Lue keskustelun säännöt.
Kuinka itsenäisiä teidän 14-15-vuotiaat on? Kiista miehen kanssa
18.04.2025 |
Varoitus jo etukäteen, nyt seuraa pitkä avauminen. Eli siis, meillä on mieheni edellisestä liitosta poika, joka on nyt kasiluokan lopussa. Täyttää nyt toukokuussa 15. Poikaa passataan ja tuetaan (minun mielestäni) ihan mahdottomasti. Esimerkkinä, joka aamu isä huolehtii heräämisestä, patistaa repun laittoon, ja pojalle tehdään aamupala valmiiksi lautaselle. Usein tämä on esim. munakasta ja voileipiä, eli ihan panostusta vaativaa. Näin on sekä meillä, että äitinsä luona. Poika valuu huoneestaan pöytään ja istuu valmiin aamiaisen ääreen uppoutuen puhelimeen. Isä pitää huolen, että milloin pitää alkaa laittaa vauhtia, ettei myöhästy. Aamut on jatkuvaa patistusta, pojalla ei varmaan itsenäisesti eväkään värähtäisi. Poika viedään joka päivä autolla kouluun, vaikka ajankohta meidän töiden kanssa on joinakin päivinä huono, ja bussilla/pyörälläkin pääsisi.
Koulunkäynnistä vanhemmat kantavat päävastuun. Joka päivä patistetaan läksyihin. Isänsä on kartalla mitkä läksyt on millekin päivälle ja milloin on mikäkin koe, ja patistelee poikaa lukemisiin. Muistuttaa, muistuttaa, muistuttaa ja kehottaa, kehottaa, kehottaa. Pojalla itsellään ei huolta huomisesta, on usein ihan pihalla omista koulujutuistaan. Oma-aloitteisesti ei tee mitään. Rehellisesti en tiedä mitä tapahtuisi, jos isä ei koko ajan patistaisi ja muistuttaisi, tekisikö poika yksiäkään läksyjä ikinä tai lukisiko yhteenkään kokeeseen?
Poika harrastaa urheiluharrastusta, jossa 4 x vko treenit. Isä huolehtii, että poika syö sopivaan ajankohtaan ennen treenejä, patistaa lähtöön ajallaan, huolehtii että on oikeat kamat mukana jne. Jos on vaikka poikkeuksellisesti treenit eri paikassa, niin isänsä on tästä tietoinen, poika itse on ihan ulapalla eikä huolehdi tällaisista yhtään. Treeneihin tietysti kuskataan ovelle.
Meillä on ajan mittaan syntynyt mieheni kanssa kiistaa tässä pojan passaamisesta. Minun mielestäni pian 15v. pojan pitäisi olla jo itsenäisempi ja kantaa vastuuta koulustaan, heräämisistään,kamojen pakkaamisesta, tehdä itse aamupala jne. Kun muistelen omaa yläasteaikaani, niin vanhempani eivät millään lailla puuttuneet esim. aamuihini tai koulutehtäviin. Itse huolehdin kouluunlähdön ajallaan. Vanhemmilla ei varmaan ollut mitään hajua mitkä kokeet minulla oli milloinkin, itse niihin luin tai olin lukematta. Tiesin tottakai itse, mitkä kirjat ja kamat pitää olla millekin päivälle mukana. Olisi tuntunut OUDOLTA, että tuossa iässä äiti tai isä olisi tehnyt aamupalan valmiiksi lautaselle tai ollut koko ajan vieressä ohjaamassa jotain repun pakkaamista. Poikaa saa siis ohjata ihan kädestä pitäen: onko juomapullo - ei ole, no ota se tuolta kuivauskaapista ja laita reppuun, laita paita reppuun, laita matikankirja reppuun, missä on matikanvihko, hae se ja laita reppuun, jne. Ihan tervanjuontia.
Mieheni mielestä taas on normaalia, että kasiluokkalaisesta huolehditaan tällä tavalla, ja minun perheeni kuulemma on ollut epänormaali, kun ei ole huolehdittu. Minua suoraan sanottuna ärsyttää, kuinka uusavuton ja vetelä poikapuoleni on. Siis kirjaimellisesti MITÄÄN ei varmaan tapahtuisi, jos ei koko ajan potkittaisi. Puhelin on ongelma, poika on siihen liimautuneena koko ajan. Meillä tulee kiistaa myös siitä, että poika ei osallistu kotitöihin millään tavalla. Minusta pitäisi, miehen mielestä taas pojan arki on kouluineen ja treeneineen niin rankkaa, ettei voi vaatia enempää kuin ehkä joskus ihan satunnaisesti.
Kertokaahan nyt, että kuinka itsenäisiä teillä yläasteikäiset lapset ovat? Mistä asioista huolehtivat itse ja mitä te teette heille? Kuulostaako tämä meidän meininki muka normaalilta tämän ikäiselle? Puuh, kiitos kun sain avautua.
Kommentit (314)
Tutun kuuloista. Lähestulkoon ainoa asia, joka saa mut välillä puremaan huulta nykyisen kumppanini seurassa on melko isot erot kasvatusfilosofiassa.
Kumppani on erinomaisen huolehtiva vanhempi, mutta joskus tuntuu että menee ihan yli. Juuri tuollaiset ysiluokkalaiselle lautaselle saakka annostelut (joka aterialla aamupaloja myöten), tai läksyjen tarkistukset joka välissä. Olen kuitenkin yrittänyt olla hiljaa, kun molemmat toki tuntee omat lapsensa parhaiten, enkä usko että keskustelu olisi hyvin hedelmällinen tai pakollinen, kun ei asuta yhdessä. Jos asuttaisiin, olisikin vaikeampi tulla toimeen vaikka sellaisen kanssa, että toisen lapsilla ei ole oikeastaan mitään kotityövelvoitteita ja toisilla on.
Meitä on kotona opetettu pienestä saakka ottamaan vähän kerrassaan enemmän vastuuta, ja samalla on voinut oppia maailmalla tarvittavia taitoja ennen kuin on pakko. Ajattelen, että on rakkautta valmistella lapsensa elämää varten, eikä paapoa ja sitten onkin kylmä tiputus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhelinta käyttää nykyään paljon niin nuoret kuin aikuisetkin, sekä hyötykäyttöön että ajanviettoon.
Vastuuta voi jakaa. Esim. ruoanlaittovuoro, varusteiden huoltaminen ja peseminen. Muistuttaa voi.
Koulutehtävistä kysyminen on hyvä asia nuorille.
Sen muistan että teininä inhosin kun vanhemmat yrittivät vertailla muihin samanikäisiin ja muodostaa sääntöjä sen mukaan. Ei sen mukaan, mihin itse pystyin ja miten olin toiminut. Onneksi luovuttivat sellaisen kasvatusfilosofian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ap:n mielestä parempi, että poika "jää heitteille"? Syystä tai toisesta poikaa tuetaan.
Voi olla, että isä ja äitinsä hyvittelevät eroa. Tai tuntevat poikansa. Tai rakastavat lastaan ja haluavat huolehtia.
Pojan epäonneksi hän sai ilkeän äitipuolen. Käärme paratiisissa.
Usko pois, koulussa nähdään ihan liikaa niitä lapsia, joista ei välitetä.
Nuoren aivot kehittyvät vielä 25v asti.
Tästä pojasta, josta huolehditaan, tulee todennäköisesti menestyneempi kuin niistä raukoista, joista ei välitetä.
Passaamisen puute ei tarkoita ettei lapsesta välitetä ja sama pätee toisinpäin, pumpulissa pitäminen ei ole suurinta rakkautta. Sanoisin, että useimmiten älykkäät nuoret huolehtivat itse olennaiset asiat, ja nimenomaan menestyvät jatkossa. Teini, joka ei saa pidettyä päivärytmistään huolta itse, ei saa pidettyä syömisestään huolta itse, eikä saa pidettyä tavaroistaan huolta itse, ei sen sijaan ole veikkaus vuoden menestyjäksi. Ap:han kuvaa tilannetta, jossa yläkouluikäisen puolesta huolehditaan edelleen ihan perustarpeetkin.
Kaikki muutkin asiat elämässä opitaan harjoittelemalla. Miten helikopterivanhemmat aina kuvittelevat, että itsenäisyys on jotenkin ihan eri juttu? Tai ettei passatulla lapsella olisi kauhua, kun potkaistaankin lopulta ulos kuin linnunpoika, pahimmillaan niin ettei ole ikinä edes ruokaa laittanut?
Seiskaluokkalainen nuori meillä. Itse hoitaa aamuheräämiset, aamupalat, kokeet ja läksyt. Ei kai muuten oppisi vastuuta ottamaankaan jos kaiken tekisi puolesta ja muistuttelisi kaikesta. Kun muutaman kerran on nälkä tai myöhästyy koulusta oppii parhaiten. Ei myöhemmin elämässäkään ole ketään patistelemassa. Moni asuu 16-vuotiaana jo omillaan eri kaupungissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapset on jo ala-asteikäisistä lähtien itse huolehtineet itsensä kouluun, koska mun on pitänyt lähteä töihin jo ennen seitsemää. Olin kolmen lapsen yh, eikä siinä olisi edes tullut kyseeseen, että olisin alkanut heille jokaiselle henkilökohtaiseksi palvelijaksi. Kun lasten on pakko oppia itsenäisiksi, niin ne myös oppivat sen ja samalla myös vastuuntuntoisiksi. En ymmärrä nykyisiä helikopterivanhempia, jotka kuorivat perunat, pilkkovat nakit ja voitelevat leivät valmiiksi kädettömille vauvateineilleen.
Ala-astelaisista näkee, ketkä joutuvat pärjäämään itsekseen. Eivät ole syöneet aamupalaa, vaatteet ovat niin ja näin. Ilman käsineitä ( joo, oppiihan ne, kun tarpeeksi palelee, tai sitten eivät opi). Hiukset kampaamatta, hampaat harjaamatta ja puolet tarvikkeista puuttuu. Mutta kaikkien omathan ovat itsenäisiä pikku aikuisia, ihan niin kuin itse olimme. Aivan mahtavia ja kauniita, niin, se on kaunista.🤣. Kädettömät teinit taas ovat kädettömiä, koska he ovat teinejä. Vaikka heille laittaisi hanskat käteen ja pipon päähän, ne kädettömät laittavat ne nurkan takana reppuun, jos ovat muistaneet/suostuneet ottamaan repun mukaansa. Me ja meidän hyvin kasvatetut lapsemme/ Ne ja niiden kasvattamattomat kakarat.
Ap:n teksti on aggressivinen, josta paistaa läpi oman lapsuuden turvattomuus ja katkeruus siitä, että vasta aikuisena tajuaa, että on myös rakastavia, huolehtevia vanhempia.
Toki teinin pitäisi jo osallistua kotitöihin ja joka päivä valmiiden leipien tekeminen on liioittelua. Mutta mihinkäs se paistettu munakas sitten laitetaan, jollei lautaselle? Ei meilläkään jokainen perheenjäsen itse käy vuorollaan sitä munakasta paistamassa, kyllä minä teen kaikille kerralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta hyvältä eikä normaalilta. Karhunpalvelus lapsen vastuuntunnon kehittymiselle. On olemassa vanhempia jotka lasta hyysäämällä ja pienentämällä hoitaa omia ongelmia. Jotkut keksii lapselle jopa sairauksia ja ongelmia että saa hyysätä. Itse siis ovat niitä sairaita, se on Münchhausenin oireyhtymä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ap:n mielestä parempi, että poika "jää heitteille"? Syystä tai toisesta poikaa tuetaan.
Voi olla, että isä ja äitinsä hyvittelevät eroa. Tai tuntevat poikansa. Tai rakastavat lastaan ja haluavat huolehtia.
Pojan epäonneksi hän sai ilkeän äitipuolen. Käärme paratiisissa.
Usko pois, koulussa nähdään ihan liikaa niitä lapsia, joista ei välitetä.
Nuoren aivot kehittyvät vielä 25v asti.
Tästä pojasta, josta huolehditaan, tulee todennäköisesti menestyneempi kuin niistä raukoista, joista ei välitetä.
Passaamisen puute ei tarkoita ettei lapsesta välitetä ja sama pätee toisinpäin, pumpulissa pitäminen ei ole suurinta rakkautta. Sanoisin, että useimmiten älykkäät nuoret huolehtivat itse olennaiset asiat, ja nimenomaan menestyvät jatkossa. Teini, joka ei saa pidettyä päivärytmistään huolta itse, ei saa pi
Meillä on vain ap:n oma kokemus asiasta ja ne jutut, joita hän inhoaa. Saattaa olla, että kyseessä on oppilasneuvoston puheenjohtaja, aikaansaava ja tekevä nuori, mutta mustasukkainen isän kumppani ei huomaa lapsessa mitään hyvää, vain muistuttelevan isän ja käteen kasvaneen puhelimen. Entä jos saisimme muiden osapuolten kertomuksen samasta asiasta? Ehkä huomaisimme, että siellä aamulla nainen keittää itselleen kupillisen kahvia ja ihmettelee, miksi muut ottavat toisiaan huomioon. Tai isä ja poika sopivat aikatauluja, nainen on ihan kummissaan, että miksi ne puhuu toisilleen, katsoisi kalenterista. Kaupasta nainen tuo ruuat vain itselleen, suihku on aamulla varattuna 30 min ajan, koska naisella on oikeus aamuhemmotteluun jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy sääliksi teinipoikaa. Vanhemmat tekevät haittaa hänen kehitykselleen. Kyllä tuon ikäisen pitäisi osata huolehtia itsenäisesti kouluaamuista, läksyistä jne.
Niinhän sitä pitäisi, mutta monelle teinipojalle tuo on mahdotonta. Kouluun tullaan milloin sattuu, aamupalaa ei tietenkään ole syöty, ei ole tehty läksyjä, eikä ole oikeita kirjoja, saati kynää mukana. Numerot laskevat kuin lehmän häntä.
Mitenkähän tällaisia saamattomia teinipoikia on ennen teini-ikää kasvatettu, ihan itsenäisiä olivat ja sitten romahdus? Vai olisikohan kuitenkin alusta asti ollut "pojat on poikia" -filosofia. Ei kuulosta ihan normaalilta.
Kun vanhemmat koko ajan vahtii lapsen koulua, niin sehän myös antaa viestin, että koulunkäynti on ikävää ja sitä tehdään vain vanhempia varten. Kun koulua käydään kuitenkin ihan omaa tulevaisuutta varten.
Minä olen yrittänyt opettaa lapset omatoimisiksi. Yhtä piti tuon ikäisenä aina herätellä ja laittaa aamupala valmiiksi, koska muuten olisi lähtenyt syömättä mitään ja ylösnouseminen oli aina aamuisin vaikeaa.
Läksyt ovat aina saaneet tehdä itse ja pakata reppunsa. Alkuun tietenkin muistuttelin (niillä ensimmäisillä luokilla) ja apua ovat saaneet läksyihin, kun ovat pyytäneet. En ole tarkastanut läksyjä. Opettajat ovat aina antaneet koulun alkaessa palautetta vanhemmille, ettei ole vanhempien tehtävä korjailla läksyjä. He saavat totuudenmukaisen kuvan lapsen osaamisesta, kun niitä ei ole korjailtu ja pystyvät sitten käymään asioita tarkemmin, kun näkee, ettei vielä ole oppinut. Joskus on joku lapsista valittanut, että on minun syyni, kun hänellä on läksyt tekemättä, johon olen todennut, että ne ovat sinun läksysi ja on sinun syysi, kun olet jättänyt tekemättä. Olenhan kuitenkin kysäissyt, että onko läksyt tehty ja saanut vastaukseksi, että on.
Kuopus on ollut omatoimisin, hän on pitänyt itse huolta, että ehtii koulukuljetuksiin mukaan. Noilla isommilla ei sellaista ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Autistinen tytär 15v, vaatii herätystä ja jonkinlaista ohjausta mutta ei passata.
Kyllä nuori jotain ohjausta tarvitsee, mutta liika on liikaa.
Itse en saanut aikanaan mitään apuja kouluun tai mihinkään muuhunkaan. Aika karua oli menestys parikymppiseksi asti, sitten tajusin ottaa omasta elämästäni vastuun. Ei siis täysin tuetonkaan elämä hyvästä ole.
Vierailija kirjoitti:
Tutun kuuloista. Lähestulkoon ainoa asia, joka saa mut välillä puremaan huulta nykyisen kumppanini seurassa on melko isot erot kasvatusfilosofiassa.
Kumppani on erinomaisen huolehtiva vanhempi, mutta joskus tuntuu että menee ihan yli. Juuri tuollaiset ysiluokkalaiselle lautaselle saakka annostelut (joka aterialla aamupaloja myöten), tai läksyjen tarkistukset joka välissä. Olen kuitenkin yrittänyt olla hiljaa, kun molemmat toki tuntee omat lapsensa parhaiten, enkä usko että keskustelu olisi hyvin hedelmällinen tai pakollinen, kun ei asuta yhdessä. Jos asuttaisiin, olisikin vaikeampi tulla toimeen vaikka sellaisen kanssa, että toisen lapsilla ei ole oikeastaan mitään kotityövelvoitteita ja toisilla on.
Meitä on kotona opetettu pienestä saakka ottamaan vähän kerrassaan enemmän vastuuta, ja samalla on voinut oppia maailmalla tarvittavia taitoja ennen kuin on pakko. Ajattelen, että on rakkautta valmistella lapsensa elämää varten, eikä p
Toisten kasvatusta on niin helppo arvostella ja varsinkin jos on itse nuori ja uusi perhe-kuvioissa. Ysiluokkalainen vaatii valvomista siinä kuin pienemmätkin, läksyjen tekemisissä ja kaikessa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vilmat laulavat, kun jatkuvasti jotain on tekemättä tai puuttuu, jos ei heistä yhtään huolehdita. Vanhemmat ovat vanhempia ja heillä on huolenpito- ja kasvatusvastuu lapsistaan. Ymmärrät sen sitten, kun saat sen oman pikku prinssin tai prinsessan. Yleensä siinä vielä ne entiset lapset joutuvat uuden lakeijoiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alakoulun opena samaa mieltä noista "itse pärjäävistä" lapsukaisista. Ei ulkovaatteita, ryppyiset likaiset vaatteet, parittomat reikäiset sukat ja likainen tukka. Nälkä on kuin hevosella lounasaikaan.
Hyvä vaan kun vanhemmat huolehtii vielä (ja etenkin!) teini-iässä. Toisaalta kohtuus kaikessa ja kultainen keskitie on yleensä se paras valinta.
Koulussa nämä ylipassatut ja lellityt yläkouluikäiset on opettajien kauhutenavia. Vanhemmat ei edes usko opettajia jotka sentään näkee, millaisia he on suhteessa muihin ikätovereihin. Kun laittaa wilma-merkinnän huonosta ja ylimielisestä käyttäytymisestä tai siitä ettei nuori kunnioita toisia, vanhemmat käy opettajan kurkkuun. Lapsessahan ei ole mitään vikaa tietenkään. Ylihemmotellut luulee olevansa maailman napa kellä on oikeus naureskella erilaisille ihmisille ja pyröritellä silmiä opettajalle. Kun kotona vanhemmat on palvelijan roolissa ei aikuisten auktoriteettiasemaa kunnioiteta koulussakaan.
Vierailija kirjoitti:
Seiskaluokkalainen nuori meillä. Itse hoitaa aamuheräämiset, aamupalat, kokeet ja läksyt. Ei kai muuten oppisi vastuuta ottamaankaan jos kaiken tekisi puolesta ja muistuttelisi kaikesta. Kun muutaman kerran on nälkä tai myöhästyy koulusta oppii parhaiten. Ei myöhemmin elämässäkään ole ketään patistelemassa. Moni asuu 16-vuotiaana jo omillaan eri kaupungissakin.
Monet ovat niin erilaisia kuin monet.
Tietysti lapsista ja pikkukoululaisista huolehditaan mutta tässä puhutaan rippikouluikäisestä teinistä. Ei vanhempien tehtävä ole hoitaa sen ikäisen aamupaloja, läksyjä ja kokeita. Nämä taidot opitaan jo alakoulun ensimmäisillä luokilla. Miksi nuori opettelisi ne itse, jos vanhemmat tekevät kaiken puolesta?
VÄÄRIN !
Kun vanhemmat vahtii lasten koulua, se nimenomaan antaa viestin, että koulu on tärkeä asia ja siihen tulee panostaa!
Lainaustoiminto ei näköjään toimi.
Niin eli kun vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä se ei sovi sinulle ? Ja kyllä tuon ikäinen ottaisi aamupalaksi energiajuoman itse päättäisi. Oikeasti kerrankin on vanhemmat jotka välittää