Suomen heikkenevä koulumenestys johtuu huonoista opettajista

Trolli ap ahertaa sentään kiitettävästi. 

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et taida olla opettaja?

En ole.

Tulospohjainen palkitseminen ei kuitenkaan ole pelkästään opetukseen mahdollisesti sovellettava käsite, vaan sitä käytetään muuallakin, kuten esimerkiksi mainitsemillani aloilla. Käsitteen ymmärtäminen siis tuskin vaatii mitään erityistä opettajantaitoa, eikä sen soveltaminen koulutukseen myöskään ole varsinaisesti opettajan pätevyyteen liittyvä asia. 

Olen eri. Opetuskontekstiin se tulosvastuu ei oikein sovi. Jos on luokallinen 9 keskiarvon oppilaita ja luokallinen 5 keskiarvon oppilaita, niin mitäpä epäilet kumpia oppilaita opettamalla saisit paremmat oppimistulokset aikaan? Se tyhmä kun harvemmin viisaaksi muuttuu, vaikka mitä tekisit. Älykkö taas oppii ilman opettajaakin.

Jos esimerkiksi

Ehkä jonain päivänä ymmärrät myymisen ja brändinrskennuksen eron. 

opetettavat aineet ovat liian tylsiä ja vanhentuneita niin oppilaille kuin opettajillekin, ei sellaista skeidaa jaksa todissaan käydä' läpi. Siksi olen oettajana jättänyt tunnit suunnittelematta ja sanonut että kuunnellaan taas kappale ja tehkä niitä tehtäviä se siitä

Inkluusio pilasi kaiken,  nyt taukkis tarkkislaiset oppilaat tulevat sotkemaan normiopetuksen, en jaksa enää opettaa, syökää kaikki paskaaa.

tv ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. 90-luvulla luokallani ei ollut yhtään S2-oppilasta ja erityisluokkaan siirtyi joku. Olisi tainnut jäädä nykypäivänä samalle luokalle. Sitä voi miettiä kun on useampi S2-oppilas ja useampi erityistarpeinen, että miten se vaikuttaa opetukseen.

Siis käytännössä jos mietitään, että joku muuttaa vaikkapa Suomeen. Hän menee vuodeksi luokalle, missä hän on Suomen kielen intensiiviopetuksessa. Tämän jälkeen hän siirtyy ns. tavisluokalle. Tällä oppilaalla ei ole vielä läheskään käsitteistöä hallussa, mikä vaaditaan monissa oppiaineissa. Tällaisilla oppilailla on erityistarpeita muussakin opetuksessa, vaikka kävisivät myös S2-tunneilla.

Osa ei osaa kasiluokalka edes lukea tai kirjoittaa edes omaa kieltään näistä valmentavan vuoden oppilaista, kun on omassa maassa vain päntätty K oraania ulko

Se jo helpottaa, jos oppilaalla on käsitys tosiaan edes niistä oman kielen käsitteistä esimerkiksi oppiaineissa kuten biologiassa. Ongelma tosiaan on, että joillakin ei ole käsitteistöä omalla kielelläänkään. Käytännössä oppilaan koulutuspolku toisessa maassa on saattanut olla todella paljon heikompi kuin Suomessa. Näin ei ole aina. Osa Suomeen muuttavista oppilaista voivat olla hyvinkin eteviä ja vielä käytännössä heillä onhuomattavaa taitoa useammalla kielellä toimimisessa.

Ja on totta, että eri kulttuureissa voi esimerkiksi olla opetusta, jossa käytännössä oppilas on käynyt huomattavan vakaumuksellista uskonnon opetusta suuressa roolissa, siinä missä suomalainen oppiainejakauma on erilainen eikä esim. vakaumuksellinen uskonnon opetus esim. ole missään roolissa.

Vierailija kirjoitti:

opetettavat aineet ovat liian tylsiä ja vanhentuneita niin oppilaille kuin opettajillekin, ei sellaista skeidaa jaksa todissaan käydä' läpi. Siksi olen oettajana jättänyt tunnit suunnittelematta ja sanonut että kuunnellaan taas kappale ja tehkä niitä tehtäviä se siitä

Niin varmasti joo :D

Huono koulumenestys johtuu siitä ettei käytöstapoja opeteta kotona. Myös termit kuri ja vanhempien kunnioitus ovat tuntemattomia käsitteitä. 

Naisopettajat ovat onnettomia surkimuksia, kun eivät saa mustia ja muslimeita ruotuun luokassa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaako oppimistulokset palkkaan?

Ihmisten älykkyys on laskenut. Miksi opettaja olisi vastuussa ihmisten geeneistä? 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jonain päivänä ymmärrät myymisen ja brändinrskennuksen eron. 

Haluatko tarkentaa, mitä mahdat tarkoittaa?

Erona entiseen on se että ennen kuriton kakara sai kotona selkäänsä jos jätti läksyt tekemättä tai häiriköi tunneilla. Nykyvanhemmat taas silittää pershedelmäänsä päästä ja menevät häirikön puolelle opettajaa vastaan.

Tulospalkkauksesta sen verran, että perusopetuksen tavoitteeksi on määritelty mm. seuraavaa:

"Valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehityksen edistäminen."

Mites näitä mittaat?

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et taida olla opettaja?

En ole.

Tulospohjainen palkitseminen ei kuitenkaan ole pelkästään opetukseen mahdollisesti sovellettava käsite, vaan sitä käytetään muuallakin, kuten esimerkiksi mainitsemillani aloilla. Käsitteen ymmärtäminen siis tuskin vaatii mitään erityistä opettajantaitoa, eikä sen soveltaminen koulutukseen myöskään ole varsinaisesti opettajan pätevyyteen liittyvä asia. 

Olen eri. Opetuskontekstiin se tulosvastuu ei oikein sovi. Jos on luokallinen 9 keskiarvon oppilaita ja luokallinen 5 keskiarvon oppilaita, niin mitäpä epäilet kumpia oppilaita opettamalla saisit paremmat oppimistulokset aikaan? Se tyhmä kun harvemmin viisaaksi muuttuu, vaikka mitä tekisit. Älykkö taas oppii ilman opettajaakin.

Jos esimerkiksi

Täällä on taas joku oman alansa kasvatustieteen ammattilainen. Vähän kuin persut olisivat halunneet Opetushallituksen sijaan muutella kansallista opetussuunnitelmaa. Suosittelen hakeutumaan kasvatusalan kehitystehtäviin. Käsittääkseni se vaatii jonkintasoista kasvatusalan koulutusta kuitenkin ensiksi. Kauppatieteellinen ajattelu ei ole poissuljettua.

Vierailija kirjoitti:

Onko opettajilla tulosvastuuta? Vaikuttaako oppimistulokset palkkaan?

Siis siinäkin tapauksessa, että oppilas ei todellakaan halua oppia, eikä edes osallistua. Vanhemmilla on tärkeämpää tekemistä, kuin tukea oman lapsensa opiskelua tai ylipäätään olla kiinnostunut oman lapsensa asioista.

Tervetuloa alalle! Toivottavasti silloin on jo tuo tulospalkkaus.

Pääsitkö joku näppikseltään semmosen aivopieruun että lukihäiriö korjaantuu sillä että lukee kotona? Nyt oikeasti. 

Lapsen koulupäivä  ei saa jatkua kotona läksyjä enemmän. 

Syöpä taistelemalla ja masennus lenkkeilemällä? Näinhän? Ei hitto. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei minun mielestäni koulutetut opettajat ole huonoja, mutta monissa kouluissa käytetään paljon epäpäteviä sijaisia (lähinnä säästösyistä) ja se saattaa oikeastikin vaikuttaa. Opettaako kasvatustieteiden maisteri vai pelkän lukion käynyt, onhan siinä eroa.

Lapsen luokalla oli aina päteviä opettajia, ei kouluttamattomia sijaisia. Silti lopputulos oli se, että yläkoulun äidinkielen tunnilla osa luki pakollisena kirjana 400 sivuisen kirjan ja moni luki vain 100 sivuisen kirjan, kun kapasiteettiin riitti vain siihen. Kodilla on iso merkitys, kaikki lapset olivat suomenkielisiä. 

Kun tilanne olisikin tämä, asiat olisivat vielä hyvin. Tuollaista oli jo omana kouluaikana.  Nyktilanne on valitettavasti se, että osa ei kykene lukemaan kuin helpon lasten kirjan tai oikeammin siitäkin vain muutaman sivun hirmuisen taistelemisen kanssa. Osa ei vain lue. 

Vierailija kirjoitti:

Naisopettajat ovat onnettomia surkimuksia, kun eivät saa mustia ja muslimeita ruotuun luokassa.

Oppilaiden ruotuun saaminen ei ole ollut mielestäni opettajana niin suuri ongelma, kuin se että S2-oppilailla on enemmän oppimisen haasteita johtuen siitä että kielitaidon opettelu on kovaa työtä. Toki voi olla kulttuurisiakin eroja ja kulttuuriset erot voivat tuoda joitakin haasteita, mutta jotkut kokemukseni S2-oppilaista ovat sellaisia, että he käytännössä suhtautuvat opettajaan auktoriteettina jopa kunnioittavammin kuin suomalaiset oppilaat. Kokemukseni on alakoulun oppilaista. T. Naisopettaja

Vierailija kirjoitti:

Tulospalkkauksesta sen verran, että perusopetuksen tavoitteeksi on määritelty mm. seuraavaa:

"Valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin se

Siten kuin niitä muutenkin mitataan, eli todennäköisesti todistusarvosanoilla tai jatkokoulutusmenestyksellä. Tämä menee hieman aiheen ulkopuolelle, mutta koulujen täytyy jo nykyisellään tehdä nämä asiat mitattavaksi jollakin tapaa, koska eihän heillä muuten voi olla mitään käsitystä siitä, kuinka heidän toimensa vaikuttavat tai ovat vaikuttamatta noihin tavoitteisiin.

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jonain päivänä ymmärrät myymisen ja brändinrskennuksen eron. 

Haluatko tarkentaa, mitä mahdat tarkoittaa?

Käytä vaikka tekoälyä. 

Vierailija kirjoitti:

Tulospalkkauksesta sen verran, että perusopetuksen tavoitteeksi on määritelty mm. seuraavaa:

"Valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin se

No kun hänen mielestä koulussa ei opeteta tällaisia asioita ja arvoja vaan pelkästään mitattavia asioita kuten matematiikan osaaminen. Tunnetaidotkaan ei kuulu kouluun ja ovat akkojen lässytystä.