Lue keskustelun säännöt.
Erirytmisyys puolison kanssa johtaa siihen, ettei tehdä koskaan mitään kivaa
28.04.2025 |
Vapaapäivinä puoliso makaa puolillepäivin. Perjantaina ollaan vielä saatettu sopia, että siivotaan yhdessä ja tehdään sitten jotain kivaa, mennään vaikka leffaan tai syömään. Kello 14 tilanne on kuitenkin se, että joko siivousta ei ole aloitettukaan tai minä olen siivonnut yksin, kun olen ollut hereillä jo seitsemästä saakka. Siinä miestä odotellessani olen myös käynyt lenkillä ja kaupassa, hoitanut pyykit ja tiskit ja maksanut laskut. Olen syönyt jo lounaan itse, kun mies vielä ryystää rauhassa akvaarion kokoisesta kahvimukistaan neljättä kupillista ja lehteilee kaikessa rauhassa sanomalehteä kalsarit jalassa nautiskellen.
Meidän toiminnan erilaiset rytmit johtaa joko siihen, että minä teen valtaosan kotitöistä tai sitten meidän yhdessäoloaika on vain sitä kotitöiden tekoa, kun ei muuta ehditä, kun hän on toimintakykyinen vasta kolmen aikaan iltapäivällä. Koska en ole mikään kotiorja, aion hankkia viikonloppuaamuihin itselleni nyt harrastuksia. En aio raataa yksin, enkä myöskään istuskella peukaloitani pyöritellen odottelemassa, koska herra viitsisi ryhtyä toimintakuntoiseksi.
Viime viikonloppu oli tästä loistava esimerkki. Meillä oli tarkoituksena käydä puutarhamyymälässä, pestä ikkunat ja pyörittää siinä ohessa vähän isommat pyykit, ja sitten illalla leffaan ja drinkille. Puutarhamyymälässä oltiin kello 16, ja ikkunanpesua ei oltu aloitettukaan. Ei menty mihinkään sinäkään iltana.
Olen ottanut asian puheeksi välillä, mutta välillä pidän suuni tietoisesti kiinni, koska jos tämä nyt sitten on miehen mielestä kivaa elämää, että raapii vapaa-ajallaan vain hanuriaan, onhan hänellä siihen oikeus. Mutta olen koittanut myös sanoa, että harmittaa, kun olisi kiva tehdä jotain hauskaa yhdessä joskus, ja se ei onnistu, kun vapaa-aika vain valuu ohi. Mies ei tajua ollenkaan, ja toisaalta sitten välillä ihmettelee, miksi meillä ei ole enää oikein mitään kipinöintiä.
Kommentit (387)
Vierailija kirjoitti:
Oletko sanonut miehelle, että jos kotityöt ei nyt ala mennä patistelematta puoliksi, niin sinä muutat omaan asuntoon?
Eihän se varmaan muuksi muutu, mutta jos se ero ei olisi ihan niin suuri yllätys sitten.
Olen, tottakai, useasti. Muutaman kerran olen suuttunut, mutta pääasiassa olen pyrkinyt keskustelemaan asiasta rauhallisesti, ja kertomaan, että mä olen aivan loppu tähän tilanteeseen, enkä voi, halua enkä aio elää näin. Mies ohittaa asian tai suuttuu ja huutaa. Hänestä on aidosti aivan kohtuutonta, että hänen pitäisi pitää kodista huolta. Eihän hänen mielestään minunkaan pitäisi, ja se on vain oma valintani, jos en kykene elämään saastassa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Milloin mies teki kotitöitä kun asui yksin?
Tämä keskustelu voisi olla minulta ja mieheltäni, sillä erotuksella että minä olen ERITTÄIN aamu-uninen nainen, joka pystyn rentoutumaan vaikkei koti olisi tip-top. Mies kuvittelee olevansa jotenkin parempi ihminen, kun on aamuvirkku.
Paras ja energisin aikani on illalla, silloin hoidan kotitöitä. En ikinä, ihan oikeasti ikinä, siivoa aamupäivällä. Enkä kuole siihen että joskus on sotkua.
Yksin asuessani heräsin puolilta päivin, otin rennosti, menin tekemään jotain hauskaa ja sitten illalla saatoin kotona vaikka siivota. Olisi vituttanut todella paljon toinen aikuinen hönkimässä niskaan koko päivän ja sitten vielä se että ei osaa edes lähteä pitämään hauskaa jos kotona on pölyhiukkasia. Hyi.
Eri asia jos on vaikka lapsia, silloin mennään heidän ehdoillaan. Mutta jos kotona on aamuvirkku ja iltavirkku aikuinen, ei voida mennä jollain maatalousajan asenteella, ett
Olen pyytänyt, että tehdään yhdessä lista siitä, mitä kotona pitäisi kummankin mielestä tehdä, ja katsotaan sitten siitä sopiva työnjako niin, että kummalekin jää aikaa myös lepoon ja rentoutumiseen. Lopputulos: Mies sai raivarin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Milloin mies teki kotitöitä kun asui yksin?
Tämä keskustelu voisi olla minulta ja mieheltäni, sillä erotuksella että minä olen ERITTÄIN aamu-uninen nainen, joka pystyn rentoutumaan vaikkei koti olisi tip-top. Mies kuvittelee olevansa jotenkin parempi ihminen, kun on aamuvirkku.
Paras ja energisin aikani on illalla, silloin hoidan kotitöitä. En ikinä, ihan oikeasti ikinä, siivoa aamupäivällä. Enkä kuole siihen että joskus on sotkua.
Yksin asuessani heräsin puolilta päivin, otin rennosti, menin tekemään jotain hauskaa ja sitten illalla saatoin kotona vaikka siivota. Olisi vituttanut todella paljon toinen aikuinen hönkimässä niskaan koko päivän ja sitten vielä se että ei osaa edes lähteä pitämään hauskaa jos kotona on pölyhiukkasia. Hyi.
Eri asia jos on vaikka lapsia, silloin mennään heidän ehdoillaan. Mutta jos kotona on aamuvirkku ja iltavirkku aikuinen, ei voida mennä jollain maatalousajan asenteella, ett
Niin, ja siis milloin mies teki kotitöitä, kun asui yksin, niin tähän vastaus on se, että silloin, kun oli aivan ehdottoman pakko, mutta ehdottomasti vain minimimäärän. Eli astiat kasvoivat jo paksua hometta tiskialtaassa ja talossa ei ollut enää yhtäkään puhdasta tekstiiliä. Tämä selvisi mulle vasta, kun oltiin jo päätetty muuttaa yhteen. Oli raivannut aina ennen mun vierailuja jonkin verran. Ap
Vierailija kirjoitti:
Puhut ikävään sävyyn miehestäsi, että hän on laiska ja sotkee. Toista ihmistä ei voi muuttaa. Tuo oma harrastus on hyvä idea, niin et siivoa aamulla yksin, olosi on varmasti parempi kun teet jotain kivaa. Kuulostaa siltä, että olet stressaantunut, voiko työpäivääsi tai -matkaa lyhentää?
Menitte kuitenkin yhdessä sinne puutarhamyymälään, sen jälkeen olisi ehtinyt leffaan ja drinkille, jos ikkunanpesun jättäisi pois?
Ei saa puhua ikävään sävyyn aikuisesta miehestä, joka ei tee lainkaan kotitöitä, vaan jättää puolison raatamaan? Päin vastoin. Naisten pitäisi puhua paljon vihaisemmin, enemmän ja kovalla äänellä näistä miehistä.
Ehdottomasti lähde, kun vielä pääset.
Eri asia on usean lapsen ja lapsenlapsen, kertyneen omaisuuden ja sairauksien jälkeen yrittää lähteä. Joka päivä pohdin lähtöäni. On tämä raskasta.
Mies ei ole koskaan siivonnut sisällä. Kaikki jää käsistä siihen, missä on niitä käyttänyt. Sukat, kalsarit myttyyn lattialle, missä ne riisuu. Paidat ympäri huushollia. Takit myös, vaikka henkarissa olisi tilaa. Käsineet pipot pitkin asuntoa ja ne on sitten aina hukassa kuten avaimet, känny, lompakko, työkalut. Pyykinpesukertoja hänelle on kertynyt muutama per vuosikymmen, omat treenivaatteensa joskus pessyt.
Kaupassa käy, jos saa listan, muuten ei osaa ostaa mitään järkevää.
Pihatöitä puuhastelee mielellään, kun sattuu huvittamaan ja lähinnä sotkee sielläkin. Piha on ikuisesti kesken. Tekee siellä oman päänsä mukaan eikä kuuntele muita. Lapset eikä lapsenlapset ole koskaan omalle pihalle mahtuneet leikkimään tai muuten touhuamaan hänen projektiensa keskellä.
Olisi pitänyt nuorena osata tehdä oikeat päätökset siivottomasta opiskelijakämpästä ja siitä, kun huomasi hänen vievän treenkassilla pyykit toiseen kuntaan äitinsä pestäväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmasi ei tosiaan ole erilaiset rytmit vaan se, että mies ei kanna korteaa yhteiseen kekoon eli tee osuuttaan kotitöistä ja, että häntä ei ilmeisesti kiinnosta viettää aikaa yhdessä. Kyseessä ei ole puoliso vaan perässä vedettävä kivireki.
Erilaiset rytmit voivat toimia hyvin. Mieheni herää kolmisen tuntia ennen minua ja minä vastaavasti alan nukkumaan kolmisen tuntia hänen jälkeensä. Emme edes keskustele kotitöistä koska olemme aikoinaan jakaneet ne ja kumpikin hoitaa haluamallaan tavalla, haluamansa aikana osansa (tietenkin riittävän ajoissa ja hyvin). Aamulla vielä nukkuessani puolisoni tekee osan kotitöistään ja lisäksi itselleen mieluisia asioita ennen töihin lähtöä. Minä teen kodin ylläpitoon liittyvät asiat omalta osaltani yleensä päivän aikana (voin itse valita työaikani ja teen töitä kotona) ja illalla kun puolisoni nukkuu mm. luen hänen vieressään kirjaa. Yhteistä aikaa jää todella hyvin kun kumpikin hoitaa mukisematta osansa ja haluaa viettää vapaa-aikaa yhdessä. Olemme olleet yhdessä 20 vuotta, parikymppisestä alkaen, eikä kummallakaan ole valittamista, päinvastoin.
14-16 tunnin nukkuminen kuulostaa siltä, että kannattaisi käydä ainakin verikokeissa ja muutenkin etsiä lääketieteellistä syytä. Mielestäni on aiheellista mainita tästä miehelle vaikka en tällaista palvelija-asetelmaa yleisesti kannata. Mies nimittäin vaikuttaa, anteeksi, käyvän hitaalla muutenkin kuin konkreettisesti arjen tuoksinassa. (Muussa tapauksessa hän olisi jo aikoja sitten tajunnut miten käy parisuhteen, jossa heittäydytään vapaamatkustajaksi eikä osoiteta kiinnostusta yhteiseen elämään edes vapaa-ajan osalta.) Tuskin tulee tajuamaan asiaa itse. Voit ajatella tätä läksiäislahjana, kyse on kuitenkin terveydestä. Kaikkea hyvää jatkoon. Sinuna en tuhlaisi tuossa "parisuhteessa" enempää aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin nukkuisin pitkään jos joku kellottaisi vapaapäivään siivousta.
Oi, jospa mies tekisikin jotain arkisin, sittenhän ei tarvisi vapaapäiviä käyttää pakollisiin kotitöihin. Mutta arkena en ehdi häntä olla käskemässä, teen itse 11 h työpäiviä ja 2 h työmatkat päälle. Mies opiskelee kotona ja sotkee. Jos tekisikin jotain siellä, viikonloppuna olisi aikaa jollekin kivalle. Ap
Näin siellä Porvoossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös se ole jossain tutkimuksissakin todettu, että erirytmiset ihmiset eivät vain sovi yhteen ja vastoin vanhaa sanontaa, vastakohdat eivät täydennä toisiaan.
Nykymiehet on vain laiskoja. En tunne yhtään miestä alle 60 v, joka olisi reipas tai yhtä aikaansaava ja kestävä kuin naisensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole jossain tutkimuksissakin todettu, että erirytmiset ihmiset eivät vain sovi yhteen ja vastoin vanhaa sanontaa, vastakohdat eivät täydennä toisiaan.
Varmaan lähes asiassa kuin asiassa on etu olla samanlainen tai vaihtoehtoisesti omien tapojen/toiveiden jne. olla hyvin yhteen sovitettavissa. Vaikea kuvitella muuten mistään tulevan mitään.
Kuulostaa todelliselta työleiriltä - kattaisiko ajoittaa kotitöitä myös viikolle? Kuka jaksaa ilman oikeaa lepoa?
Mies ilmeisesti valvoo, jos nukkuu pitkään - vai kertyykö viikolla univelkaa/nukkuuko yönsä huonosti? Menetkö itse nukkumaan hyvin aikaisin vai riittäkö lyhyet yöunet?
Joustakaa MOLEMMAT - puhukaa asiasta RAKENTAVASTI, parisuhderomantiikkaa ja kovin viihtyisyyttä positiivisesti painottaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En katsoisi aikuisen miehen vetelehtimistä. Tuo ei ole erirytmisyyttä vaan laiskuutta. Ja toki joskus saa velttoilla, mutta aloittajan mies ei taida muuta tehdäkään. Omat teinitkin saa enemmän aikaan.
Ap, olet jo yrittänyt tarpeeksi. Mies ei selvästikään aio muuttua.
Jos vielä jatkat tuossa, niin itseäsi kiusaisit. Mies on nyt näyttänyt sinulle, millainen on. Usko. Lähde.
Älä suunnittele eroa vaan eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se sun miehesi sanoo asiaan liittyen?
Välttelee aihetta, yrittää vääntää vitsiksi, lopulta suuttuu ja huutaa. Käytännössähän tilanne on se, että meillä ei pyykit peseydy, tiskit tiskaudu, pölynimuri heilahda eivätkä roskat katoa ilman että joko minä hoidan kaiken tai teen järjettömän metatyön saadakseni myös hänet tekemään jotain. Meillä ei myöskään ole koskaan ruokaa, jos minä en käy kaupassa ja valmista sitä tai muistuta häntä jatkuvasti tästä hommasta. Miehen mielestä olen tietenkin ihan kohtuuton. Tuun todella pitkien työpäivien jälkeen kotiin, jossa odottaa joka ilta kaaos, ja itkua pidätellen koitan jaksaa hoitaa ihan pakollisimpia. Viikonloppuna odottaa sitten talkoot, kun viikolla ei oikein tapahdu mitään. Siitä selvittäisiin, jos mies viitsisi aloittaa toimimaan ennen myöhäisiltapäivää. Ehdittäisiin vielä tehdä jotain kivaakin yhdes
Sulla on miehenä lapsi. Ehkä olisi järkevää ottaa pientä tuumaustaukoa/pesäeroa miehen kanssa. Tehdä ukolle selväksi että yhteinen koti ei ole täyshoitola ja jolkei tyyli muutu niin ero. m44
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Milloin mies teki kotitöitä kun asui yksin?
Tämä keskustelu voisi olla minulta ja mieheltäni, sillä erotuksella että minä olen ERITTÄIN aamu-uninen nainen, joka pystyn rentoutumaan vaikkei koti olisi tip-top. Mies kuvittelee olevansa jotenkin parempi ihminen, kun on aamuvirkku.
Paras ja energisin aikani on illalla, silloin hoidan kotitöitä. En ikinä, ihan oikeasti ikinä, siivoa aamupäivällä. Enkä kuole siihen että joskus on sotkua.
Yksin asuessani heräsin puolilta päivin, otin rennosti, menin tekemään jotain hauskaa ja sitten illalla saatoin kotona vaikka siivota. Olisi vituttanut todella paljon toinen aikuinen hönkimässä niskaan koko päivän ja sitten vielä se että ei osaa edes lähteä pitämään hauskaa jos kotona on pölyhiukkasia. Hyi.
Eri asia jos on vaikka lapsia, silloin mennään heidän ehdoillaan. Mutta jos kotona on aamuvirkku ja iltavirkku aikuinen, e
Olen pyytänyt, että tehdään yhdessä lista siitä, mitä kotona pitäisi kummankin mielestä tehdä, ja katsotaan sitten siitä sopiva työnjako niin, että kummalekin jää aikaa myös lepoon ja rentoutumiseen. Lopputulos: Mies sai raivarin. Ap
Ja siis erilaiset unirytmit on tässä se ongelma, koska...???
Sullahan on vihanhallintaongelmainen ukko siellä ap
Vierailija kirjoitti:
Eikös se ole jossain tutkimuksissakin todettu, että erirytmiset ihmiset eivät vain sovi yhteen ja vastoin vanhaa sanontaa, vastakohdat eivät täydennä toisiaan.
Tutkimuksissa tutkitaan massoja. Yksittäisellä parilla voi toimia vaikka miten hyvin, jos kumpikin on joustava ja pitää omasta ajastaan
Mies saa raivareita, ei suostu sopimaan yhteisistä asioista, ei osaa pitää huolta itsestään...
Ja ap:n mielestä kaikki tämä koska mies on iltavirkku?
Ap hyvä, tee itsellesi palvelus ja jätä tuo laiskuri!
Varo ainakin tulemasta raskaaksi, sitten työmääräsi moninkertaistuu.
Nyt katselet itsellesi oman kodin jossa voit elää rauhallista elämää ilman toisen sotkuja. Mieshän pitää sinua palvelijanaan!
Sama ongelma aina naisten kanssa "yhyy yhyy, mies ei tee ja toimi minun määrittelemällä aikataululla silloin kun minä haluan eikä mies ole vieläkään muuttanut elämä rytmiään minun määrittelemällä tavalla" oletko itse yrittänyt edes myöhäistä omaa aikataulua vai oletko tyypillinen nainen joka ajattelee että minun ei tarvi muuttua mutta miehen tarvii?
En. Niitä on ollut. Mun keskustelu, minä kerron täällä mitä haluan. Mikään niistä hyvistä puolista ei nyt enää riitä kompensoimaan tätä, jos tämä tilanne ei parane. Ja en roiku hänessä, olen eroamassa. Ap