Lue keskustelun säännöt.
Suomen heikkenevä koulumenestys johtuu huonoista opettajista
20.04.2025 |
Nykyisin syytetään velttoja ja puhelinkeskeisiä nuoria huonosta kouolumenestyksestä.
Mutta se on vain osa tottuutta. Nykyiset opettajat koulumaailmassa ovat keskimäärin itsekkäämpiä, heikommin motivoituneita ja pedagogisilta kyvyiltään huonompia, kuin entiset kolleegansa.
Nykyopettajan suurin kiinnostus on mahdollisimman pitkä kesäloma, ohessa optimoitu palkkakehitys ja mielellään vielä nopeasti ja helposti järjestyvät jatko-opinnot. Akavan valta politiikassa on ollut aivan liian suuri jo 30 vuotta.
Omat alansa opettajat kyllä osaavat. Mutta kun se ei hyvälle opettajalle riitä.
Ja kaikelaiset p-puheet siitä, että mennään muualle töihin, jos ei tällaisenaan kelpaa, voi työtää ruskeaan. Vain hyvin, hyvin harva opettaja saisi muualla työelämässä paremmat ehdot.
Kommentit (188)
Vierailija kirjoitti:
Oppilailta kun kysytään se johtuu opettajista, opettajilta kun kysytään se johtuu Opetushallituksesta ja opetushallitukselta kysytään se johtuu oppilaista mutta kukaan ei kanna vastuuta huonosta koulumenestyksestä
Opettajat vastaavat: se johtuu vanhemmista.
Opetushallitus: opettajat ovat ymmärtäneet OPH:n ohjeet väärin ja opettavat ihan väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei opettajan vika tai syy, mutta opettaja koulutuksen valintaperusteita pitäisi muuttaa eli esim. soveltuvuus alalle pitäisi olla korkeampi kuin hyvät arvosanat, kun puhutaan peruskoulun opetuksesta, kun se ei ole mitään rakettititiedettä ja opettajat persoonalla on merkittävä osuus.
Opettajilla on ollut soveltuvuuskoe alalle, toisinkuin esim lääkäreillä.
Suomen koulutusjärjestelmä ei ole mitenkään erityisen heikko maailman mittakaavassa edelleenkään. Monessa maassa ei tosiaankaan ole näin pitkän koulutuksen saaneita opettajia eikä myöskään tällaista byrokratiaa, millä yritetään pitää tiettyä standardia opetuksessa. Ymmärrän toki joidenkin kokeman pettymyksen, esim jos lapsi ei ole saanut ajoissa tarvittavaa tukea erityistarpeisiinsa tai lukihäiriöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei opettajan vika tai syy, mutta opettaja koulutuksen valintaperusteita pitäisi muuttaa eli esim. soveltuvuus alalle pitäisi olla korkeampi kuin hyvät arvosanat, kun puhutaan peruskoulun opetuksesta, kun se ei ole mitään rakettititiedettä ja opettajat persoonalla on merkittävä osuus.
Opettajilla on ollut soveltuvuuskoe alalle, toisinkuin esim lääkäreillä.
Ja koska kuitenkin opettajat tekevät maisterin tutkinnon, niin kyllä niillä arvosanoillakin pitää painoarvoa olla.
Vierailija kirjoitti:
Onko opettajilla tulosvastuuta? Vaikuttaako oppimistulokset palkkaan?
No ainakin sillä tavalla, että saako työpaikan pitää, tai saako sen jälkeen enää uutta työpaikkaa kun suosittelijoita kysytään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ketään kiinnosta jos on huono opettaja.
Esim. 90-luvulla luokallani ei ollut yhtään S2-oppilasta ja erityisluokkaan siirtyi joku. Olisi tainnut jäädä nykypäivänä samalle luokalle. Sitä voi miettiä kun on useampi S2-oppilas ja useampi erityistarpeinen, että miten se vaikuttaa opetukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maailma ei tullut kylään. Maailma tuli jäädäkseen ja toi mukanaan tapansa ja rappionsa. Sitä saa mitä tilaa arvon naiset ja vihervasemmisto.
Uskallatteko siskot mennä taksilla kotiin baarista? Uskallatteko siskot kulkea pimeällä ulkona?
Miten tämä selittää itä-suomalaisten, varsinkin poikien heikon koulumenestyksen ? Kylään kun on tultu pääasiassa pk-seudulle.
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulutusjärjestelmä ei ole mitenkään erityisen heikko maailman mittakaavassa edelleenkään. Monessa maassa ei tosiaankaan ole näin pitkän koulutuksen saaneita opettajia eikä myöskään tällaista byrokratiaa, millä yritetään pitää tiettyä standardia opetuksessa. Ymmärrän toki joidenkin kokeman pettymyksen, esim jos lapsi ei ole saanut ajoissa tarvittavaa tukea erityistarpeisiinsa tai lukihäiriöön.
Ei opettaja paranna lukihäiriötä, vaan jos lapsella sellainen todetaan, pitää lapsen harjoitella päivittäin lukemista kotona. Opettaja voi antaa lisäaikaa kokeiden tekemiseen, valmiita muistiinpanoja tai vaikkapa kannustaa äänikirjojen käyttöön, mutta se työ oppimisvaikeuden ylittämiseksi pitää tehdä itse. Ei se auta, vaikka opettaja kuinka rehkisi, jollei lapsi itse ymmärrä harjoitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko opettajilla tulosvastuuta? Vaikuttaako oppimistulokset palkkaan?
No ainakin sillä tavalla, että saako työpaikan pitää, tai saako sen jälkeen enää uutta työpaikkaa kun suosittelijoita kysytään.
Esimerkiksi yliopistopaikkakunnalla hakijamäärä opettajan tehtäviin on hirvittävä. Pitää olla aika hyvät suhteet tai muuten pätevä tyyppi, että paikan saa. Ja saa myös pidettyä niin, että virka säilyy.
Vierailija kirjoitti:
No kiitos. Mukava lukea tällaisia syytöksiä lomapäivänä, kun olen talven opettanut sinunkin lapsiasi. Mukavaa, että arvostat ja että olet kerännyt todisteita väitteillesi. 30 vuotta olen alalla ollut ja yhä vaan siis aiemmat opettajat olleet parempia.
Hyvää pääsiäistä sinulle!
Kyllä ennen oli opettajatkin rautaa. Jos ei kakara totellut, vaikkei virallisesti ole saanut kurittaa fyysisesti vuoden 1914 jälkeen, mutta epävirallisesti sitä tapahtui ja suurimman osan osalta oli myös hiljainen yleinen hyväksyntä. Nyt pääsisit iltapäivälehtiin ja virka menisi.
Lomapäivät on kaikkien tiedossa ja ammatinvalinta vapaa, ei lomapäiviä ole nykyopettajat määränneet. Siitä vain julkiseksi kusitolpaksi. Mikseivät opettajat saisi haluta kohtalaista palkkaa? Muille se on sallittua, ai niin hehän tekevätkin oikeasti tärkeää työtä. Ne muut työt ovat suurelle osalle vain puhetta, mutta moni on siirtynyt joko hallinnolliselle puolelle tai yrittäjiksi. Eipä tätä alaa voi nykyisellään juuri kenellekään suositella. Myös kolmekymmentä vuotta alalla ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esim. 90-luvulla luokallani ei ollut yhtään S2-oppilasta ja erityisluokkaan siirtyi joku. Olisi tainnut jäädä nykypäivänä samalle luokalle. Sitä voi miettiä kun on useampi S2-oppilas ja useampi erityistarpeinen, että miten se vaikuttaa opetukseen.
Siis käytännössä jos mietitään, että joku muuttaa vaikkapa Suomeen. Hän menee vuodeksi luokalle, missä hän on Suomen kielen intensiiviopetuksessa. Tämän jälkeen hän siirtyy ns. tavisluokalle. Tällä oppilaalla ei ole vielä läheskään käsitteistöä hallussa, mikä vaaditaan monissa oppiaineissa. Tällaisilla oppilailla on erityistarpeita muussakin opetuksessa, vaikka kävisivät myös S2-tunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Koulu sairastuttua lapseni masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Väitetään kiven kovaa että lapsi on huono käytöksinen, vaikka perhe ei tunnista. Koulu täynnä "kasvatusalan ammattilaisia", jotka ei muka tunnista että lapsella vaikea lukihäiriö. Vanhemmille lässytetään resurssipulaa ja peitellään omaa osuutta lasta syyttelemällä. Hyi helvetti. Onneksi on viimeinen vuosi menossa.
Toivokaa ettei lapsellenne tule haasteita. Koulu vaan lyttää ja polkee tälläiset oppilaat tyhminä ja itsepäisinä. Tai jos ei muuta niin resurssit ei varmasti riitä tukeen.Kuunnelkaa lapsianne ja ennen kaikkea uskokaa.
Kauheen väännön jälkeen saatiin tuki ja käytös nousi lukuvuoden aikana vitosesta kasiin.
Lapsi voi käyttäytyä koulussa täysin toisin kuin kotona. Osa käyttäytyy kotona kiitettävästi ja päästelee koulussa höyryt ulos. Toiset taas höyryävät kotona ja koulussa on 9 käytöksestä.
Koulussa erityisopet testaavat lukihäiriötä, lapsen lukiossa löytyi vielä lukioikäisistäkin lukihäiriötä, jota ei oltu peruskoulussa havaittu. Lukio oli ysin keskiarvon lukio.
Mikäli taas epäillään ADD/ADHD oireilua on se sekä psykologin että psykiatrin alaa. Meillä ei koulussa lykätty, muta ei kyllä epäiltykään ADD:ta koska lapsesta ei ollut kenellekään häiriötä ja menestyi kiitettävästi. Ongelmat tulivat lukiossa. Apua jouduttiin hakemaan yksityiseltä puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen koulutusjärjestelmä ei ole mitenkään erityisen heikko maailman mittakaavassa edelleenkään. Monessa maassa ei tosiaankaan ole näin pitkän koulutuksen saaneita opettajia eikä myöskään tällaista byrokratiaa, millä yritetään pitää tiettyä standardia opetuksessa. Ymmärrän toki joidenkin kokeman pettymyksen, esim jos lapsi ei ole saanut ajoissa tarvittavaa tukea erityistarpeisiinsa tai lukihäiriöön.
Ei opettaja paranna lukihäiriötä, vaan jos lapsella sellainen todetaan, pitää lapsen harjoitella päivittäin lukemista kotona. Opettaja voi antaa lisäaikaa kokeiden tekemiseen, valmiita muistiinpanoja tai vaikkapa kannustaa äänikirjojen käyttöön, mutta se työ oppimisvaikeuden ylittämiseksi pitää tehdä itse. Ei se auta, vaikka opettaja kuinka rehkisi, jollei lapsi itse ymmärrä harjoitella.
Eikä lapsi todellakaan harjoittele, jos saa kaiken valmiina.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et taida olla opettaja?
En ole.
Tulospohjainen palkitseminen ei kuitenkaan ole pelkästään opetukseen mahdollisesti sovellettava käsite, vaan sitä käytetään muuallakin, kuten esimerkiksi mainitsemillani aloilla. Käsitteen ymmärtäminen siis tuskin vaatii mitään erityistä opettajantaitoa, eikä sen soveltaminen koulutukseen myöskään ole varsinaisesti opettajan pätevyyteen liittyvä asia.
Olen eri. Opetuskontekstiin se tulosvastuu ei oikein sovi. Jos on luokallinen 9 keskiarvon oppilaita ja luokallinen 5 keskiarvon oppilaita, niin mitäpä epäilet kumpia oppilaita opettamalla saisit paremmat oppimistulokset aikaan? Se tyhmä kun harvemmin viisaaksi muuttuu, vaikka mitä tekisit. Älykkö taas oppii ilman opettajaakin.
Jos esimerkiksi mainostoimisto saa valita, tekeekö mainoskampanjan Coca-Colalle vai Dr. Pepperille, myydään todennäköisesti mainostoimiston toimista riippumatta Coca-Colaa yhä enemmän kuin Dr. Pepperiä. Jos oletetaan, että se, että Coca-Colaa myydään enemmän kuin Dr. Pepperiä, ei riipu mainostoimiston toimista, ei mainostoimistolle kannata maksaa tästä mitään ekstraa. Tätä ekstraa ei oikein edes voida kutsua tulospalkkioksi, koska palkkion saanti ei riipu siitä, mitä mainostoimisto tosiasiassa tekee. Samoin Dr. Pepperin ei kannata evätä mainostoimistolta kannustimia sen vuoksi, että vaadittaisiin ihme, jotta sitä alettaisiin myydä yhtä paljon tai enemmän kuin Coca-Colaa.
Mainostoimistoa palkatessaan sekä Coca-Cola että Dr. Pepper ovat kiinnostuneita oman lähtökohtaisen myyntinsä parantamisesta. Coca-Cola voi maksaa mainostoimistolle ekstraa siitä, jos heidän mainoskampanjansa nostaa Coca-Colan myyntiä siitä, mitä se ilman kampanjaa on tai olisi. Samoin Dr. Pepper voi maksaa mainostoimistolle siitä, jos heidän myyntinsä kohenee mainoskampanjan myötä. Ei ole mitenkään selvää, kumman leipiin mainostoimiston kannattaa lähteä, vaan se riippuu heidän erikoistumisestaan, ideoistaan ja muusta vastaavasta. Tulosvastuullisuus sinänsä ei siis mitenkään suosi Coca-Colaa nykyisenä markkinajohtajana, tai syrji Dr. Pepperiä altavastaajana.
Samaa periaatetta voidaan soveltaa muuallakin, kuten esimerkiksi juuri kouluissa. Se, että oppilaat ovat lähtötasoltaan erilaisia, ei mitenkään estä soveltamasta tätä periaatetta samasta syystä kuin sekään, että Coca-Colan ja Dr. Pepperin myynti on lähtötasoltaan erisuuruista.
S K kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP on esimerkki siitä missä ongelma on. Oppilaat ja oppilaiden vanhemmat eivät ota mitään vastuuta oppilaan omasta oppimisesta. Koulua, opettajia ja yhteiskuntaa kyllä syytellään vaikka mitään ei oppimisen eteen tehdä.
En tiennytkään että vanhemmat opettavat lapsille ne koulun aineet.
Käyttäytymisen pitäisi opettaa vanhemmat. Nyt esittävät vain helpotuksia ja vaatimuksia, mikseivät helpotukset ( lyhyempi koulupäivä, ei läksyjä, kirja kokeeseen) saisi vaikuttaa arviointiin. Nykyinen kymppi on korkeintaan 1980-luvun kasi, joka taas on 1950-50-lukujen 6-7. Ennen 8 oli hyvä numero, nykyään vaaditaan arvioinnin lähtevän siitä, vaikka osaaminen olisi 5-6 tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Mikset kirjoittanut niistä ääliö vanhemmista? Niitä riittää päiväkodista alkaen. Voi jeesus mitä sitä näkeekään.
Juuri tämä. Vanhemmat eivät jaksa eivätkä osaa kasvattaa kersojaan. Sitten ne kurittomat mukulat laitetaan kouluun isoihin luokkiin, jossa aiheuttavat häiriötä estäen kunnon opetuksen eivätkä anna opettajien tehdä rauhassa työtään eli opettaa.
Jos vanhemmat eivät ole hoitaneet lastensa kasvatusta, turha on olettaa, että opettaja pystyy hoitamaan lapsen vikaan menneen vapaan kasvatuksen parinkymmenen opillaan ryhmissä.
Kyllä titta kai huonojakin opettajia on, mutta kyllä ne oppimattomuuden syyt ovat monesti muualla kuin siinä opettajassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim. 90-luvulla luokallani ei ollut yhtään S2-oppilasta ja erityisluokkaan siirtyi joku. Olisi tainnut jäädä nykypäivänä samalle luokalle. Sitä voi miettiä kun on useampi S2-oppilas ja useampi erityistarpeinen, että miten se vaikuttaa opetukseen.
Siis käytännössä jos mietitään, että joku muuttaa vaikkapa Suomeen. Hän menee vuodeksi luokalle, missä hän on Suomen kielen intensiiviopetuksessa. Tämän jälkeen hän siirtyy ns. tavisluokalle. Tällä oppilaalla ei ole vielä läheskään käsitteistöä hallussa, mikä vaaditaan monissa oppiaineissa. Tällaisilla oppilailla on erityistarpeita muussakin opetuksessa, vaikka kävisivät myös S2-tunneilla.
Osa ei osaa kasiluokalka edes lukea tai kirjoittaa edes omaa kieltään näistä valmentavan vuoden oppilaista, kun on omassa maassa vain päntätty K oraania ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kiitos. Mukava lukea tällaisia syytöksiä lomapäivänä, kun olen talven opettanut sinunkin lapsiasi. Mukavaa, että arvostat ja että olet kerännyt todisteita väitteillesi. 30 vuotta olen alalla ollut ja yhä vaan siis aiemmat opettajat olleet parempia.
Hyvää pääsiäistä sinulle!
Kyllä ennen oli opettajatkin rautaa. Jos ei kakara totellut, vaikkei virallisesti ole saanut kurittaa fyysisesti vuoden 1914 jälkeen, mutta epävirallisesti sitä tapahtui ja suurimman osan osalta oli myös hiljainen yleinen hyväksyntä. Nyt pääsisit iltapäivälehtiin ja virka menisi.Lomapäivät on kaikkien tiedossa ja ammatinvalinta vapaa, ei lomapäiviä ole nykyopettajat määränneet. Siitä vain julkiseksi kusitolpaksi. Mikseivät opettajat saisi haluta kohtalaista palkkaa? Muille se on sallittua, ai niin hehän tekevätkin oikeasti tärkeää työtä. Ne muut työt ovat
Minua huvittaa, että joskus opettajia syytetään jostain ahneudesta palkassa. Siis tuo palkkahan ei todellakaan ole mikään jättimäinen siis miettien sitä, että vaaditaan maisterin tutkinto. Olen itse ollut toisella alalla. Luen opettajaksi ja käytännössä minun ei minkään järjen mukaan kannattaisi edes ottaa sijaisuuksia, koska saan toisesta paikasta enemmän palkkaa. Tietystihän minun kannattaa ottaa sijaisuuksia, jotta voisin saada kokemusta alasta ennen valmistumista, mutta siis käytännössä kannattaisi tehdä enemmän toisen alan töitä rahallisesti. Itse opettajan palkka ei työmäärään nähden ole mielestäni mikään kovin alalle houkutteleva. Vielä vähemmän alalle houkuttelee käytännössä työsopimusten ketjutukset, mitä monet kunnat ovat harrastaneet. Joissain kunnissa sentään on kesän palkkakin laskettu mukaan ketjutuksiin.
Mielessäni on myös varasuunnitelma, jolla voin hyödyntää kasvatustieteen koulutustani, mutta päädyn toisiin tehtäviin. Tämä ihan sen takia, koska puolet opettajista miettivät alanvaihtoa ja uupumuslukemat on niin suuret.
Nykyään oppilaat kunnioittavat vähemmän auktoriteettiä ja hyppivät opettajan naamalle enemmän. En todellakaan kannata mitään ruumiillista kuritusta, mutta sopii miettiä miksi näin on.
Olen eri. Opetuskontekstiin se tulosvastuu ei oikein sovi. Jos on luokallinen 9 keskiarvon oppilaita ja luokallinen 5 keskiarvon oppilaita, niin mitäpä epäilet kumpia oppilaita opettamalla saisit paremmat oppimistulokset aikaan? Se tyhmä kun harvemmin viisaaksi muuttuu, vaikka mitä tekisit. Älykkö taas oppii ilman opettajaakin.