Ovatko vanhemmat kateellisia vapaaehtoisesti lapsettomille (lapsivapaille) ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on pari lähes 50v lapsetonta ystävää ja ei todellakaan käy kateeksi. Elämä on työntekoa ja sitten vapaat pitäisi pörrätä jossain baareissa, kun ei muutakaan ole. Mun baarijuoksut on juostu ja parikymppisenä ja musta on ihanaa viettää aikaa oman perheen kesken, toki meillä käy paljon ystäviäkin ja tehdään yhdessä kaikenlaista. 

 

Minä ja pari velaystävääni emme pörrää baareissa vaan matkustelemme kotimaassa ja ulkomailla tutustuen kulttuuriin, paikalliseen väestöön yms.-vela 60v.

Ja lapsiperhe ei voi matkustella ja tutustua paikalliseen kulttuuriin? Meillä on kaksi omaa taloa eri kohteissa ulkomailla, hyvin on 4 lapsen kanssa päästy reissaamaan ja näkemään maailmaa

Vierailija kirjoitti:

Ikinä en tätä ääneen sanoisi mutta kyllä olen kateellinen ja katkera. Mitä sitten? Rakastan toki lastani ei se sitä muuta.

Arvostan rehellisyyttäsi. Liian moni vanhempi ei pysty samaan rohkeuteen kuin sinä. Se on askel eteenpäin, että voi päästää irti ikävistä tunteista ja oppia elämään asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin kateellinen 21 vuotiaana esikoisen saatuani.

Tuntui usein että menetän paljon ja kaverit reissaa ja matkustaa.

Sitten kasvoin äitiyteen taaperoajan jälkeen ja tein kuopuksen 16 vuotta myöhemmin. Ainoa mitä kadun on se etten osannut nauttia nuorena pikkulapsiajasta niin kuin olisi voinut vaan odotin vapautta.

Nyt nautin aidosti tästä haastavasta ajasta koska omaa aikaa tulee elämässä olemaan enemmän kuin aikaa missä lapsi tarvitsee minua.

Uskon että lapsen ikävuosina 0-5 monikin kadehtii lapsettomien omaa aikaa tai vuoroviikkovanhempia.

Mutta kun lapsi menee eskariin aukeaa ihan uusi maailma ja ihan kohta ne onkin teinejä pelireissuilla ja leireillä ja vknloppuyökylässä tai kaverin perheen kanssa matkalla. Omat lomareissut helpottuu ja lapsista kasvaa kivoja reissukavereita.

Kokonaisuutena en siis kadehdi mutta sellaisia lapsiperheitä kadehdin, keillä on turvaverkkoja ja osallistuvat isovanhemmat.&nbs

Kolmen lapsen äitinä allekirjoitan sen, että pikkulapsiaikana tuli kyllä oltua kateellinen lapsettomille kavereille. Nykyään omat lapseni ovat jo teinejä - nuoria aikuisia ja huomaan puolestani, että osa lapsettomista kavereistani on kertonut olevansa hieman kateellisia minulle. Olen lohduttanut heitä sillä, että taloudellisesti heillä on asiat kuitenkin aika lailla paremmin mitä minulla, jonka "sijoitusvarallisuus" on aika lailla mennyt lapsiin. Tosin itse en kyllä asiaa ole hetkeäkään katunut.

Vierailija kirjoitti:

Miksi olisivat? Sen sijaan tässä 45v iässä alkaa olla niin, että ne ehdottomasti lapsettomat puhuvat jotenkin kaihoisasti siitä, että vielä voisi yrittää lasta, eikös voisikin tai sitten toteavat, että olisi aikanaan pitänyt ymmärtää, että elämä on oikeasti kertakäyttötuote, ei saa uutta mahdollisuutta.

Jep, se viinin lipitys ja matkustelu ei sittenkään riittänyt elämän sisällöksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on pari lähes 50v lapsetonta ystävää ja ei todellakaan käy kateeksi. Elämä on työntekoa ja sitten vapaat pitäisi pörrätä jossain baareissa, kun ei muutakaan ole. Mun baarijuoksut on juostu ja parikymppisenä ja musta on ihanaa viettää aikaa oman perheen kesken, toki meillä käy paljon ystäviäkin ja tehdään yhdessä kaikenlaista. 

 

Minä ja pari velaystävääni emme pörrää baareissa vaan matkustelemme kotimaassa ja ulkomailla tutustuen kulttuuriin, paikalliseen väestöön yms.-vela 60v.

Ja lapsiperhe ei voi matkustella ja tutustua paikalliseen kulttuuriin? Meillä on kaksi omaa taloa eri kohteissa ulkomailla, hyvin on 4 lapsen kanssa päästy reissaamaan ja näkemään maailmaa

Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...

Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla.

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan jaksaisi elämää jos en olisi saanut tulla äidiksi.

Toisten kautta eläminen ei ole hyvä elämä, todellakaan.Se on hyvin surkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikinä en tätä ääneen sanoisi mutta kyllä olen kateellinen ja katkera. Mitä sitten? Rakastan toki lastani ei se sitä muuta.

Arvostan rehellisyyttäsi. Liian moni vanhempi ei pysty samaan rohkeuteen kuin sinä. Se on askel eteenpäin, että voi päästää irti ikävistä tunteista ja oppia elämään asian kanssa.

Kiitos. Tästä aiheesta ei vaan voi keskustella oikeastaan kenenkään kanssa ei edes anonyymisti netissä. Se on raskasta, kun ei saa mihinkään eikä mitenkään purettua tunteitaan vaan kaikki on padottava sisälle ja pidettävä suu kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olisivat? Sen sijaan tässä 45v iässä alkaa olla niin, että ne ehdottomasti lapsettomat puhuvat jotenkin kaihoisasti siitä, että vielä voisi yrittää lasta, eikös voisikin tai sitten toteavat, että olisi aikanaan pitänyt ymmärtää, että elämä on oikeasti kertakäyttötuote, ei saa uutta mahdollisuutta.

Jep, se viinin lipitys ja matkustelu ei sittenkään riittänyt elämän sisällöksi.

Nyt puhutte lapsettomista. Heillä on lapsitoive. Lapsi puuttuu.

Tässä ketjussa puhutaan lapsivapaista = childfree = vapaaehtoisesti lapseton = vela = lapsia ei ole eikä tule ikinä

Ihan eri asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti: Minä olin vela yli 30 vuotiaaksi. Olin aivan varma että en halua lapsia koskaan. Mutta...mieleni muuttui. Ja onneksi muuttuikin.

Sekin on ok. Mutta kai ymmärrät, että me sinua vanhemmat tiedämme, että olemme veloja loppuikämme ja allekirjoitamme oman päätöksemme elämämme loppuun asti?

En oikeastaan ymmärrä, kukaan ei näe tulevaisuuteen. Tätini kuoli 55 vuotiaana. Ennen kuolemaansa hän katui sitä että oli ollut elämänsä vela. 

 

Ja 55 v. oli vanhin mitä pystyit kuvittelemaan? Se on hei ihan ok, että olet tehnyt lapsen ja todennut, että et olekaan vela. Sitäkin sattuu, että tuntee jonkun, joka katuu veluuttaan. Sitten on meitä, jotka elävät joka päivä tietäen, että eivät halua lapsia :)

Tämä teissä juuri ihmetyttää. Teillä on sairaalloinen päähänpinttymä, ettekä vaan osaa luopua siitä. Koeta olla opettamatta samaa lapsellesi.

Meitä on neljä ystävystä, kahdella kaksi lasta ja kaksi velaa. Olemme jo yli kahdenkymmen vuoden ajan kerran pari vuodessa tehneet viikonlopun mökkireissuja yhdessä, myös silloin kun lapset olivat pieniä jolloin isät huolehtivat lapsista reissun ajan. Ei ikinä ole ollut mitään ongelmia, nyt olemme jo keski-ikäisiä ja uusi mökkiloma suunnitteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikinä en tätä ääneen sanoisi mutta kyllä olen kateellinen ja katkera. Mitä sitten? Rakastan toki lastani ei se sitä muuta.

Arvostan rehellisyyttäsi. Liian moni vanhempi ei pysty samaan rohkeuteen kuin sinä. Se on askel eteenpäin, että voi päästää irti ikävistä tunteista ja oppia elämään asian kanssa.

 

Kiitos. Tästä aiheesta ei vaan voi keskustella oikeastaan kenenkään kanssa ei edes anonyymisti netissä. Se on raskasta, kun ei saa mihinkään eikä mitenkään purettua tunteitaan vaan kaikki on padottava sisälle ja pidettävä suu kiinni.

Mikä ikäisiä lapsesi on / ovat? Itse olen täysillä alkanut nauttimaan vanhemmuudesta nyt kun nuorinkin lapsi on jo teini. Kaikille vanhemmille arki pikkulasten kanssa ei ole mitään unelmaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikinä en tätä ääneen sanoisi mutta kyllä olen kateellinen ja katkera. Mitä sitten? Rakastan toki lastani ei se sitä muuta.

Arvostan rehellisyyttäsi. Liian moni vanhempi ei pysty samaan rohkeuteen kuin sinä. Se on askel eteenpäin, että voi päästää irti ikävistä tunteista ja oppia elämään asian kanssa.

 

Kiitos. Tästä aiheesta ei vaan voi keskustella oikeastaan kenenkään kanssa ei edes anonyymisti netissä. Se on raskasta, kun ei saa mihinkään eikä mitenkään purettua tunteitaan vaan kaikki on padottava sisälle ja pidettävä suu kiinni.

Psykoterapia voi auttaa jos asia vaivaa.

Ei ole myöskään väärin kirjoittaa asiasta anonyyminä netissä ja hankkia vertaistukea. Suosittelen myös tutustumaan Redditissä ryhmä nimeltä regretfulparents. Kirjoittaminen ja puhuminen auttaa aina.

Toivon sinulle vain parasta.

-vela

" Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...

Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla. "

Pitääkö sun aina olla viihteellä? Matkoista voi nauttia myös ilman ryyppäysviihdettä. 

Joillekkin matkoille voi ottaa lapset mukaan ja joillekin matkoille mennä ilman lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi olisivat? Sen sijaan tässä 45v iässä alkaa olla niin, että ne ehdottomasti lapsettomat puhuvat jotenkin kaihoisasti siitä, että vielä voisi yrittää lasta, eikös voisikin tai sitten toteavat, että olisi aikanaan pitänyt ymmärtää, että elämä on oikeasti kertakäyttötuote, ei saa uutta mahdollisuutta.

Jep, se viinin lipitys ja matkustelu ei sittenkään riittänyt elämän sisällöksi.

Eivät kaikki velat käytä alkoholia ja matkustele, älä yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on pari lähes 50v lapsetonta ystävää ja ei todellakaan käy kateeksi. Elämä on työntekoa ja sitten vapaat pitäisi pörrätä jossain baareissa, kun ei muutakaan ole. Mun baarijuoksut on juostu ja parikymppisenä ja musta on ihanaa viettää aikaa oman perheen kesken, toki meillä käy paljon ystäviäkin ja tehdään yhdessä kaikenlaista. 

 

Minä ja pari velaystävääni emme pörrää baareissa vaan matkustelemme kotimaassa ja ulkomailla tutustuen kulttuuriin, paikalliseen väestöön yms.-vela 60v.

Ja lapsiperhe ei voi matkustella ja tutustua paikalliseen kulttuuriin? Meillä on kaksi omaa taloa eri kohteissa ulkomailla, hyvin on 4 lapsen kanssa päästy reissaamaan ja näkemään maailmaa

Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...

 

Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla.

Olen eri, mutta kaikki ei esim. halua käydä baareissa oli lapsia tai ei. Uimisen ja snorklaamisen voi tehdä lasten kanssa. Samoin teatterissa voi käydä. Ja lapset kyllä osaa olla siellä hiljaa, kun vaan opetetaan.

Itse olen matkustanut lapseni kanssa mm. Australiassa, Aasiassa ja Jenkeissä. Ihania reissuja ovat olleet ja ollaan päästy tekemään sekä aikuisten että lasten juttuja. Käyty museoissa, teattereissa ja hienoissa luontokohteissa. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt puhutte lapsettomista. Heillä on lapsitoive. Lapsi puuttuu.

Tässä ketjussa puhutaan lapsivapaista = childfree = vapaaehtoisesti lapseton = vela = lapsia ei ole eikä tule ikinä

Ihan eri asioita.

Ap. puhuu tästä:

Ovatko vanhemmat kateellisia vapaaehtoisesti lapsettomille (lapsivapaille) ?

Vierailija kirjoitti:

" Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...

Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla. "

Pitääkö sun aina olla viihteellä? Matkoista voi nauttia myös ilman ryyppäysviihdettä. 

Joillekkin matkoille voi ottaa lapset mukaan ja joillekin matkoille mennä ilman lapsia. 

Monet ihmiset haluaa käydä viihteellä kun on ulkomailla.

Jotkut haluaa nähdä esityksiä jotka on myöhään illalla.

Jotkut haluaa käydä ravintoloissa joissa pitää olla hiljaa.

Jotkut haluaa mennä hiljentymisretriittiin, jossa pitää olla hiljaa.

Jotkut haluaa vuorikiipeillä tai tehdä jotain extremeä. Lapsia ei voi sinne ottaa mukaan.

On monia paikkoja missä ihmiset haluaa käydä. Ja lasten tuominen sinne on hankalaa tai mahdotonta.

(Ellei sitten halua olla SE vanhempi joka tuo huutavan itkuraivari lapsensa paikkaan missä muut yrittää keskittyä ja yrittää olla rauhassa...)

Takuulla aina löytyy katkeria ihmisiä, niin lapsellisista kuin lapsettomistakin.

Itselläni on ihana elämä, hyviä ystäviä, työ jota rakastan, hyvä mies, matkustelua ym. Paras saavutus ja rakkainta minulle on kuitenkin lapset <3 

Vierailija kirjoitti:

Meitä on neljä ystävystä, kahdella kaksi lasta ja kaksi velaa. Olemme jo yli kahdenkymmen vuoden ajan kerran pari vuodessa tehneet viikonlopun mökkireissuja yhdessä, myös silloin kun lapset olivat pieniä jolloin isät huolehtivat lapsista reissun ajan. Ei ikinä ole ollut mitään ongelmia, nyt olemme jo keski-ikäisiä ja uusi mökkiloma suunnitteilla.

Samoin me olimme juuri ystävien kanssa reissussa ja miehet eli isät olivat lasten kanssa kotona. Mieluiten reissaan perheen kanssa, mutta välillä kyllä voi käydä myös ystävien kanssa. Ainoastaan yksi totaali-yh (lapsella paska "isä") ei päässyt reissuun mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...

Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla. "

Pitääkö sun aina olla viihteellä? Matkoista voi nauttia myös ilman ryyppäysviihdettä. 

Joillekkin matkoille voi ottaa lapset mukaan ja joillekin matkoille mennä ilman lapsia. 

Monet ihmiset haluaa käydä viihteellä kun on ulkomailla.

Jotkut haluaa nähdä esityksiä jotka on myöhään illalla.

Jotkut haluaa käydä ravintoloissa joissa pitää olla hiljaa.

Jotkut haluaa mennä hiljentymisretriittiin, jossa pitää olla hilj

Niin. Sen takia joillekin matkoille voi ottaa lapset mukaan. Ja joillekin ei.