiseen varattuun
01.05.2025 |
Tätä tunnetta on kestänyt pian kaksi vuotta, ja alan olla jo melkoisen väsynyt. Mitään ei ole tapahtunut, mutta jostakin syystä tuo ihminen saa sukat pyörimään jaloissani kerta toisensa jälkeen. Tapaamme epäsäännöllisesti töidemme takia ja vaikka välillä emme näe toisiamme pariin kuukauteen, ei tunne ota laantuakseen. Mitä ihmettä tässä voi tehdä? Olen yrittänyt hoitaa omaa parisuhdetta, keskittyä muihin asioihin jne. Olen todella turhautunut :/
Kommentit (102)
Siltikin vaikka sanot että nyt eletään 2025 vuotta, niin onko puolisosi tietoinen harrastuksista toisen sukupuolen edustajan kanssa? Tämä on oleellinen kysymys vai pimitätkö asiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä romanttinen suhde puolisosi kanssa ja läheisyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Siltikin vaikka sanot että nyt eletään 2025 vuotta, niin onko puolisosi tietoinen harrastuksista toisen sukupuolen edustajan kanssa? Tämä on oleellinen kysymys vai pimitätkö asiaa?
En ole ottanut keskustelussa itse kantaa tähän, mutta kyllä meillä puolison kanssa on molempien harrastuksissa sekä miehiä että naisia. Eli siinä mielessä en pidä ajatusta outona. Olen joskus käynyt myös kaksin vastakkaista sukupuolta olevan kanssa esim. hiihtämässä, mutta usein olen kyllä liikkeellä isommalla sekaporukalla tai vain samaa sukupuolta olevien kanssa. Sama juttu puolisollani. En usko, että tämä olisi meille ongelma sinänsä Ei ole ainakaan tähän asti ollut.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä romanttinen suhde puolisosi kanssa ja läheisyyttä?
On. Ei toki siinä määrin intohimoinen kuin alkuun, mutta kyllä sitä voi romanttiseksi kutsua.
-Ap
Jos ette näe kuin töiden yhteydessä, et edes oikeasti tunne koko tyyppiä vaan olet ihastunut vain ulkonäön perusteella muodostamaasi ihannekuvaan hänestä. Varmaan joku pitkä ja tumma sälli, jolla on välimerellistyyppinen mustanhohtava parta ja tasainen hammasrivi ja joka puhuu sinulle lipevän rauhallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ette näe kuin töiden yhteydessä, et edes oikeasti tunne koko tyyppiä vaan olet ihastunut vain ulkonäön perusteella muodostamaasi ihannekuvaan hänestä. Varmaan joku pitkä ja tumma sälli, jolla on välimerellistyyppinen mustanhohtava parta ja tasainen hammasrivi ja joka puhuu sinulle lipevän rauhallisesti.
Sivusta on pakko nauraa tuolle luonnehdinnalle. Oletko mies, kun luulet, että tuollainen iskee?
En ole puhunut asiasta sen enempää ihastuksenkaan kanssa, mutta olen yhteen harrastusehdotukseen todennut, että meidän on parempi nähdä vain töissä. Hän kyllä ymmärsi yskän, vaikken usko hänen olleen millään muulla tavalla kuin kaverina liikkeellä.
Miksi varattu ihminen pyytäisi toisen sukupuolen edustajaa johonkin harrastukseen
Ja miksi yhdessä lounaalle?
Naurettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et siis kuitenkaan ole kertonut puolisollesi asiasta että tapailet salaa vastakkaisen sukupuolen edustajia? Samaa pätee varmaan vastapuoleen? Kyllähän tuollainen olisi ensisijaisesti hyvä tuoda esiin. Sinähän tuolla tavalla petät puolisoasi puhumattakaan mitä nämä tapaamiset muutoinkaan pitävät sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et siis kuitenkaan ole kertonut puolisollesi asiasta että tapailet salaa vastakkaisen sukupuolen edustajia? Samaa pätee varmaan vastapuoleen? Kyllähän tuollainen olisi ensisijaisesti hyvä tuoda esiin. Sinähän tuolla tavalla petät puolisoasi puhumattakaan mitä nämä tapaamiset muutoinkaan pitävät sisällä.
Nyt en ymmärrä tätä kommenttia lainkaan. En ole tapaillut salaa ketään. Kyllä me puolisomme kanssa tiedämme harrastuskaverit ja työkaverit, ja töissä ainakin meillä käydään päivisin lounaalla..?
- Ap
Mikset lopettanut varattuna alkuunsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole puhunut tästä puolisolleni, enkä aio puhua vastaisuudessakaan. Se loukkaisi häntä syvästi, vaikka hän ei missään nimessä ole millään tavalla aiheuttanut ihastustani. Hän on kaikin tavoin kunnollinen ja hyvä ihminen. Ehkä juuri siksi kärsin tilanteesta itse niin paljon, kun en edes ymmärrä syytä tunteilleni enkä halua puolisoani loukata. En ole puhunut asiasta sen enempää ihastuksenkaan kanssa, mutta olen yhteen harrastusehdotukseen todennut, että meidän on parempi nähdä vain töissä. Hän kyllä ymmärsi yskän, vaikken usko hänen olleen millään muulla tavalla kuin kaverina liikkeellä.
"meidän on parempi nähdä vain töissä"? Voiko selvemmin tuoda kissan pöydälle puolison selän takana? Olette rikoskumppanit.
"Nyt en ymmärrä tätä kommenttia lainkaan. En ole tapaillut salaa ketään. Kyllä me puolisomme kanssa tiedämme harrastuskaverit ja työkaverit, ja töissä ainakin meillä käydään päivisin lounaalla..?"
Eli puolisosi tietää kenen kanssa käyt hiihtämässä tms? Monesti varmaan ihmisiä ärsyttää sellainen selän takana touhuilu eniten, koska huijaat siinä toista ja mahdollisesti hän saattaisi toimia erilailla jos asia olisi tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää pilatko neljän aikuisen elämää ja kenties lastenkin, tulisit katumaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihastuksista pitäisi puhua puolisolle? Ne ovat normaaleja tunteita, joita tulee ja menee. Kun asia ei etene tunnetta pidemmälle eikä vaikuta liiemmin omaan suhteeseen, niin miksi se pitäisi tuoda julki? Helpottaakseen omaa oloa ja aiheuttaakseen toiselle surua ja epävarmuutta? Itse en ainakaan haluaisi kuulla, jos mies ihastuisi johonkin toiseen. Kunhan asia ei etene pidemmälle ja hän silti päättäisi olla kanssani, niin minun ei tarvitse millään ohimenevällä päätäni vaivata. Eri asia sitten on, jos tunteista mennään tekoihin.
Niin, sinä puhut ohimenevästä ihastumisesta. Mutta kaikki tunteet ei mene ohi. Ap:llakin kestänyt kaksi vuotta, minulla kestänyt jo viisi eikä loppua näy. Eikä tällainen vuosikausien syvä rakastuminen voi olla vaikuttamatta omaan suhteeseen ainakin jollakin tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Älkää pilatko neljän aikuisen elämää ja kenties lastenkin, tulisit katumaan.
Tai sitten ei.
Väärän ihmisen kanssa parisuhteessa oleminen voi pilata elämän sekin. Ei ehkä kaikilta neljältä, mutta yhdeltä tai useammalta ihan tiedostaen, ja muilta sitten epäsuorasti. Lapsiltakin.
Lopputulos voi olla se, että kaikki neljä oppivat elämästä ja itsestään enemmän ja löytävät itsensä ja saavuttavat onnensa kuin mitä nykytilanne mahdollistaa. Juu, muutos kipuiluttaa aikansa, mutta lopputulos on parempi. Myös lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihastuksista pitäisi puhua puolisolle? Ne ovat normaaleja tunteita, joita tulee ja menee. Kun asia ei etene tunnetta pidemmälle eikä vaikuta liiemmin omaan suhteeseen, niin miksi se pitäisi tuoda julki? Helpottaakseen omaa oloa ja aiheuttaakseen toiselle surua ja epävarmuutta? Itse en ainakaan haluaisi kuulla, jos mies ihastuisi johonkin toiseen. Kunhan asia ei etene pidemmälle ja hän silti päättäisi olla kanssani, niin minun ei tarvitse millään ohimenevällä päätäni vaivata. Eri asia sitten on, jos tunteista mennään tekoihin.
Niin, sinä puhut ohimenevästä ihastumisesta. Mutta kaikki tunteet ei mene ohi. Ap:llakin kestänyt kaksi vuotta, minulla kestänyt jo viisi eikä loppua näy. Eikä tällainen vuosikausien syvä rakastuminen voi olla vaikuttamatta omaan suhteeseen ainakin jollakin tasolla.
Päätäpäs nyt, mistä puhut. Tässä ketjussa puhutaan ihastumisesta, mutta sinä puhut "syvästä rakastumisesta". Kun et edes ole sen ihmisen kanssa.
En ostaisi sinulta autoa.
Vierailija kirjoitti:
"saa sukat pyörimään jaloissani kerta toisensa jälkeen."
Lattea sanonta ja ei uskottava. Jos oma kokemus, niin keksisin omaperäisemmän ilmauksen. Tuo on kuin jostain harlekiinihöpsistä.
Jotkut tunteet ovat sellaisia, että niitä kuvaa parhaiten juuri harlekiinihöpsisilmaisut. Jostainhan ne romanttiset sadutkin ammennetaan. Usein todellisista kokemuksista, joissa tunne on niin voimakas ja kokonaisvaltainen, että siinä tuntuu olevan jotain taianomaista, jotain elämää suurempaa. Sitten kun se osuu omalle kohdalle, täytyy kyynisimmänkin todeta että juuri ne kliseiset yltiöromanttiset höpsötykset kuvaa sitä tunnetta yllättävän osuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihastuksista pitäisi puhua puolisolle? Ne ovat normaaleja tunteita, joita tulee ja menee. Kun asia ei etene tunnetta pidemmälle eikä vaikuta liiemmin omaan suhteeseen, niin miksi se pitäisi tuoda julki? Helpottaakseen omaa oloa ja aiheuttaakseen toiselle surua ja epävarmuutta? Itse en ainakaan haluaisi kuulla, jos mies ihastuisi johonkin toiseen. Kunhan asia ei etene pidemmälle ja hän silti päättäisi olla kanssani, niin minun ei tarvitse millään ohimenevällä päätäni vaivata. Eri asia sitten on, jos tunteista mennään tekoihin.
Päätäpäs nyt, mistä puhut. Tässä ketjussa puhutaan ihastumisesta, mutta sinä puhut "syvästä rakastumisesta". Kun et edes ole sen ihmisen kanssa.
En ostaisi sinulta autoa.
No nimitti sitä miksi tahansa, kaikki tunteet eivät ole ohimeneviä. Ap:n tunteesta emme vielä tiedä. Itse olen kohtalaisen varma, että oma tunteeni ei tule ainakaan täysin hiipumaan tämän elämän aikana.
Jätä miehesi. Sika saanut sinut haaveilemaan toisista miehistä.