Suomen heikkenevä koulumenestys johtuu huonoista opettajista

Minusta suurin ongelma on se, että oppiaines on niin kirjavaa kaikin puolin nykyisin. Eroja on älykkyydessä, sosioekonomisissa taustoissa, kulttuureissa, persoonallisuuksissa ja vaikka missä. Toki eroja on aina ollut tietysti, mutta nykyisin tämä korostuu. Kaikille opetetaan samoja asioita samalla tavalla samassa luokassa. Ei ymmärretä, että ei saa oppilaista millään samaa massaa. 

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulospalkkauksesta sen verran, että perusopetuksen tavoitteeksi on määritelty mm. seuraavaa:

"Valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Opetuksen ja kasvatuksen tulee myös tukea kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Asetuksen mukaan opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen nähdään kuuluvaksi myös yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja

Siis oppilaiden tuloksiahan kyllä seurataan ja arviointia tehdään. On myös valtakunnallisia kokeita jolla voidaan tutkia koulujen menestymistä niissä.

Minusta opettajistakin pitäisi kerätä peruskoulussa palautetta esimerkiksi rehtorille. Oppilaat itse arvioidivat eri osa-alueita. Tämä auttaisi opettajaa kehittymään kaikin tavoin. Muilla asteilla tätä tehdään, mutta ei peruskoulussa. Oppilaatkin ovat jatkuvasti arvioitavana. 

Vierailija kirjoitti:

Katherine.Rosemary kirjoitti:

Naisopettajia on suhteessa miehiin kouluissa.

Miehiä pitäisi palkata kouluihin enemmän.

Eiköhän tuo lähde jo ihan opettajankoulutuksesta. Miehiä on sielläkin pieni määrä. Ei niistä riitä palkattavaa. Haluaisit siis jotkut sukupuolikiintiöt opettajankoulutukseen, jossa heikommat pääsykoepisteet saavat miesopettajat pääsisi helpommin luokanopettajalinjalle? Siis käytännössä tämä olisi melkein ainoa tapa saada lisää miesopettajia.

Ei se ole ainoa tapa: miesopettajia voitaisiin saada lisää tekemällä opettajan ammatista houkuttelevampi miehille. En ole mies enkä opettaja, joten en tiedä miten tämä toteutettaisiin. Ehkäpä pojat ja miehet pitäisi saada arvostamaan koulua ylipäätään enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Minusta opettajistakin pitäisi kerätä peruskoulussa palautetta esimerkiksi rehtorille. Oppilaat itse arvioidivat eri osa-alueita. Tämä auttaisi opettajaa kehittymään kaikin tavoin. Muilla asteilla tätä tehdään, mutta ei peruskoulussa. Oppilaatkin ovat jatkuvasti arvioitavana. 

Tämä on hyvä idea. Suosittelen heti käyttöön peruskoulussa. Kysytään esimerkiksi miten motivoi (vaihtoehdot), onko kannustava, mukava, tasapuolinen, luo turvallista oppimisilmapiiriä ja lisänä kysymykset itse aineiden opetuksesta. Tässä tulisi opettajalle hyvä työkalu ja reflektoitavaa. Moni opettaja ei edes tiedä, miten hänet koetaan muutoin.

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielisimpiä ovat opettajat, joista näkyy viha lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan kohtaan. Mitään ei kestetä. Moni vanhempi on korkeammin koulutettu ja tekee vastivampaa työtä, jossa vaaditaan tuloksia. Vuosiloma on 5 viikkoa. Opettajilla 3 kk. Vuodesta toiseen samoja asioita opetetaan. Ei tarvitse jatkuvasti oppia uutta kuten muiden. Ja kyllä kaikissa töissä on hankalia ihmisiä, asiakkaita jne. Potkut tulee myös helpommin. Opettajaa ei tunnu saavan pois viralta, vaikka kiusaisi oppilaita. 

Opettajissa on tilastojen mukaan paljon narsisteja.

SK kirjoitti:

Siten kuin niitä muutenkin mitataan, eli todennäköisesti todistusarvosanoilla tai jatkokoulutusmenestyksellä. Tämä menee hieman aiheen ulkopuolelle, mutta koulujen täytyy jo nykyisellään tehdä nämä asiat mitattavaksi jollakin tapaa, koska eihän heillä muuten voi olla mitään käsitystä siitä, kuinka heidän toimensa vaikuttavat tai ovat vaikuttamatta noihin tavoitteisiin.

Hyvät oppilaat saavat keskimäärin hyviä arvosanoja ja vähemmän hyvät vähemmän hyviä. Ainoa järkevä mittari olisi opettajan tuottama oppimisen lisäarvo, ts. kuinka paljon oppilas kehittyy juuri opettajan vaikutuksesta. Tämä onnistuu vain, jos oppilaan kehityksestä (mitattiin sitä sitten millä mittarilla tahansa) pystytään ensin tunnistamaan muiden tekijöiden (esim. perhe, ystävät, harrastukset) vaikutus, jotta ne voidaan jättää tulosta arvioitaessa huomioimatta. Tämä on mahdollista, mutta vaatii vuosittaisia valtakunnallisia ulkoisesti arvosteltuja kokeita ja jokaisen oppilaan taustojen ja sen hetkisen elämäntilanteen selvittämistä (tehdään tämä sitten vaikka kotiin vietävällä kyselylomakkeella). Tätä tarkoitusta varten tulisi perustaa uusi ylioppilastutkintolautakuntaa vastaavaa elin, joka toteuttaa kokeet noin puolelle miljoonalle peruskoululaiselle joka vuosi. Noh, jos poliittista tahtoa ja rahaa löytyy niin mikäs siinä. 

Tällä hetkellä homma menee niin, että opettajakoulutuksessa, työssä oppimisessa ja opetussuunnitelmassa otetaan huomioon (OPS:ssa enemmän tai vähemmän) uusin tutkimustieto. Jos maailmalla on tehty kattavaa tutkimusta, josta selviää, että nämä olosuhteet, opetusmenetelmät jne. ovat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin, niin sitten niitä (sen verran mitä resurssit antavat myöten) aletaan käyttää kouluissa. Ei meillä ole käytössä mitään Excel-taulukoita, joihin syötetään valtava määrä dataa vuosittain ja sitten niistä vedetään tilastollisia menetelmiä käyttäen johtopäätökset siitä, miten koulu, yksittäinen opettaja jne. on suoriutunut työssään.

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielisimpiä ovat opettajat, joista näkyy viha lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan kohtaan. Mitään ei kestetä. Moni vanhempi on korkeammin koulutettu ja tekee vastivampaa työtä, jossa vaaditaan tuloksia. Vuosiloma on 5 viikkoa. Opettajilla 3 kk. Vuodesta toiseen samoja asioita opetetaan. Ei tarvitse jatkuvasti oppia uutta kuten muiden. Ja kyllä kaikissa töissä on hankalia ihmisiä, asiakkaita jne. Potkut tulee myös helpommin. Opettajaa ei tunnu saavan pois viralta, vaikka kiusaisi oppilaita. 

Minun mielestäni on myös vastenmielistä se, että vähättelet sitä, että opettajat ovat yliopistossa käytännössä viisi vuotta ja lukevat maistereiksi. Vieläkö heidän pitäisi tuntea alemmuutta koulutuksestaan, jos jollakin vanhemmalla on tätäkin enemmän koulutusta? Opettajan työssä toimiminen ei sulje pois aikaisempaakaan koulutusta, lisäkoulutusta tai jopa tutkijan työtä.  Monet lukevat esimerkiksi aineenopettajan pätevyyden tai erityisopettajan pätevyyden päälle. Opettajan työssä pitää olla tietyllä tavalla aina ajan hermolla, esimerkiksi oppilaiden ikätason ohjelmointikin on merkitty yhdeksi opetettavaksi aihealueeksi.

Moni opettaja ei mene sieltä mistä aita on matalin ja pyrkii kehittämään osaamistaan ja sitä myös heiltä edellytetään tietyissä määrin. Ei varmasti ole voinut opinnoissa opettajakaan välttyä käsitteiltä "elinikäinen oppiminen" tai "jatkuva oppiminen". Osa opettajan ammatillista itsetuntoa varmasti on se, että hän pystyy vastaamaan erilaisiin asioihin ja hankkimaan enemmän tietoa asioista, joista hän sitä tarvitsee. Esimerkiksi monet opiskelevat työn ohessa kyetäkseen esimerkiksi vastaamaan paremmin erityisoppilaiden tai S2-oppilaiden tarpeisiin.

Mikäli opettaja jää kiinni jostain oppilaiden kiusaamisesta, kyllä siihen varmasti jollain kurinpidolla puututaan ihan samallalailla kuin missä tahansa valtion virassa kuten lääkärinä. Jos jollakin on muuta kokemusta, jakakaa toki kokemuksenne. Kesälomat ovatkin yksi ainoista asioista mikä kompensoi opettajien palkan puutteita, ja sitäkin on yritetty kuntien toimesta kiertää ketjutuksella. Toki toinen vaihtoehto on ottaa pitkä kesäloma pois ja nostaa opettajien palkkaa, sikälimikäli jos haluavat että saatavilla on jatkossakin koulutettuja ja päteviä opettajia, koska nämä kyllä lähtevät pois jos opettajia vedetään palkkakuoppaan.

Ai sinun mielestäsi opettajan työ ei ole vaativaa työtä? No jos houkuttaa niin testaa paljonko aikaa niihin tuntien suunnitteluun saa menemään kun suunnittelet tunnit opetussuunnitelman pohjalta miettien tunnin pedagogista sisältöä, otat huomioon eriyttämisen ynnä muut asiat. Jotkut tekevät itse vielä opetusmateriaalejakin tunneille. Ja hoidat kaiken byrokratian mitä tarvitaan. Ja mietit miten juuri saat sen yhden lukihäiriöisen oppilaan myös otettua huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Minusta opettajistakin pitäisi kerätä peruskoulussa palautetta esimerkiksi rehtorille. Oppilaat itse arvioidivat eri osa-alueita. Tämä auttaisi opettajaa kehittymään kaikin tavoin. Muilla asteilla tätä tehdään, mutta ei peruskoulussa. Oppilaatkin ovat jatkuvasti arvioitavana. 

Kerään lukiolaisilta palautetta anonyymisti ja todella harvoin palautteen avulla voi opetusta kehittää. Ehkä silloin jos on uusi koulukohtainen opintojakso, joka hakee vielä muotoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katherine.Rosemary kirjoitti:

Naisopettajia on suhteessa miehiin kouluissa.

Miehiä pitäisi palkata kouluihin enemmän.

Eiköhän tuo lähde jo ihan opettajankoulutuksesta. Miehiä on sielläkin pieni määrä. Ei niistä riitä palkattavaa. Haluaisit siis jotkut sukupuolikiintiöt opettajankoulutukseen, jossa heikommat pääsykoepisteet saavat miesopettajat pääsisi helpommin luokanopettajalinjalle? Siis käytännössä tämä olisi melkein ainoa tapa saada lisää miesopettajia.

 

Ei se ole ainoa tapa: miesopettajia voitaisiin saada lisää tekemällä opettajan ammatista houkuttelevampi miehille. En ole mies enkä opettaja, joten en tiedä miten tämä toteutettaisiin. Ehkäpä pojat ja miehet pitäisi saada arvostamaan koulua ylipäätään enemmän.

Onnistuisi palkkaa nostamalla sekä antamalla opettajille laajat kurinpitovaltuudet. Miehiä ei kiinnosta kuunnella nutipäiden vittuilua pienellä palkalla.

Opettaja tekee työtään 40 vuotta. Mitenkä hän yhtäkkiä muuttuu huonoksi esimerkiksi uransa puolivälissä? Minä aloitin työnteon viime vuosituhannella. Ensin siis olin mainio ja osaava, nyt yhtäkkiä täysin kyvytön, niinkö?

Olen huomannut tässä liki 30 vuoden aikana, että oppilaiden halu työskennellä on kadonnut. Oppilaat jaksavat ehkä aloittaa jonkin tehtävän, tehdä pari kolme kohtaa, sitten loppuu työnteko ja alkaa höpiseminen meikeistä, mopoista, tubettajista ym. Yli puolella on kotiläksyjä tekemättä osittain tai kokonaan joka tunti. Pitkäjänteisyyttä ja viitseliäisyyttä ei enää ole eivätkä vanhemmat ilmeisesti edes odota lastensa tekevän läksyjä. Kokeiden luokkakeskiarvo on noin kuusi, vaikka vuosituhannen vaihteessa se oli noin kahdeksan. Sama aihepiiri, sama opetus, sama koe.

Moni tulee kouluun vain kavereiden takia. Opettajaa haastetaan koko ajan. Ei ole enää sellaista ajatusmaailmaa, että lähtökohtaisesti haluttaisiin tietää asioista ihan vain sen vuoksi, että se on kiinnostavaa tietoa. Yleissivistys on kirosana.

Kaikkein huonoimpia oppilaita ovat ne, joiden vanhemmat ovat yrittäjiä. Heitä ei motivoi edes jatko-opiskelupaikkaan pääseminen, koska he voivat aina mennä iskän pikkupuljuun "oppisopimuksella". Todella harvalle entiselle nykyoppilaalleni menisin asiakkaaksi esim. autokorjaamoon ihan sillä perusteella, että tiedän kuinka alhainen motivaatio heillä on tehdä huolellista ja hyvää työtä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta opettajistakin pitäisi kerätä peruskoulussa palautetta esimerkiksi rehtorille. Oppilaat itse arvioidivat eri osa-alueita. Tämä auttaisi opettajaa kehittymään kaikin tavoin. Muilla asteilla tätä tehdään, mutta ei peruskoulussa. Oppilaatkin ovat jatkuvasti arvioitavana. 

Tämä on hyvä idea. Suosittelen heti käyttöön peruskoulussa. Kysytään esimerkiksi miten motivoi (vaihtoehdot), onko kannustava, mukava, tasapuolinen, luo turvallista oppimisilmapiiriä ja lisänä kysymykset itse aineiden opetuksesta. Tässä tulisi opettajalle hyvä työkalu ja reflektoitavaa. Moni opettaja ei edes tiedä, miten hänet koetaan muutoin.

Vielä parempi olisi arvioida vanhempia lastensa koulumenestyksen perusteella. Mikäli arvosanat ovat huonoja niin otetaan lapset huostaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta opettajistakin pitäisi kerätä peruskoulussa palautetta esimerkiksi rehtorille. Oppilaat itse arvioidivat eri osa-alueita. Tämä auttaisi opettajaa kehittymään kaikin tavoin. Muilla asteilla tätä tehdään, mutta ei peruskoulussa. Oppilaatkin ovat jatkuvasti arvioitavana. 

Tämä on hyvä idea. Suosittelen heti käyttöön peruskoulussa. Kysytään esimerkiksi miten motivoi (vaihtoehdot), onko kannustava, mukava, tasapuolinen, luo turvallista oppimisilmapiiriä ja lisänä kysymykset itse aineiden opetuksesta. Tässä tulisi opettajalle hyvä työkalu ja reflektoitavaa. Moni opettaja ei edes tiedä, miten hänet koetaan muutoin.

Kuule, oppilaila tulee palautetta ihan suoraan päin naamaa ihan päivittäin. Siihen ei lomakkeita tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielisimpiä ovat opettajat, joista näkyy viha lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan kohtaan. Mitään ei kestetä. Moni vanhempi on korkeammin koulutettu ja tekee vastivampaa työtä, jossa vaaditaan tuloksia. Vuosiloma on 5 viikkoa. Opettajilla 3 kk. Vuodesta toiseen samoja asioita opetetaan. Ei tarvitse jatkuvasti oppia uutta kuten muiden. Ja kyllä kaikissa töissä on hankalia ihmisiä, asiakkaita jne. Potkut tulee myös helpommin. Opettajaa ei tunnu saavan pois viralta, vaikka kiusaisi oppilaita. 

Moni vanhempi? Opettajat ovat maistereita, joten korkeammin kouluttautuneet ovat lisureita ja tohtoreita. Näitä on 30-50v ikäluokissa noin 1-2 % verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielisimpiä ovat opettajat, joista näkyy viha lapsia, nuoria ja heidän vanhempiaan kohtaan. Mitään ei kestetä. Moni vanhempi on korkeammin koulutettu ja tekee vastivampaa työtä, jossa vaaditaan tuloksia. Vuosiloma on 5 viikkoa. Opettajilla 3 kk. Vuodesta toiseen samoja asioita opetetaan. Ei tarvitse jatkuvasti oppia uutta kuten muiden. Ja kyllä kaikissa töissä on hankalia ihmisiä, asiakkaita jne. Potkut tulee myös helpommin. Opettajaa ei tunnu saavan pois viralta, vaikka kiusaisi oppilaita. 

Opettajissa on tilastojen mukaan paljon narsisteja.

Tämä ei ole totta. Tai laitapa se tilasto. 

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Siten kuin niitä muutenkin mitataan, eli todennäköisesti todistusarvosanoilla tai jatkokoulutusmenestyksellä. Tämä menee hieman aiheen ulkopuolelle, mutta koulujen täytyy jo nykyisellään tehdä nämä asiat mitattavaksi jollakin tapaa, koska eihän heillä muuten voi olla mitään käsitystä siitä, kuinka heidän toimensa vaikuttavat tai ovat vaikuttamatta noihin tavoitteisiin.

Hyvät oppilaat saavat keskimäärin hyviä arvosanoja ja vähemmän hyvät vähemmän hyviä. Ainoa järkevä mittari olisi opettajan tuottama oppimisen lisäarvo, ts. kuinka paljon oppilas kehittyy juuri opettajan vaikutuksesta. Tämä onnistuu vain, jos oppilaan kehityksestä (mitattiin sitä sitten millä mittarilla tahansa) pystytään ensin tunnistamaan muiden tekijöiden (esim. perhe, ystävät, harrastukset) vaikutus, jotta ne voidaan jättää tulosta arvioitaessa huomioimatta. Tämä on mahdollista, mut

Ylioppilaskokeitakin ollaan resurssien vuoksi heikentämässä ja ei tarvitse enää kirjoittaa niin paljoa esseitä. Tottakai valtiolla tulee satsaamaan tällaiseen uuteen elimeen. Opettajia koulutetaan sen verran, että Suomessa on myös tietty luottamus opettajan saamaan koulutukseen ja tietynlainen ammatillinen autonomia. Siksi Suomessa ei usein kytätä opettajia ja heidän työtään niin paljon kuin esim ulkomailla. Eikä Pisa-tutkimusten valossa tälle ole ollut tarvettakaan.

Siis toki tällaista voi alkaa ajamaan esim. poliittisesti, jos kiinnostaa. Tällaisen toteuttaminen on todellakin haastavaa ja vaatii myös muiden asioiden kartoittamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katherine.Rosemary kirjoitti:

Naisopettajia on suhteessa miehiin kouluissa.

Miehiä pitäisi palkata kouluihin enemmän.

Eiköhän tuo lähde jo ihan opettajankoulutuksesta. Miehiä on sielläkin pieni määrä. Ei niistä riitä palkattavaa. Haluaisit siis jotkut sukupuolikiintiöt opettajankoulutukseen, jossa heikommat pääsykoepisteet saavat miesopettajat pääsisi helpommin luokanopettajalinjalle? Siis käytännössä tämä olisi melkein ainoa tapa saada lisää miesopettajia.

 

Ei se ole ainoa tapa: miesopettajia voitaisiin saada lisää tekemällä opettajan ammatista houkuttelevampi miehille. En ole mies enkä opettaja, joten en tiedä miten tämä toteutettaisiin. Ehkäpä pojat ja miehet pitäisi saada arvostamaan koulua ylipäätään enemmän.

Eivät sukupuolikiintiötkään mahdottomia ole. Käsittääkseni jossain koulutuksissa näitä on jopa käytetty. Toki tällaiset saattaisivat sulkea pois paljon mainioita naisopettajia, jotka olisivat pärjänneet soveltuvuuskokeessakin paremmin. Tämähän onkin ikuisuuskysymys, että miten koulu saataisiin vastaamaan poikien tarpeisiin paremmin. Useinhan tyttöjen ja poikien kohdalla on paljon eroja.

Suomen lasten huono koulumenestys johtuu huonoista vanhemmista. Lapset ovat vapaan kasvatuksen uhreja ja vanhempien leväperäisyyden takia somemaailman orjia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katherine.Rosemary kirjoitti:

Naisopettajia on suhteessa miehiin kouluissa.

Miehiä pitäisi palkata kouluihin enemmän.

Eiköhän tuo lähde jo ihan opettajankoulutuksesta. Miehiä on sielläkin pieni määrä. Ei niistä riitä palkattavaa. Haluaisit siis jotkut sukupuolikiintiöt opettajankoulutukseen, jossa heikommat pääsykoepisteet saavat miesopettajat pääsisi helpommin luokanopettajalinjalle? Siis käytännössä tämä olisi melkein ainoa tapa saada lisää miesopettajia.

 

Ei se ole ainoa tapa: miesopettajia voitaisiin saada lisää tekemällä opettajan ammatista houkuttelevampi miehille. En ole mies enkä opettaja, joten en tiedä miten tämä toteutettaisiin. Ehkäpä pojat ja miehet pitäisi saada arvostamaan koulua ylipäätään enemmän.

80-luvulla miesopiskelijat hakivat opettajaopintoihin  omassa kiintiössään opiskelemaan eli tulivat vakituiksi alemmilla arvosanoilla kuin naisopiskelijat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Siten kuin niitä muutenkin mitataan, eli todennäköisesti todistusarvosanoilla tai jatkokoulutusmenestyksellä. Tämä menee hieman aiheen ulkopuolelle, mutta koulujen täytyy jo nykyisellään tehdä nämä asiat mitattavaksi jollakin tapaa, koska eihän heillä muuten voi olla mitään käsitystä siitä, kuinka heidän toimensa vaikuttavat tai ovat vaikuttamatta noihin tavoitteisiin.

Ylioppilaskokeitakin ollaan resurssien vuoksi heikentämässä ja ei tarvitse enää kirjoittaa niin paljoa esseitä. Tottakai valtiolla tulee satsaamaan tällaiseen uuteen elimeen. Opettajia koulutetaan sen verran, että Suomessa on myös tietty luottamus opettajan saamaan koulutukseen ja tietynlainen ammatillinen autonomia. Siksi Suomessa ei usein kytätä opettajia ja heidän työtään niin paljon kuin esim ulkomailla. Eikä Pisa-tutkimusten valossa tälle ole ollut tarvettakaan.

Siis toki tällaista voi alkaa ajamaan esim. poliittisesti, jos kiinnostaa. Tällaisen toteuttaminen on todellakin haastavaa ja vaatii myös muiden asioiden kartoittamista.

Yrityselämässä tuloksen ja tehokkuuden mittaaminen on pyhä lehmä (tavallaan ymmärrettävästi, koska liikeyrityksen tehtävänä on tuottaa maksimaalinen voitto osakkeenomistajille). Erona on vain se, että siellä tehokkuutta voidaan helpohkosti mitata markkinaosuuden, liikevoiton jne. avulla. Tätä samaa ajattelua on yritetty tuoda aika ajoin kouluihin myös. Hoetaan, että kyllä täytyy olla olemassa mittari, jolla opettajan tehokkuutta ja suoriutumista voidaan mitata. Kiinnostus loppuu siinä vaiheessa, kun tajutaan, mitä sellaisen mittarin kehittäminen ja niiden mittausten tekeminen tulisi yhteiskunnalle maksamaan.