Te, jotka menitte amiksen kautta yliopistoon, miksi jätitte lukion välistä?

Tällaista ei pitäisi missään nimessä Suomessa edes tapahtua.

Vierailija kirjoitti:

Minäpä menin amiksen kautta lukioon viime vuosituhannella. Ensin kävin amiksen, ja sitten aikuislukion. Yliopistoa en ole käynyt.

Lukemaankaan et opetellut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa "samalta alalta" ? Ei läheskään kaikille amisaloille ole vastinetta yliopistossa ja toisinpäin.

Ei, mutta joillakin on. Esim teknikko -> insinööri -> DI, merkonomi -> ekonomi, lähihoitaja -> lääkäri

En tunne yhtään, joka olisi suoraan lähihoitajapohjalta edennyt, mutta tunnen todella monta, jotka ovat edenneet lähihoitajapohjalta AMK:n kautta: lähihoitaja > sairaanhoitaja/fysioterapeutti > lääkäri/terveystieteiden maisteri. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Miltä samalta alalta voi tulla valtiotieteelliseen?

Ihan miltä alalta tahansa. Ei ole mitään polkua, joka pitää käydä.

No kyllä minä sen tiedän :) Mutta kun aloituksessa kysyttiin, että oliko amiksen linja samalta alalta  mitä päädyitte yliopistoon lukemaan, niin vastasin, että en ole, kun mielestä tuollaista valtsikka-alaa ei ole amiksessa olemassa.

Ajattelin, että ammattitutkinnosta olisi enemmän hyötyä esim. työllistymisen kannalta ja lähipiirissä oli yrittäjiä, ymmärsin esim. kirjanpidon merkityksen. Kävin siis kauppiksen - laskentatoimi-merkonomi. 

Työskentelinkin pari vuotta pankissa, ennen kuin menin YO:lle. Tämä ysärin alussa.

Kukaan ei ole niin tyhmä ja osaamaton kuin lukion käynyt insinööri, kaiken saa opettaa alkeista lähtien.

Ala kiinnosti. Teki kaksoistutkinnon.

Koska lukio on turha eikä valmista mihinkään. Amiksesta sai ensin ammatin, sitten saattoi opiskella rauhassa toisen ammatin yliopistossa kun oli myös töitä ja tuloja. Yleissivistys hoitui kaltaisellani kaikesta kiinnostuneella lukutoukalla paremmin itse kuin lukion penkissä opettajan tahdissa löysäilemällä ja haukottelemalla.

Oma läheiseni aloitti amiksessa ja vaihtoi lukioon, mutta totesi sitten, ettei halua ylioppilaaksi, koska tulee asettamaan itselleen liian kovat paineet kirjoituksista, mikä voisi johtaa uupumukseen ja vakavaan sairastumiseen. Harkitsi silloin, että olisi kuitenkin suorittanut lukion oppimäärän, koska lukion päästötodistuksella voisi hakea ammattikorkeakouluopintoihin.

Lopulta hän päätyi kuitenkin vaihtamaan takaisin amikseen eri linjalle, minkä jälkeen jatkoi opintoja AMK:ssa. Nyt valmistuu AMK:sta ja aikoo jossain vaiheessa hakea maisteriopintoihin.

Terveyden ja taloudellisten syiden takia.

Onneksi oli amis alla, kun melkein jouduin keskeyttämään yliopistoaikana. Antoi ammatin, johon olisin voinut palata terveysongelmien ratkettua. Pelkällä lukiolla olisin ollut kusessa niin työllistymisen kuin tukien saamisen suhteen. 

Nyt jos pitäisi valita, tekisin kaksoistutkinnon. 

Opiskelin merkonomiksi ja kirjoitin ylioppilaaksi siinä sivussa. Tämän jälkeen opiskelin valtsikassa ekonomistiksi. Ei ollut mikään shokki mennä yliopistoon, vaikka en lukiota käynytkään.

Vierailija kirjoitti:

Itse meni ammattikouluun kai lähinnä kapinoidakseni ja vastustaneeksi minulle asetettuja enemmän ja vähemmän ladattuja odotuksia kun kaikki olivat sitä mietä, että totta kai 9,3 lukuaineiden keskiarvolla kuuluu ja pitää mennä lukioon. Onnistui tavoitteessani bestikseni jolla oli vähän heikompi lukuaineiden keskiarvo ei päässyt -luultavasti uhmakkuus ja kapina paistoiu hänestä liian paljon ja hän meni sitten lopulta lukioon ja sieltä yliopistoon naureskellen, että onneksi hänen alalleen ei kukaan ollut kiinnostunut psykologisesta soveltuvuudesta alalle; riitti, että pärjäsi tuolloin "riittävän hyvin" pääsykokeissa, joissa taas oli iso etu, että oli laskurutiini ja biologian kurssit opiskellut huolella lukiossa

Itsellä vähän sama, että kapinoin sitä, kun kaikkien mielestä PITÄÄ mennä lukioon. Menin sitten amikseen: merkonomi > tradenomi > kasvatustieteen maisteri. Lukiosta ehkä olisi paremman kielitaidon saanut, tokkopa muuta. Olin silloin niin epäkypsä opiskelija, ja taisi niihin aikoihin muutenki olla muu kuin koulunkäynti mielessä :D

Mun amisope oli yliopistohikari ja oli tosi hyvä. Hän sanoi, että menestyisin yliopistossa hyvin. Hain ja pääsin sisään. Osasin ekan vuoden kurssit lukematta, koska amisopettajani oli jo opettanut ne jutut :)

En päässyt lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Koska en ajatellut tarvitsevani ylioppilastodistusta mihinkään. Opokaan ei kannustanut mihinkään. En uskonut itseeni yhtään.

Vasta ammattikoulussa minulle valkeni että olen sittenkin älykäs.

Yleissivistystä olen hankkinut muilla tavoin.

Olen opiskellut useamman ylemmän korkeakoulututkinnon työn ohessa. Nykyään pidän opiskelusta.

Aika harva tietää nuorena mitä haluaa- en minäkään tiennyt ja siksi tämä meni näin.

Olen tyytyväinen lopputulokseen ja minulla on sellaistakin osaamista mitä monella muulla ei.

Omia lapsia aion kyllä kannustaa lukioon jos eivät ehdottomasti halua jotain muuta.

Yliopistosta useampi tutkinto?

Yläasteen opo painosti hakemaan amikseen.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei ole niin tyhmä ja osaamaton kuin lukion käynyt insinööri, kaiken saa opettaa alkeista lähtien.

Vaikka tämä onkin yliopistokeskustelu, niin vastaan silti tähän. Lukion käynyt insinööri olen ja allekirjoitan tämän 90 %:sti, tosin niin, että koulua aloittaessani amispohjaiset olivat edellä kaikessa muussa paitsi matikassa ja kielissä, joissa olin ylivoimaisesti luokan paras. Myös fysiikka ja kemia menivät ihan hyvin. Mutta ammattiaineissa amispohjaiset olivat alkuvaiheessa valovuoden edellä. Minä luin, luin ja luin ja valmistumisvaiheessa olin kyllä jo lähellä, mutta työelämä vasta opetti monia asioita käytännössä. Vaikka olin tentit saanut läpi hyvin arvosanoin, ei se vielä tarkoittanut sitä että olisin asiat täysin ymmärtänyt. 

Tämä on tiedetty kyllä niin kauan kuin ylioppilaspohjaisia linjoja, joihin pääsee ilman ammattikoulua, on ollut olemassa. Oli aika jolloin se amis piti olla pohjalla, Tekujen aikaan. Joskus 80-luvulla oli kyllä jo linjoja, joihin ei amista vaadittu ja opettajat pääsääntöisesti haukkuivat nämä opiskelijat, kun jotkut eivät olleet ottaneet lukiossa edes fysiikkaa ja sitten lähdettiin siitä mikä on vastus. Kun tuli amk ja amispohjaiset samalle linjalle, niin lukion käyneet turhautuivat kielten ja matikan helppoudesta, kun taas amispohjaiset turhautuivat esim. sähkö- ja tietotekniikassa siitä, että teknisten aineiden opetus lähtee siitä että opetellaan mikä on vastus tai kondensaattori. 

Teekkareiden tilanne on eri, sillä siellä on perinteisesti aloitettu lukiopohjalta, mutta tunnen pari Dippainssiä ilman lukiopohjaa. Molemmat ovat jättäneet lukion väliin, koska kielipää oli huono, mutta kyllähän nuo sitten teekkariksi olivat selvinneet ihan hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio oli hyödytön alalleni joten en halunnut käyttää siihen kolmea vuotta. Sama ala.

Millä alalla yleissivistys on hyödytön?

Peruskoulun jälkeen yleissivistyksen voi ja kannattaa opetella itse ilman mitään yleissivistäviä kouluja. Ammatteihin valmistavat koulut on sitten tärkeämpiä.

Peruskoulussa en tiennyt mitä haluan tehdä ja motivaatio täysin nollassa nuoruuden hömöilyt kiinnosti enemmän. 7 keskiarvolla ei täällä päin lukioon ollut mitään asiaa. Amiksesta sain keskiarvoksi 2,9 (siihen aikaan 3 paras). Ammattikorkeakouluun pääsin helposti, siitä sitten yliopistoon. Ei täysin sama ala, mittaa sivuaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

En tunne yhtään semmosta

Et tietenkään.  Kun olet työtön luuseri, joka elät suppeassa ja tyhjässä maailmassa.

Eihän sulla ole ystäviä, ei edes tuttuja, työkavereista puhuttamakaan.

 

Työelämässä olevilla on mitä erilaisempia koulutuspolkuja, omaan ammattiinsa.

Hyvä esimerkki on tuo diplomi-insinööri kommentti.

 

On käynyt ensin esim:

- sähköasentajan ammattikoulu linjan

- ammattikorkeakoulun sähköinsinöörin koulutuksen

- sitten opiskellut yliopiston sähkötekniikan diplomi-insinööriksi.

Ja tälläisellä henkilöllä on taatusti jo työkokemusta, dippa inssin koulutuksen suoritettuaan.