Tuntuu että olen masentuneen mieheni omaishoitaja
Tähän tämä on mennyt. Aina kun olen muualla, olo on ihan hyvä ja toiveikas, mietin mitä kivaa tekisin illalla kotona. Huomatakseni joka ilta että tuo olo haihtuu kun astun kotiovesta sisään. Kuvailisin miestäni ahdistuspalloksi. Hän on silminnähden huonovointinen ja tuskainen joka päivä. Tämä alkoi yli 2 vuotta sitten ja huonompaan vaan menee. Päivät hän pystyy tsempata ja käy töissä, mikä on tosi hyvä, mutta sitten kotona on ihan minun varassani. Hän on saanut minut uskomaan, että minun pitää joka päivä kuunnella hänen ikäviä tunteitaan ja kannatella ahdistuksen ja surun keskellä. En oikein usko että tällaista voi empaattisimmaltakaan puolisolta vaatia vuosi toisensa jälkeen. Hoitoon on pyynnöstäni hakeutunut mutta ei tähän mikään tunnu auttavan.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Laitan tähän ketjuun, kun erillinen ketjuni keskittyi väärään asiaan eikä ongelmani ydintä ymmärretty.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun 2kk sitten. Sen jälkeen olen mennyt ihastumaan työpaikalla. Flirtti ja kiinnostus on molemminpuolista. Luulen että sen pohjimmainen syy on oman suhteen vaikeudet ja se, miten suhteen dynamiikka pyörii miehen masennuksen ympärillä. Kaikki uudelleen lähentymisyritykset ovat johtaneet hänen ongelmien kuunteluun. Kaipaan kepeyttä ja sitä kevyt flirttailu tarjoaa.
Ymmärtääkö kukaan? Olenko kamala ihminen kun pakenen rankkaa tilannetta fantasioihin?
Oletko suoraan sanonut miehellesi, että hänen kuuntelemisensa on käynyt liian raskaaksi ja parisuhteenne rakoilee sen takia? Oletko kertonut hänelle ihastuneesi työpaikalla?
Olin itse pitkään masentunut puoliso. Masennuin tyttäreni itsemurhan vuoksi. Terapeuttini kannusti jakamaan miehelleni ajatuksia enemmän. Tein työtä käskettyä mutta kävi kuten teillä. En itse tajunnut sairauteni syövereissä miten vahingollista se liika jakaminen oli. Tilanne päättyi siihen että mies ihastui ja petti. Hän kertoi minulle itse. Pettämiskriisi vaikean masennuksen päälle oli todella vaikea paikka, mutta vasta sitten pystyimme puhumaan toisillemme suoraan ja rehellisesti parisuhteen ongelmista. Mies halusi jäädä. Minä päätin että yritän vielä luottaa häneen. Teemme kovasti töitä parisuhteen eteen ja minä parantumiseni eteen. Terapia on ohi, mutta työkirjoja löytyy Amazonilta. Olen kokenut behavioral activation-kirjan hyödyllisimmäksi, siinä tehdään puhumisen sijasta.
Älä päästä teidän tilannetta näin pitkälle. Tämä on vielä pahempi suo ylös kiivettäväksi. Puhu puolisollesi suoraan ne samat asiat mitä olet kirjoittanut tänne.
Voimia ja onnea teille matkaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan tähän ketjuun, kun erillinen ketjuni keskittyi väärään asiaan eikä ongelmani ydintä ymmärretty.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun 2kk sitten. Sen jälkeen olen mennyt ihastumaan työpaikalla. Flirtti ja kiinnostus on molemminpuolista. Luulen että sen pohjimmainen syy on oman suhteen vaikeudet ja se, miten suhteen dynamiikka pyörii miehen masennuksen ympärillä. Kaikki uudelleen lähentymisyritykset ovat johtaneet hänen ongelmien kuunteluun. Kaipaan kepeyttä ja sitä kevyt flirttailu tarjoaa.
Ymmärtääkö kukaan? Olenko kamala ihminen kun pakenen rankkaa tilannetta fantasioihin?
Oletko suoraan sanonut miehellesi, että hänen kuuntelemisensa on käynyt liian raskaaksi ja parisuhteenne rakoilee sen takia? Oletko kertonut hänelle ihastuneesi työpaikalla?
Olin itse pitkään masentunut puoliso. Masennuin tyttäreni itsemurhan vu
En pysty puhumaan omista asioistani, koska kaikki kääntyy häneen ja miten vaikeaa hänellä on. Ihastumisen jakaminen voisi olla hänelle liikaa. Olen jo ylittänyt jonkin rajan ihastuksen kanssa.
Oma vinkki: älä jää tähän liittoon/suhteeseen, jos yhdessäpitävä voima on pelkästään a) mitä muut ajattelee jos lähden tai b) miten mies selviytyy jos lähden
Elämä on liian lyhyt sille, että oman terveyden uhraa toiselle
Jos olette olleet 50 vuotta naimisissa, niin sitten ehkä niin myötä- ja vastamäessä on hyvä palauttaa mieleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan tähän ketjuun, kun erillinen ketjuni keskittyi väärään asiaan eikä ongelmani ydintä ymmärretty.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun 2kk sitten. Sen jälkeen olen mennyt ihastumaan työpaikalla. Flirtti ja kiinnostus on molemminpuolista. Luulen että sen pohjimmainen syy on oman suhteen vaikeudet ja se, miten suhteen dynamiikka pyörii miehen masennuksen ympärillä. Kaikki uudelleen lähentymisyritykset ovat johtaneet hänen ongelmien kuunteluun. Kaipaan kepeyttä ja sitä kevyt flirttailu tarjoaa.
Ymmärtääkö kukaan? Olenko kamala ihminen kun pakenen rankkaa tilannetta fantasioihin?
Oletko suoraan sanonut miehellesi, että hänen kuuntelemisensa on käynyt liian raskaaksi ja parisuhteenne rakoilee sen takia? Oletko kertonut hänelle ihastuneesi työpaikalla?
Olin itse pitkään ma
Ja mikähän mystinen raja on kyseessä? Ettei olisi melan ja mekon välinen häilyvä raja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan tähän ketjuun, kun erillinen ketjuni keskittyi väärään asiaan eikä ongelmani ydintä ymmärretty.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun 2kk sitten. Sen jälkeen olen mennyt ihastumaan työpaikalla. Flirtti ja kiinnostus on molemminpuolista. Luulen että sen pohjimmainen syy on oman suhteen vaikeudet ja se, miten suhteen dynamiikka pyörii miehen masennuksen ympärillä. Kaikki uudelleen lähentymisyritykset ovat johtaneet hänen ongelmien kuunteluun. Kaipaan kepeyttä ja sitä kevyt flirttailu tarjoaa.
Ymmärtääkö kukaan? Olenko kamala ihminen kun pakenen rankkaa tilannetta fantasioihin?
Oletko suoraan sanonut miehellesi, että hänen kuuntelemisensa on käynyt liian raskaaksi ja parisuhteenne rakoilee sen takia? Oletko kertonut hänelle ihastu
Eikö ole muita, esim henkisen pettämisen rajoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan tähän ketjuun, kun erillinen ketjuni keskittyi väärään asiaan eikä ongelmani ydintä ymmärretty.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun 2kk sitten. Sen jälkeen olen mennyt ihastumaan työpaikalla. Flirtti ja kiinnostus on molemminpuolista. Luulen että sen pohjimmainen syy on oman suhteen vaikeudet ja se, miten suhteen dynamiikka pyörii miehen masennuksen ympärillä. Kaikki uudelleen lähentymisyritykset ovat johtaneet hänen ongelmien kuunteluun. Kaipaan kepeyttä ja sitä kevyt flirttailu tarjoaa.
Ymmärtääkö kukaan? Olenko kamala ihminen kun pakenen rankkaa tilannetta fantasioihin?
Oletko suoraan sanonut miehellesi, että hänen kuuntelemisensa on käynyt liian raskaaksi ja parisuhteenne rakoilee sen takia? Oletko kertonut hänelle ihastuneesi työpaikalla?
Olin itse pitkään ma
Klassinen "nyyh, puoliso ei ymmärrä minua!"
Ei se masennukseen liity mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollinen hoitosuunnitelma ja lääkitys. Ihan ensin lääkäriin. Sairauslomaa, lepoa?
Et voi miehesi murheita ratkaista tai loputtomasti kuunnella, voit olla tukena muuten. Kerro hänelle mitä toivot ja mihin olet valmis tai mitä et jaksa.
Säännölliset yhteiset kävelylenkit voisivat tehdä hyvää, mutta niitä ei käytetä vellomiseen vaan ulkoilmasta nauttimiseen. Kuulumisia voi vaihtaa tasapuolisesti eikä vain masentuneen monologia. Monologit käydään terapeutin kanssa. Haluaako miehesi parantua?mitäs terapiaa se on ?
Ei minun kokemukseni terapiasta ole mitään monologia. Terapeutti haastoi ja tuli väliin niin että en päässyt vellomaan samassa kierteessä. Mutta mitkään väliintulot ja ajatuskuvioiden muutokset eivät ole puolison tehtävä myöskään.
Onko teillä ap lapsia? Minkä ikäisiä? Kuinka isän depressio vaikuttaa heihin?
Vierailija kirjoitti:
Aika ikävää tekstiä täällä kategorisesti mielenterveysongelmista. Ei masennus kategorisesti tee ihmisestä hyvin itsekästä, täysin sokeaa ympäristölleen tai edes "aivan hirvittävää taakkaa". Näin voi tapahtua mutta kaikki eivät käyttäydy haasteista huolimatta samalla tavalla, ja hyvin negatiivinen puhe kaikkia sairastavia koskien on osa sairastavien kohtaamaa stigmaa.
Ei ole pakko sietää päivääkään ihmistä, jonka kanssa ei halua olla. Aggressiivista ja ikävää käytöstä ei ole pakko sietää. Jos ei ole luottoa toisen ihmisen arviointikykyyn ja toimintaan, voi tällaisten haasteiden kohtaaminen olla mahdotonta.
Ja hoitoon hakeutumisesta. Masennukseen tarjottu hoito on juttelua, melko hyödyttömiä lääkkeitä (WHO luokittelee näytön niiden tehosta kaikkeen masennukseen hyvin heikoksi), neuroleptejä eli antipsykootteja tai sähköiskun johtamista aivoihin. Käytössä olevat keinot ovat melko huonoja ja tehottomia eivätkä väl
Itse asiassa sähköhoidolla saadaan varsin hyviä tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Exäni yritti tuota. Hän tosin muuttui äärimmäisen ilkeäksi, jos hänen kannattelulleen ei omistautunut ja suorittanut sitä 100sesti. Hän uskoi parantuvansa, jos minä vain "puhuisin oikein" hänelle.
Onneksi on ex.
Mun alkoholisti ex sanoi raitistuvansa, jos minä olisin iloisempi
Vierailija kirjoitti:
https://rakkaudenrevoluutio.fi/pitaisiko-erota/ laittaa ajattelemaan... Lukekaa!
Todella hyvä blogi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnollinen hoitosuunnitelma ja lääkitys. Ihan ensin lääkäriin. Sairauslomaa, lepoa?
Et voi miehesi murheita ratkaista tai loputtomasti kuunnella, voit olla tukena muuten. Kerro hänelle mitä toivot ja mihin olet valmis tai mitä et jaksa.
Säännölliset yhteiset kävelylenkit voisivat tehdä hyvää, mutta niitä ei käytetä vellomiseen vaan ulkoilmasta nauttimiseen. Kuulumisia voi vaihtaa tasapuolisesti eikä vain masentuneen monologia. Monologit käydään terapeutin kanssa. Haluaako miehesi parantua?mitäs terapiaa se on ?
Ei minun kokemukseni terapiasta ole mitään monologia. Terapeutti haastoi ja tuli väliin niin että en päässyt vellomaan samassa kierteessä. Mutta mitkään väliintulot ja ajatuskuvioiden muutokset eivät ole puolison tehtävä myöskään.
Miten sen masentuneen monologin saa katkaistua? Suuttuu, jos häntä ei kuunnella ja hänen kärsimyksiä tunnusteta.
Masentuneiden puolisot , voitteko kertoa ikänne ja puolison iän?
Minä 43, masentunut mies 48.
Hänen seurassaan tunnen itseni vanhaksi. Kun olen muiden seurassa, olen nuorekas ja kuulemma nuoremman näköinen kuin olen. Miehen seurassa tuntuu, että olen toinen jalka haudassa.
Vierailija kirjoitti:
https://rakkaudenrevoluutio.fi/pitaisiko-erota/ laittaa ajattelemaan... Lukekaa!
Ostin hyvän mielen kurssin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exäni yritti tuota. Hän tosin muuttui äärimmäisen ilkeäksi, jos hänen kannattelulleen ei omistautunut ja suorittanut sitä 100sesti. Hän uskoi parantuvansa, jos minä vain "puhuisin oikein" hänelle.
Onneksi on ex.
Mun alkoholisti ex sanoi raitistuvansa, jos minä olisin iloisempi
Ja minun inhottava ja ilkeä exäni sanoi että jos antaisin pllua enemmän niin hän ei olisi niin kireä. Kireä?! Hän oli kaikkinensa niin inhottava ihminen, että lopussa sek*i oli hyvin etovaa.
Miten pystytte harrastamaan seksiä masentuneen kanssa? Mieheni makaa kuin lahna ja minä teen työt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan tähän ketjuun, kun erillinen ketjuni keskittyi väärään asiaan eikä ongelmani ydintä ymmärretty.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun 2kk sitten. Sen jälkeen olen mennyt ihastumaan työpaikalla. Flirtti ja kiinnostus on molemminpuolista. Luulen että sen pohjimmainen syy on oman suhteen vaikeudet ja se, miten suhteen dynamiikka pyörii miehen masennuksen ympärillä. Kaikki uudelleen lähentymisyritykset ovat johtaneet hänen ongelmien kuunteluun. Kaipaan kepeyttä ja sitä kevyt flirttailu tarjoaa.
Ymmärtääkö kukaan? Olenko kamala ihminen kun pakenen rankkaa tilannetta fantasioihin?
Oletko suoraan sanonut miehellesi, että hänen kuuntelemisensa on käynyt liian raskaaksi ja parisuhteenne rakoilee sen takia? Oletko kertonut hänelle ihastu
No liittyy kyllä, koska masentunut antaa vielä vähemmän kumppanille kuin tavallinen klassinen etääntynyt kumppani. Vie enemmän voimia. Kyllä minä mielelläni ottaisin kehuja ulkopuoliselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitan tähän ketjuun, kun erillinen ketjuni keskittyi väärään asiaan eikä ongelmani ydintä ymmärretty.
Olen kirjoittanut tähän ketjuun 2kk sitten. Sen jälkeen olen mennyt ihastumaan työpaikalla. Flirtti ja kiinnostus on molemminpuolista. Luulen että sen pohjimmainen syy on oman suhteen vaikeudet ja se, miten suhteen dynamiikka pyörii miehen masennuksen ympärillä. Kaikki uudelleen lähentymisyritykset ovat johtaneet hänen ongelmien kuunteluun. Kaipaan kepeyttä ja sitä kevyt flirttailu tarjoaa.
Ymmärtääkö kukaan? Olenko kamala ihminen kun pakenen rankkaa tilannetta fantasioihin?
Oletko suoraan sanonut miehellesi, että hänen kuuntelemisensa on käynyt liian raskaaksi ja parisuhteenne
Kuulostaa itsekkäältä.
mitäs terapiaa se on ?