Ovatko vanhemmat kateellisia vapaaehtoisesti lapsettomille (lapsivapaille) ?

Joo hetkittäin. Mut sit katsoo taas omia lapsiaan, eikä ole enää yhtään kade. Eri valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: En kuvitellut mitään, se on totta. En näe tulevaisuuteen, etkä näe sinäkään :)

 

Sillä ei todellakaan ole väliä "haluaisiko" lapsia sen jälkeen, kun lastensaamisikä on jo päättynyt. Pitää olla vajaaälyinen, jos ei ymmärrä sitä aikaikkunaa, joka on suotu raskaaksi tulemiseen. Silloin kun päätät olla lapseton kaikki hedelmälliset vuotesi, niin olet vela. Olet tehnyt tietoisen valinnan. Vaihdevuosien jälkeen on aivan sama mitä sitä "haluaisi". Näen todellakin tulevaisuuteen ja olen tiennyt ja ymmärtänyt aikaikkunani, olen tehnyt tietoisen valinnan, enkä voi enää saada lapsia. Olen tyytyväinen ja onnellinen siitä, että en tehnyt omia lapsia.Voit vängätä siitä itseksesi maailman tappiin, mutta minä en halunnut, enkä halua omia lapsia.

Kuulostat katkeralta ja vanhalta. Olen pahoillani puolestasi. 

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olisivat?

He rakastavat lapsiaan.

Jopa 20% vanhemmista katuu vanhemmuutta. Näin esim Saksassa.

Siksi.

Toistat koko ajan tuota prosenttilukua, vaikka se ei ole millään lailla olennainen. Enemmistö, eli neljä viidestä ei kadu, jolloin selvä olettama on, että suurin osa vanhemmista on erittäin tyytyväinen päätökseensä hankkia lapsia.

Tiedätkö muuten, että yhden australialaisen tutkimuksen mukaan noin 25% veloista tuntee katumusta lapsettomuudestaan vanhemmalla iällä? Näin ollen selvä vähemmistö katuu päätöstään ja suurin osa, eli kolme neljästä on edelleen tyytyväinen päätöksensä olla hankkimatta lapsia.

Lukekaa tämä

Vierailija kirjoitti:

"No miten sä sen voit todistaa , ehkä et vain rakasta sinun omaa miestä niin paljon kuin itse rakastan omaani."

 

Älä nyt. Kyllä tuntematon lapsia omaava nettikirjoittelija tietää paremmin sinun elämäsi ja millaiset rakkauden kokemukset sinulla on. Ja osaa laittaa ne tärkeysjärjestykseen. Lähde: trust me bro.

Kyllä se oli tuo toinen, joka rohkeasti arvuutteli, että täysin vieras ihminen ei kenties rakasta omaa miestään niin paljon kuin hän. 

Hieman vaikea aihe tutkia ja "todistaa", varsinkaan kun kukaan täällä ei tunne toisiaan ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole halunnut lapsia mutta en koe olevani mikään "ikiteini". En liitele baarielämässä tms. Elän ihan normaalia, hyvää aikuisen ihmisen elämää. Mies on, hänkään ei ole kaivannut lapsia. Meillä on yhdessä mukavaa. Toki näemme myös sukulaisia ja kavereita, ja koen että elämässäni on ihan riittävästi sosiaalisia suhteita.

Vanhemmuus varmasti kasvattaa ihmistä, mutta niin myös moni muu asia tässä elämässä. Itsekeskseisyys, vastuunkanto tai muu elämänviisaus eivät niinkään riipu siitä onko henkilöllä lapsia tai ei, vaan ihan siitä miten elämässä asiat ottaa vastaan ja miten niitä käsittelee.

Oma puolisoni (reilu 40 v) mainitsi juuri viime viikolla kuinka hänen ystävistään ja tuttavistaan kertakaikkiaan näkee sen kenellä on lapsia ja ketkä ovat lapsettomia. Juurikin itsekeskeisyys ja kyvyttömyys katsoa asioita toisten näkökulmasta olivat h

Kyllä näkee omissa sukulaisissa ja ystävissä saman ( 40-60v). Eli lapsettomat ovat todella itsekkäitä, heiltä puuttuu ymmärrystä asettua toisen asemaan. Näin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä samaa. Miksi veloilla on kummallinen tarve sille, että lapselliset olisivat heille kateellisia? Miksi tarvitsette näin valtavan määrän affirmaatiota sille omalle elämäntavalle?

Itse en tarvitse hyväksyntää. Olen sujut asian kanssa. Ihmettelen kyllä kuinka paljon ragea velojen raha-asiat, vapaus ja rakkauselämä aiheuttaa ihmisissä. Kun ne asiat ei edes kuulu muille eikä kukaan muu niistä voi edes päättää. :D

Olen lukenut kaikki viestit, eikä silmiini ole osunut yhtäkään kommenttia, jossa olisi ragettu velojen raha-asioiden vuoksi. Kerro toki viestin numero, pahoittelen jos on mennyt ohi!

Pikemminkin velat on kommentoineet, miten paljon enemmän rahaa heillä on, kun ei ole lapsiin tuhlaantunut.

Mutta ehkä ne on provoja, ei tartuta niihin!

Jos lukee edes pari suomalaista uutista veloista niin huomaa millaisia karmeita asenteita suomalaisilla edelleen on veloja kohtaan.

- "onko sussa jotain vikana?"

- "et tiedä oikeasta rakkaudesta mitään!"

- "jäät niin paljosta paitsi!"

- lääkärit kyseenalaistaa sterilisaation tarpeen aikuiselta ihmiseltä

- sterilisaation alaikäraja edelleen 30v kun se tulisi olla 18v

- poliitikot ovat puhuneet synnytystalkoista

- syntyvyyden laskua kauhistellaan mediassa

- jne...

 

Todella alentavaa ja infantilisoivaa. Ikään kuin ihmiset olisi vain synnytyskoneita.

Jos ei lue näitä uutisia ja pysyy omassa kuplassaan niin sitten mitään velojen ongelmia ei luonnollisesti ole olemassa.

"Toistat koko ajan tuota prosenttilukua, vaikka se ei ole millään lailla olennainen. Enemmistö, eli neljä viidestä ei kadu, jolloin selvä olettama on, että suurin osa vanhemmista on erittäin tyytyväinen päätökseensä hankkia lapsia.

Tiedätkö muuten, että yhden australialaisen tutkimuksen mukaan noin 25% veloista tuntee katumusta lapsettomuudestaan vanhemmalla iällä? Näin ollen selvä vähemmistö katuu päätöstään ja suurin osa, eli kolme neljästä on edelleen tyytyväinen päätöksensä olla hankkimatta lapsia."

Viittaat lapsettomiin joka on ihan eri ryhmä kuin lapsivapaat. Lapsettomien katumus ei liity lapsivapaisiin ihmisiin. Eli puhuttaisiinko nyt ensinnäkin oikeista asioista.

Mutta vaikka nyt puhuttaisiin lapsettomista (joka ei ole tämän viestiketjun aihe), katuminen ilman lasta on aina parempi kuin katuminen lapsen hankkineena, koska lapsivapaalla ei ole lasta joka tulisi kärsimään. Mutta jos lapsi ei kiinnosta vaan lapsi on saatava hinnalla millä hyvänsä niin sitten se on eri asia...

Ja se luku on ihan äärimmäisen oleellinen. Vanhempien 20% katumusorosentti on paljon. 10% on paljon myös. 5% on paljon. Miksi se on oleellinen? Koska lapsi ansaitsee parempaa. Lapsi ansaitsee syntyä toivottuna. Se on lapselle oleellinen. Ainoastaan jos ei välitä yhtään lapsesta, sitten sillä ei ole merkitystä.

Velat ovatkin valinnassaan hyvin eettisiä koska priorisoivat lapsen hyvinvoinnin korkealle eivätkä väkisin tee lasta esim. siksi että saisivat hyväksyntää muilta (esim somejulkisuutta), taloudellisia etuja, tai koska vauvakuume ja pakko saada vauva heti nyt. Ei. Vaan lapsen hyvinvointi ja tulevaisuus menee etusijalle. Se osoittaa korkeaa moraalia, älykkyyttä ja kehittynyttä itsetuntemusta.

Niin ironista kuin se onkin, velat olisivat parhaita vanhempia, koska he tietävät kuinka suuresta taakasta on kyse, ja siksi he kieltäytyvät siitä.

Outo aloitus. En tietenkään. Lapset on parasta.

No, en kadehtinut, mutta esikoisen ollessa vauva tuntui välillä, että koko elämä on viety. Esikoinen oli superhelppo vauva, joka heräsi kahdesti yössä, söi hiukan ja nukahti siihen tissille. Nukkui parin tunnin välein 2-3 tuntia ja lopun aikaa oli hyväntuulinen. Silti mietin, että miten ihmeessä aiemmin elämä oli muka raskasta, kun oli aina vaan aikaa itselle ja nautinnoilleen. Vauva tuntui orjuuttavalta ja rajoittavalta. 

Tämä meni ohi muutamassa kuukaudessa ja sittemmin lapset on olleet automaattinen osa elämää. En voisi kuvitella elämää muuten ja nyt lasten ollessa jo täysi-ikäisiä en näe lapsista yhtikäs yhtään haittapuolta. Vain etuja. Rajoitteen, ne viimeisetkin ovat kadonneet. Kouluiässä jo sitä välillä nipisti itseään, että oikeastiko elämäni on näin helppoa nykyään. 

Lapsettomuusvähennys pitäisi saada Suomeen jotta velojen syrjintä loppuu. Mutta kun se ei jostain syystä käy. Velat ei saa pitää rahojaan vaan ne täytyy verotuksessa siirtää lapsiperheiden käytettäväksi. Tästä herää kysymys. Miksi lapsiperheiden unelmien toteutus on tärkeämpää kuin velan unelnien toteutus? Tässä se eriarvoisuus näkyy jolle monet tuntuvat olevan täysin sokeita. Ei kaikki velat ole hyväosaisia vaan kyllä veloillakin on rahahuolia ja jokainen euro merkitsee. Mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, se on pelin henki.

Jos kannattaa tasa-arvoa, kannattaa lapsettomuusvähennystä, jolla tasataan verotuksen eriarvoisuus. Nyt lapsivapaat ja lapsettomat maksaa lapsiperheiden palvelut verotuksessa mutta eivät itse tuota asiakkaita jonoon tukkimaan palveluita, eli lapsiperheet ovat nettoedunsaajia. Pienemmät luokkakoot, lyhyemmät sotejonot, jne...

Samalla myös ilmasto kiittää koska lapsen teko on suurin hiilijalanjälki mitä ihminen voi tehdä. Autottomuus tai matkustelu ovat hyttysen* verrattuna lapsen hankkimatta jättämiseen. Jos ihmiset kannattavat vihreitä ympäristöarvoja, loogisinta olisi vaikuttaa ensimmäisenä siihen asiaan joka tuo isointa ilmastokuormitusta eikä näperrellä pikkuasioissa.

Vierailija kirjoitti:

Mulle maksetaan lasten hoitamisesta/ohjaamisesta. Omia ei ole eikä tule.

- lastenkodin ohjaaja

Tämä on toimiva suhde lapsiin.

Tavallaan aika hauskaa, että jotkut velat kuvittelee, että he ovat ainoita, joiden lisääntymissuunnitelmia kommentoidaan negatiiviseen sävyyn. Itselläni on kaksi siskoa. Toinen on vela ja toisella on kolme lasta. Minulla on yksi lapsi. Ollaan kolmekymppisiä. Jokaisissa sukujuhlissa samat tädit kommentoi toiselle siskolle, että ei sitä olisi pitänyt koko maailmaa täyttää ja tehdä noin montaa lasta, velalta kysytään, että eikö vieläkään ole muuttanut mieltään. Minä taas saan saarnan siitä kuinka lapselle nyt sisarus pitää olla, ettei tule ihan hemmoteltua. Joka kerta. Ennemmin sanoisin, että on olemassa rajaton ihmistyyppi, joka ei kunnioita muiden päätöksiä ja jolla on luutuneita käsityksiä asioista.

Otsikon kysymykseen vastaisin, että tuskin kovin moni on. Nykyaikana lapset tehdään ihan tietoisesti ja jokaisella on vaihtoehtona jäädä lapsettomaksi. Ja jos mietitään vaikka raha-asioita, niin vaikka ilman lasta meillä olisi enemmän rahaa käytössä, en tiedä toisiko se meidän tapauksessa sellaista onnea kuin vanhemmuus on meille tuonut. Ihmisillä on erilaisia prioriteetteja. 

Ihmiset eivät useinkaan näe sen toisen vaihtoehdon arkea ollenkaan. Esimerkki;

Pari lasta tehnyt miespuolinen kollegani jotenkin leveilevästi mainosti kahvitauolla, että heidän lapset alkaa muuttaa kohta pois kotoa, ja heillä on sitten puolison kanssa omaa aikaa koko loppuelämä. Esitti kysymyksen lapsettomille naisille pöydän ääressä että mitenkäs teillä kun ei ole lapsia, teillähän on vielä edessä 18v lapsiloukku ja olette sitten niin vanhoja pienten lastenne kanssa.

Yksi tokaisi että ovat puolisonsa kanssa viimeiset 18 vuotta eläneet omaa elämäänsä vapaina ja sama jatkuu.

Miehen kasvoilta näki, miten tuo upposi hitaasti kuin kylmä veitsi voihin. Hän oli automaattisesti olettanut että jos lapsia ei ole, niitä on sitten tulossa myöhemmin. Lapsettomuus tuli täytenä yllärinä.

Kyllä näkee omissa sukulaisissa ja ystävissä saman ( 40-60v). Eli lapsettomat ovat todella itsekkäitä, heiltä puuttuu ymmärrystä asettua toisen asemaan. Näin on.

Kyllä itsestäsi näkee ymmärtämättömyyttä asettua kenenkään asemaan. Vaaditko vain yksinoikeudella itsekkäästi ymmärrystä vain omaan asemaasi. Onko oma asemasi kaikkein tärkein eikä muiden asema mitään.

Meillä 40v avioliitto jossa tehdään kompromisseja ja aina autetaan, tuetaan toisiamme enkä ketään itsekästä yksineläjääkään tunne. Jos puoliso ei ole ollut paikalla niin olen aina saanut apua yksineläviltäkin. Samoin puolisollani on paljon sinkku ystäviä ja aina on apua saanut ja autetaan puolin toisin.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan aika hauskaa, että jotkut velat kuvittelee, että he ovat ainoita, joiden lisääntymissuunnitelmia kommentoidaan negatiiviseen sävyyn. Itselläni on kaksi siskoa. Toinen on vela ja toisella on kolme lasta. Minulla on yksi lapsi. Ollaan kolmekymppisiä. Jokaisissa sukujuhlissa samat tädit kommentoi toiselle siskolle, että ei sitä olisi pitänyt koko maailmaa täyttää ja tehdä noin montaa lasta, velalta kysytään, että eikö vieläkään ole muuttanut mieltään. Minä taas saan saarnan siitä kuinka lapselle nyt sisarus pitää olla, ettei tule ihan hemmoteltua. Joka kerta. Ennemmin sanoisin, että on olemassa rajaton ihmistyyppi, joka ei kunnioita muiden päätöksiä ja jolla on luutuneita käsityksiä asioista.

Otsikon kysymykseen vastaisin, että tuskin kovin moni on. Nykyaikana lapset tehdään ihan tietoisesti ja jokaisella on vaihtoehtona jäädä lapsettomaksi. Ja jos mietitään vaikka raha-asioita, niin vaikka ilman lasta meillä olisi enemmä

Ideaalitilanteessa kukaan ei kuulisi hölmöjä kommentteja. Miten peitonheiluttelut kuuluu sukulaisille? Ällöä...

Mitä tulee vapaaseen valintaan niin, näinhän ei ole. Joillain ihmisillä on esim. ehkäisyvaikeuksia mutta heillä ei ole mahdollisuutta saada sterilisaatiota, koska DDR:n aikainen sterilisaatiolaki kieltää sen alle 30v:ltä.

Lisäksi jos Amerikan vaikutteet leviää Suomeen, niin mitä sitten kun aborttikiihkoilijat ja ehkäisyn vastustajat alkaa saada valtaa Suomessa...

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset eivät useinkaan näe sen toisen vaihtoehdon arkea ollenkaan. Esimerkki;

Pari lasta tehnyt miespuolinen kollegani jotenkin leveilevästi mainosti kahvitauolla, että heidän lapset alkaa muuttaa kohta pois kotoa, ja heillä on sitten puolison kanssa omaa aikaa koko loppuelämä. Esitti kysymyksen lapsettomille naisille pöydän ääressä että mitenkäs teillä kun ei ole lapsia, teillähän on vielä edessä 18v lapsiloukku ja olette sitten niin vanhoja pienten lastenne kanssa.

Yksi tokaisi että ovat puolisonsa kanssa viimeiset 18 vuotta eläneet omaa elämäänsä vapaina ja sama jatkuu.

Miehen kasvoilta näki, miten tuo upposi hitaasti kuin kylmä veitsi voihin. Hän oli automaattisesti olettanut että jos lapsia ei ole, niitä on sitten tulossa myöhemmin. Lapsettomuus tuli täytenä yllärinä.

Nämä tökeröt kommentit ovat yllättävän yleisiä Suomessa. Aina joku nenäkäs sukulainen tai työkollega alkaa kysellä lapsien hankinnasta (suomeksi: harrastatko suojaamatonta yhdyntää vai osaatko käyttää ehkäisyä?)

Miten ihmiset ei tajua kuinka noloja nuo kysymykset on?

"Take your nose out of my uterus" kuten joku tokaisi asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan aika hauskaa, että jotkut velat kuvittelee, että he ovat ainoita, joiden lisääntymissuunnitelmia kommentoidaan negatiiviseen sävyyn. Itselläni on kaksi siskoa. Toinen on vela ja toisella on kolme lasta. Minulla on yksi lapsi. Ollaan kolmekymppisiä. Jokaisissa sukujuhlissa samat tädit kommentoi toiselle siskolle, että ei sitä olisi pitänyt koko maailmaa täyttää ja tehdä noin montaa lasta, velalta kysytään, että eikö vieläkään ole muuttanut mieltään. Minä taas saan saarnan siitä kuinka lapselle nyt sisarus pitää olla, ettei tule ihan hemmoteltua. Joka kerta. Ennemmin sanoisin, että on olemassa rajaton ihmistyyppi, joka ei kunnioita muiden päätöksiä ja jolla on luutuneita käsityksiä asioista.

Otsikon kysymykseen vastaisin, että tuskin kovin moni on. Nykyaikana lapset tehdään ihan tietoisesti ja jokaisella on vaihtoehtona jäädä lapsettomaksi. Ja jos mietitään vaikka raha-as

Ideaalitilanteessa kukaan ei kuulisi hölmöjä kommentteja. Miten peitonheiluttelut kuuluu sukulaisille? Ällöä...

Mitä tulee vapaaseen valintaan niin, näinhän ei ole. Joillain ihmisillä on esim. ehkäisyvaikeuksia mutta heillä ei ole mahdollisuutta saada sterilisaatiota, koska DDR:n aikainen sterilisaatiolaki kieltää sen alle 30v:ltä.

Lisäksi jos Amerikan vaikutteet leviää Suomeen, niin mitä sitten kun aborttikiihkoilijat ja ehkäisyn vastustajat alkaa saada valtaa Suomessa...

 

Se sterilisaatiolaki on naurettava. Ja monilla perheellisilläkin on lapsiluku täynnä jo kauan ennen kuin täyttävät 30. Silti harva joutuu vastoin tahtoaan lisääntymään. Ehkäisyvaihtoehtoja on niin paljon, että kyllä niistä joku toimii kuitenkin. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näkee omissa sukulaisissa ja ystävissä saman ( 40-60v). Eli lapsettomat ovat todella itsekkäitä, heiltä puuttuu ymmärrystä asettua toisen asemaan. Näin on.

 

Kyllä itsestäsi näkee ymmärtämättömyyttä asettua kenenkään asemaan. Vaaditko vain yksinoikeudella itsekkäästi ymmärrystä vain omaan asemaasi. Onko oma asemasi kaikkein tärkein eikä muiden asema mitään.

Meillä 40v avioliitto jossa tehdään kompromisseja ja aina autetaan, tuetaan toisiamme enkä ketään itsekästä yksineläjääkään tunne. Jos puoliso ei ole ollut paikalla niin olen aina saanut apua yksineläviltäkin. Samoin puolisollani on paljon sinkku ystäviä ja aina on apua saanut ja autetaan puolin toisin.

No kyllä itsekäskin ihminen varmasti auttaa ystävää tarpeen tullen. Jos siitä ei ole hänelle itselle haittaa. Ehkä jopa hyötyä. Eihän se piirre yleensä ihmisissä näy ekana.

Vela-jankkaaja täällä jo aamusta jankkaamassa saksalaisista tutkimuksistaan. Hahah.