Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli teidän elämänne suurin virhe, jolloin kaikki
20.04.2025 |
meni pieleen ja paluuta ei ollut? Itsellä se oli hoitoalalle hakeutuminen. Enää en ole alalla, mutta mikään ei ole enää entisellään eikä ole mahdollisuuksia elämään. Olen kohta 30 ja koskaan en ole mitään elämässä kokenut. Siis mitään hyvää.
Kommentit (119)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a... välillä tuntuu että koko elämä on ollut yhtä suurta virhettä. Lähtien siitä että jos olisin mennyt eri kouluun ekaluokalle kun oli kaksi eri vaihtoehtoa lähellä, niin elämä olisi voinut mennä ihan eri tavalla...
Mä olen viestintäalalla mutten ikinä opetellut tekemään kampauksia tai laittanut rakennekynsiä kun ei vain ikinä kiinnostanut semmoinen. Ei pelkkä ala siihen vaikuta tälläytyykö vai ei.
Olet vasta 30, ehdit vaikka mitä. Mä opiskelin uuden ammatin 55-vuotiaana.
En ole koskaan tehnyt sellaista virhettä, että ei olisi ollut mahdollista korjata. Olen ollut 42 vuotta hoitoalalla ja päivääkään en vaihtaisi pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulta jäi kokonaan väliin se vaihe, kun meikattiin ja tälläydyttiin. Laitettiin rakennekynsiä ja tehtiin hienoja kampauksia. Käytiin yössä, ravintoloissa, laivoilla jne. Minä en ole koskaan kokenut mitään.
ap
Siis olet 30? Miten tuo on muka jotenkin myöhäistä? Eikun laittautumaan ja ravintoloihin ja laivoille!
Se kun synnyin. Siitä lähtien kaikki mennyt pieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulta jäi kokonaan väliin se vaihe, kun meikattiin ja tälläydyttiin. Laitettiin rakennekynsiä ja tehtiin hienoja kampauksia. Käytiin yössä, ravintoloissa, laivoilla jne. Minä en ole koskaan kokenut mitään.
ap
Eipä ainakaan itseä koskaan edes kiinnostanut tuollainen tälläytyminen tai jotku rakennekynnet. Itselle oli tarkeämpää oppia rakentamaan, korjaamaan asioita, selviytymään luonnossa eri olosuhteissa ja vaikka huolehtimaan ruokahuollosta isollekin porukalle. En ymmärrä mistä jäit tuossa paitsi.
En nyt sanois että sellaista virhettä edes on. Tallessa ikä eletty jne. Jonkun mielestä kaksi avioeroa on virhe, mutta mun mielestäni ne on ainoat oikeat ratkaisut siinä kohtaa kun niihin on päädytty. Viidestä miehestäni kukaan ei ollut virhe, mutta se ehkä, miten pitkään heidän juopotteluaan tai muuta hölmöilyään viitsin katsoa ennenkuin lopetin suhteet.
Ehkä se on suurin virhe, että olin työssäni täydellisyyden tavoittelija, kun siitä ei kuitenkaan mulle maksettu ja se johti vain toistuviin uupumisiin ja lopulta työkyvyttömyyteen, mutta hitostako noita etukäteen tietää ja tajuaa.
Se olis vähän niinkuin esimiehen asia sanoa työntekijälle, että kiitos, vähempikin riittää ja että pidäpä pikkasen vapaata nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lihominen; kun vein lapsen tarhaan ja palasin töihin. Virhe tässä oli se etten mennytkään nukkumaan kello 22 vaan 00:00. Unirytmi muuttui ja kiloja tuli liikaa. Vieläkin yritän muuttaa tuota! Vaatteet ei mahu, mies ei enää välitä, palvelutiskillä asenne sinuun on vähätteleväkin. Kohennusta tarvitsen.
Vierailija kirjoitti:
Minulta jäi kokonaan väliin se vaihe, kun meikattiin ja tälläydyttiin. Laitettiin rakennekynsiä ja tehtiin hienoja kampauksia. Käytiin yössä, ravintoloissa, laivoilla jne. Minä en ole koskaan kokenut mitään.
ap
Aika paljon muutakin voi laskea kokemuksiksi kuin nuo.
Itsekin olen ollut hoitoalalla ja ainakin silloin elämässä oli myös vapaa-aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta jäi kokonaan väliin se vaihe, kun meikattiin ja tälläydyttiin. Laitettiin rakennekynsiä ja tehtiin hienoja kampauksia. Käytiin yössä, ravintoloissa, laivoilla jne. Minä en ole koskaan kokenut mitään.
ap
Eipä ainakaan itseä koskaan edes kiinnostanut tuollainen tälläytyminen tai jotku rakennekynnet. Itselle oli tarkeämpää oppia rakentamaan, korjaamaan asioita, selviytymään luonnossa eri olosuhteissa ja vaikka huolehtimaan ruokahuollosta isollekin porukalle. En ymmärrä mistä jäit tuossa paitsi.
Muakaan ei ole koskaan kiinnostanut rakennekynnet, mutta olisi ollut kivempi elää vähän enemmän. Opiskeluaikoinakin, jonka pitäs kuulemma olla ihmisen parasta aikaa, istuin lähinnä vuokrakämpässä koska ei ollut ketään jolle soittaa että lähdetkö viettämään aikaa jonnekin. Kaikki olivat vain hyvänpäivän tuttuja, ystäviä e ollu yhtäkään vaikka joskus olikin yhteisiä illanviettoja joissa tutustuttiin.
Minun on vaikea ajatella, etteikö kaikissa vähän huonommissakin valinnoissa olisi kuitenkin ollut jotain hyvää, tai jotain sellaista, joka on mahdollistanut jonkun hyvän asian tapahtumisen. Siksi en osaa oikein ajatella noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lihominen; kun vein lapsen tarhaan ja palasin töihin. Virhe tässä oli se etten mennytkään nukkumaan kello 22 vaan 00:00. Unirytmi muuttui ja kiloja tuli liikaa. Vieläkin yritän muuttaa tuota! Vaatteet ei mahu, mies ei enää välitä, palvelutiskillä asenne sinuun on vähätteleväkin. Kohennusta tarvitsen.
Yritätkö väittää, että paino vaikuttaa kohteluun palvelutiskillä? Se on ihan höpöpuhetta. Olen tanakka täti ja hyvää palvelua aina saanut.
Itse kysymykseen - mitään korjaamattomia virheitä ei onneksi ole tullut tehtyä. Pienempiä kyllä vaikka kuinka paljon.
Opinnot oli hyvässä vauhdissa, kun aloin käyttää aikaani poikaystävän kanssa enkä luennoilla ja illat ja viikonloput meni vanhempien yrityksessä auttelemassa. Meni opinnoissa enemmän aikaa kuin asiasta parjatuilla poliitikoilla, ja arvosanatkin jäi huonoiksi vähäisestä panostuksesta johtuen. Harmittaa etten panostanut opintoihin ja hankkinut kunnollista työtä nuorena.
Miehiin tutustuminen ja pakkodeittailu. Silloin jotenkin osa odotti että näin pitäisi tehdä, jotkut näyttivät vielä esimerkkiä että liian nuorena pitäisi olla joku tai käydä baarissa edes. Siitä tuli aina vakavia ongelmia ja rikollisethan siellä metsästivät naisia. Liian nuorena kotoa lähteminen, siitä seurasi myös ongelmia, olin vanhemman / koulun / muun vuoksi uupunut ja vanhempi hankala. Liian vähän tilaa kotona, että vanhemmasta olisi päässyt irti, takertuva vanhempi. Muitakin varmaan löytyy, esimerkiksi jos kaupasta otti väärän tuotteen joka lisäsi ongelmia vatsalle ja se on aika oleellinen juttu terveydelle. Ei ole kiva jos tulee kipeäksi pitkäksi aikaa. Painavan kantaminen selälle.
Vierailija kirjoitti:
Lihominen; kun vein lapsen tarhaan ja palasin töihin. Virhe tässä oli se etten mennytkään nukkumaan kello 22 vaan 00:00. Unirytmi muuttui ja kiloja tuli liikaa. Vieläkin yritän muuttaa tuota! Vaatteet ei mahu, mies ei enää välitä, palvelutiskillä asenne sinuun on vähätteleväkin. Kohennusta tarvitsen.
Ehkä vika ei ole kiloissa vaan siinä että tarvii vain sitä kohennusta. Ite en ole koskaan ollut mikään tälläytyjä, mutta valitettava totuus tuntuu olevan että palveluakin saa sen perusteella näyttääkö varakkaalta. Kulahtaneessa takissa ja luomuhiuksissa on vain epäilyttävä, vaikka rahaa olisikin. En vaan millään jaksaisi laittautua ihan joka päivä viimesen päälle. Tarttisin myös oman stylistin joka voisi freesata ilmeen.
Jääminen työpaikkaan, jossa oli surkea johto. Sairastuin fyysisesti ja olen työkyvytön ja sairas loppuelämän.
En ymmärtänyt jo kohtuu nuorena vaan rohkeasti ottaa asuntolainaa ja ostaa asunto, jotenkin pääkaupunkiseudulla se tuntui liian kalliilta ja isolta.
Minulta jäi kokonaan väliin se vaihe, kun meikattiin ja tälläydyttiin. Laitettiin rakennekynsiä ja tehtiin hienoja kampauksia. Käytiin yössä, ravintoloissa, laivoilla jne. Minä en ole koskaan kokenut mitään.
ap