Lue keskustelun säännöt.
Ovatko vanhemmat kateellisia vapaaehtoisesti lapsettomille (lapsivapaille) ?
Kommentit (689)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, kun tähän vedetään todella vahvasti matkustelu mukaan. Meillä on yksi lapsi. Teini-ikäinen tyttö. Matkustamme perheenä, mies välillä yksin, minä lapsen kanssa kahdestaan, mies kavereiden kanssa, minä kavereiden kanssa ja lapsi isovanhempien kanssa. Kaikki pääsee varmasti tekemään reissuillaan niitä juttuja mitä haluaa. Enemmän se on kiinni siitä, että meillä on hyväpalkkaiset työt kuin siitä onko lasta vai ei.
Keskustelu taisi lähteä siitä kun ainakin pienten lasten vanhemmat eivät voi matkustella samalla tavoin koska lapsi asettaa rajoitteita. Lasta ei voi jättää heitteille. Lapsella on nukkumaanmenoajat jne. jotka rajoittaa matkustelun vapautta. Myös teini-ikäiset rajoittaa sitä koska on alaikäisiä niin vanhemmat on juridisesti vastuussa lapsista ettei satu mitään. Stressiä sekin.
Vähän ot, mutta itse olin järkyttynyt Kanarian reissulla, kun paikallisia pieniä lapsia oli yöllä kovaäänisessä baarissa :O Ilmeisesti olivat tottuneet koska nukkuivat rattaissaan. Meillä Suomessa ollaan tarkempia näissä asioissa, eikä baariin tuoda taaperoita, ja jos tuodaan jengi soittaa lasun, kuten kuuluukin.
Jokainen itse miettii, et haluaako reissata pienten lasten kanssa. Jos ehdin tahdoin haluaa, niin sitten lapsen ehdoilla. Asennekysymys. Tuota kommenttiasi teini-ikäisestä en ihan ymmärrä, mitä kummempaa sattuisi kun yhdessä ollaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaa-aika, rahaa itselle, terveys, hoikkuus, sinkkumarkkinat, seikkailut ja kokemukset, ovat valintoja, joista luovutaan äitiyden yhteydessä.
Moni siis onnellinen kun on äiti mutta hyvä muistaa, että se sulkee pois yllä luetellut asiat, siis valtaosalta, kun täälläkin moni kitisee miksi olen lihava, miksi en saa miestä, miksi en saa nukutuksi ja sitä ja tätä ja tuota, siis ihan oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...
Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla. "
Pitääkö sun aina olla viihteellä? Matkoista voi nauttia myös ilman ryyppäysviihdettä.
Joillekkin matkoille voi ottaa lapset mukaan ja joillekin matkoille mennä ilman lapsia.
Lasten kanssa paljon matkustaneena voin omasta puolestani todeta, että raskasta se on. Ensi suunnittelet matkan, pakkaat kaikkien tavarat, keksit ohjelmaa matkalla joka päivä ja hetki, kuuntelet kaikki väsykiukut + muut, loman jälkeen AINA joku on kipeä (noro, flunssa, jne.). K
Oliko sun pakko matkustaa niin paljon lasten kanssa? Vähempikin riittää. Alle kouluikäisen kanssa ei kannata matkustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Lapset ovat jo aikuisia. Yhtä vapaa ole kuin lapsettomat
Et ole täysin vapaa joten vertaus ontuu. Joudut ajatella lapsiasi varmasti silloin tällöin, soittelet heille, ja jos heillä olisi haasteita, varmasti olisit huolissaan ja murheissasi heistä (?)
Velalla ei tätä tilannetta ole. Ei ole ketään lasta jota murehtia edes teoriassa. Vela on vapaa kaikesta tästä. Siksi vela on childfree, lapsista vapaa.
Vapaus on muutakin kuin fyysinen vapaus lähteä pois kotoa ilman lapsia tai että kotona on hiljaista. Se on myös psyykkistä ja sosiaalista.
Tämä on kummallinen ajatus. Miksi haluaisin olla "vapaa" perheestäni? Ihmisistä, jotka ovat minulle kaikkein rakkaimpia? Samalla logiikalla velalle se parisuhdekin on kahle ja vapautta rajoittava tekijä. Onhan se kumppanikin mielessä, häntä ajattelee, hänestä on huolissaan, jos huolenaihetta on, ja kompromissejakin pitää tehdä.
Kyllä teini-ikäinenkin tarvii vanhempien valvontaa, vaikka ei yhtä paljon kuin pikkulapsi. Ei teiniäkään voi jättää ulkomailla heitteille. Jonkun pitää katsoa perään. Stressin aihe sekin, jollekin isompi ja jollekin pienempi.
Tämä on se ero velaan nähden. Velalla ei ole tätä stressiä. Voi vain olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaus koski väitettä että vanhempi olisi yhtä vapaa kuin vela. Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole. Elin lapsivapaata elämää yli 30 vuotiaaksi. Sekin oli hyvää aikaa. Lasten myötä elämä muuttui, mutta enimmäkseen hyvällä tavalla. Lasten kasvaessa sitä jo suree, miten nopeaa he siirtyvät omaan elämäänsä. Sitten elämme taas lapsivapaata elämää ja se on jälleen erilaista kuin nuorempana.
Itse toivon, etten tule koskaan kokemaan lapsivapaata elämää ja lapseni pysyy elämässäni niin kauan kun minussa henki pihisee. Lapseni on nimittäin lapsiani, vaikka ovat jo aikuisia ja omillaan. He ovat minun elämäni suurin saavutus. Lapsenlapsia en toivo itseni takia, vaan sen takia, että heillä olisi mahdollisuus kokea sama onni mitä minulla. Mutta jokainen heistä tekee tietenkin omat päätöksensä.
Kuulostaa vähän siltä että olisit salaa pettynyt jos kaikista lapsistasi tulisi veloja. "En tuomitse
Niin minustakin kuulostaa. Toisekseen ei kuulosta kovin hyvältä, jos lapset on elämän suurin saavutus ja sisältö. Elämässä on niin paljon muutakin. Minulla ainakin on äitiyden lisäksi ura ja omat harrastukset. Äitiys on vain osa elämää.
Toisekseen äitiys ei todellakaan ole lapsille välttämättä samanlainen kokemus kuin heidän äidilleen on ollut. Minun äitini on ollut henkeen ja vereen vain äiti. Itse taas olen halunnut ja saanut elämältäni enemmän. Äidilläni ei edelleenkään eläkeläisenä ole muuta elämää kuin me lapset ja lapsenlapset. Tuntuisi todella vieraalta itselle, että lapseni olisi ainoa elämäni sisältö koko loppuelämäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...
Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla. "
Pitääkö sun aina olla viihteellä? Matkoista voi nauttia myös ilman ryyppäysviihdettä.
Joillekkin matkoille voi ottaa lapset mukaan ja joillekin matkoille mennä ilman lapsia.
Monet ihmiset haluaa käydä viihteellä kun on ulkomailla.
Jotkut haluaa nähdä esityksiä jotka on myöhään illalla.
Jotkut haluaa käydä ravintoloissa joissa pitää olla hiljaa.
Jotkut haluaa mennä hiljentymisretriittiin, jossa pitää olla hilj
Lapset voi jättää kotiin. Palkkaa hoitajan heille. Tai ei matkusta lasten ollessa pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikinä en tätä ääneen sanoisi mutta kyllä olen kateellinen ja katkera. Mitä sitten? Rakastan toki lastani ei se sitä muuta.
Arvostan rehellisyyttäsi. Liian moni vanhempi ei pysty samaan rohkeuteen kuin sinä. Se on askel eteenpäin, että voi päästää irti ikävistä tunteista ja oppia elämään asian kanssa.
Kiitos. Tästä aiheesta ei vaan voi keskustella oikeastaan kenenkään kanssa ei edes anonyymisti netissä. Se on raskasta, kun ei saa mihinkään eikä mitenkään purettua tunteitaan vaan kaikki on padottava sisälle ja pidettävä suu kiinni.
Mikä ikäisiä lapsesi on / ovat? Itse olen täysillä alkanut nauttimaan vanhemmuudesta nyt kun nuorinkin lapsi on jo teini.
Voisin lohduttaa sinua, että enää ei mene montaa vuotta, kun lapsestasi tulee itsenäinen. Tämä ei kuitenkaan taida pitää paikkaansa sinun kohdalla, sillä pikkulapsiajan jälkeen monella vanhemmalla jo helpottaa. Sinun ongelma vaikuttaa kuitenkin siltä että saatat olla katkeroitunut ja siihen ei lapsen aikuistuminen auta.
Joku aikaisemmin ehdotti, että sinun kannattaisi käydä asiaa läpi psykoterapiassa. Suosittelisin tätä sinulle todella vahvasti, sillä vaikuttaa siltä, että sinun ongelmasi ei niinkään ole nykyinen elämän tilanteesi vaan ennen kaikkea syvä tunnekokemus siitä, että olet jäänyt jostain olennaisesta vailla. Ajattelet, että lapsi on tämän aiheuttanut. Syvimmät syyt siihen voivat kuitenkin olla lähtöisin aivan eri lähteistä mitä lapsen saaminen on ollut. Tai sitten ei, enhän minä sitä tietenkään tiedä, mutta huonoin asia on juosta tunteitaan karkuun. Käsittele asiaa ammattilaisen kanssa, niin saatat vapautua katkeruudestasi, joka tällä hetkellä myrkyttää elämääsi. Ja taitaa jollain tasolla myrkyttää myös lapsesi elämää, sillä lapset vaistoavat aivan kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapaa-aika, rahaa itselle, terveys, hoikkuus, sinkkumarkkinat, seikkailut ja kokemukset, ovat valintoja, joista luovutaan äitiyden yhteydessä.
Moni siis onnellinen kun on äiti mutta hyvä muistaa, että se sulkee pois yllä luetellut asiat, siis valtaosalta, kun täälläkin moni kitisee miksi olen lihava, miksi en saa miestä, miksi en saa nukutuksi ja sitä ja tätä ja tuota, siis ihan oma valinta.
En minä ainakaan noista ole luopunut kuin sinkkuudesta, mutta se meni jo ennen lasta, sillä olen onnellisesti naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, kun tähän vedetään todella vahvasti matkustelu mukaan. Meillä on yksi lapsi. Teini-ikäinen tyttö. Matkustamme perheenä, mies välillä yksin, minä lapsen kanssa kahdestaan, mies kavereiden kanssa, minä kavereiden kanssa ja lapsi isovanhempien kanssa. Kaikki pääsee varmasti tekemään reissuillaan niitä juttuja mitä haluaa. Enemmän se on kiinni siitä, että meillä on hyväpalkkaiset työt kuin siitä onko lasta vai ei.
Ei millään pahalla, mutta yksi (helppo) lapsi on aika lailla eri galaksi missä monilapsisen perheen vanhemmat elävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...
Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla. "
Pitääkö sun aina olla viihteellä? Matkoista voi nauttia myös ilman ryyppäysviihdettä.
Joillekkin matkoille voi ottaa lapset mukaan ja joillekin matkoille mennä ilman lapsia.
Lasten kanssa paljon matkustaneena voin omasta puolestani todeta, että raskasta se on. Ensi suunnittelet matkan, pakkaat kaikkien tavarat, keksit ohjelmaa matkalla joka päivä ja hetki, kuuntelet kaikki väsykiukut + muut, loman jälkeen AINA joku on kipeä (noro, flunssa, jne.). K
Tietenkään matkustaminen ei ole enää samanlaista lasten kanssa kuin ennen heitä. Minä ja mies käytiin ennen kaukaisissa maissa rinkat selässä, tehtiin sukellusreissuja ja vaelluksia, söimme erikoisia ruokia (mitä erikoisempaa, sen parempi :D) ja ylipäätään teimme kaiken tosi spontaanisti. Pienten lastemme kanssa emme ole vielä matkustaneet, mutta tiedostan kyllä, että heidän kanssaan se tulee olemaan pakettimatkoja, all inclusive -hotelleja ja helppoa ruokaa. Ei se ajatuksena tunnu yhtä hauskalta, mutta toisaalta näin äitinä matkustamisen ilo syntyy siitä, että lapset pääsevät tutustumaan aivan uusiin asioihin ja esim. uimaan lämpimässä meressä. Ajattelen myös niin, että noita "seikkailumatkoja" pääsee tekemään taas, kun lapset ovat teinejä.
"Tämä on kummallinen ajatus. Miksi haluaisin olla "vapaa" perheestäni? Ihmisistä, jotka ovat minulle kaikkein rakkaimpia? Samalla logiikalla velalle se parisuhdekin on kahle ja vapautta rajoittava tekijä. Onhan se kumppanikin mielessä, häntä ajattelee, hänestä on huolissaan, jos huolenaihetta on, ja kompromissejakin pitää tehdä. "
Oletko kuullut että maailmassa on myös ikisinkkuja, jotka eivät halua partneria. He viihtyvät itsekseen. Se on myös valinta ja aivan ok elämänvalinta. Kukin tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä teini-ikäinenkin tarvii vanhempien valvontaa, vaikka ei yhtä paljon kuin pikkulapsi. Ei teiniäkään voi jättää ulkomailla heitteille. Jonkun pitää katsoa perään. Stressin aihe sekin, jollekin isompi ja jollekin pienempi.
Tämä on se ero velaan nähden. Velalla ei ole tätä stressiä. Voi vain olla.
Kyllä teininkin kanssa voi vaan olla. Ilman, että jättää heitteille. Ikinä en ole kyllä muutenkaan stressannut lapsen kanssa matkustamista minkään ikäisenä. Eikä ole ollut tarvetta jättää heitteille.
Tällä hetkellä vauvakuplassa elävänä oma pieni perheeni on minulle arvokkain aarteeni ja olisi vaikea kuvitella olevani kateellinen muille lapsettomasta elämäntyylistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa, kun tähän vedetään todella vahvasti matkustelu mukaan. Meillä on yksi lapsi. Teini-ikäinen tyttö. Matkustamme perheenä, mies välillä yksin, minä lapsen kanssa kahdestaan, mies kavereiden kanssa, minä kavereiden kanssa ja lapsi isovanhempien kanssa. Kaikki pääsee varmasti tekemään reissuillaan niitä juttuja mitä haluaa. Enemmän se on kiinni siitä, että meillä on hyväpalkkaiset työt kuin siitä onko lasta vai ei.
Ei millään pahalla, mutta yksi (helppo) lapsi on aika lailla eri galaksi missä monilapsisen perheen vanhemmat elävät.
Niin on. Sen takia minulla onkin vain yksi lapsi. Valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Kulkeeko lapset yön yli mukana viihteellä? Kulkeeko lapset baareissa mukana? Jätetäänkö lapset rannalle ilman vahtia kun vanhemmat lähtee uimaan/snorklaamaan? Otetaanko pikkulapset mukaan teatteriesityksiin jossa pitää olla hipihiljaa? Jne...
Kaikki tietää kyllä että kun lapset on mukana reissussa, se ei ole sama asia. Velan ei tarvitse murehtia mitään tällaista. Voi vain nauttia ja olla. "
Pitääkö sun aina olla viihteellä? Matkoista voi nauttia myös ilman ryyppäysviihdettä.
Joillekkin matkoille voi ottaa lapset mukaan ja joillekin matkoille mennä ilman lapsia.
Lasten kanssa paljon matkustaneena voin omasta puolestani todeta, että raskasta se on. Ensi suunnittelet matkan, pakkaat kaikkien tavarat, keksit ohjelmaa matkalla joka päivä ja hetki, kuuntelet kaikki väsykiukut + muut, loman j
Lasten kanssa matkustaminen on totta kai omalla tavallaan raskasta. Mutta ne muistot ja kokemukset ovat sitäkin mahtavampia. Matkusteltiin todella paljon ennen lapsia ja nyt lasten kanssa vähän vähemmän, mutta lasten kanssa matkat ovat merkityksellisempiä. Ei välttämättä kaikille, mutta ainakin meille ne on olleet aivan parhaita reissuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomia käy sääliksi. He eivät tiedä, mitä menettävät.
Yöunet, vyötärön, välilihan, vapaa-ajan, rahaa?
Olen 76-v neljän lapsenlapsen mummo. Saan nukkua niin pitkät yöunet kuin haluan, vyötärö katoaa myös lapsettomilta ikätovereiltani, väliliha ei ole vaivannut, vapaa-aikaa on ja rahaakin on sopivasti. Joten mikä on huonommin kuin lapsettomilla? Lastenlasten halit parasta. Vanhin lapsenlapsi valmistuu tänä keväänä mieleiseensä ammattiin.
Kun sait lapset, nukuitko joka yö 10 tunnin unet putkeen, eikö kehossa tapahtunut mitään muutoksia raskauden ja synnytyksen jälkeen ja maksoiko joku toinen ihminen puolestasi lapsen elatuksen? Hoitiko robotti nämä kaikki sinun puolestasi?
Olet kyllä satunaisen onnekas
Nukutko sinä 10h putkeen? Kuulostaa hieman huolestuttavalta, ei kai sulla ole raudanpuutosanemiaa ym?
Jos haluaa vauvan, pitää varautua myös katkonaisiin uniin alkuvuosina. Jos ajattelee ettei millään kestä, niin sitten ei kannata "hankkia" vauvaa. Itsekin kyllä pelkäsin, koska olen aina tarvinnut paljon unta. Niin vaan siitäkin selvisi, onneksi on hyvä mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olisivat? Sen sijaan tässä 45v iässä alkaa olla niin, että ne ehdottomasti lapsettomat puhuvat jotenkin kaihoisasti siitä, että vielä voisi yrittää lasta, eikös voisikin tai sitten toteavat, että olisi aikanaan pitänyt ymmärtää, että elämä on oikeasti kertakäyttötuote, ei saa uutta mahdollisuutta.
Jep, se viinin lipitys ja matkustelu ei sittenkään riittänyt elämän sisällöksi.
Oletko kenties itse kova ottamaan kuppia vai miksi ensimmäisenä sinulla tulee alkoholi mieleen?
Me ollaan reissattu paljon ja joskus ollut lasten kaverikin mukana, en ole kokenut sitä raskaaksi. Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Lapset kolunneet jo yli 30 maata