Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tosi pahat ei toivotut seksuaaliset pakko-ajatukset! Itkettää, mitä voin tehdä? - hyväksikäytetty
16.04.2025 |
Tämä on todella häpeällistä ja inhoan ajoittain itseäni tämän takia. Pelkään ihmisiä, en oikein pysty heidän kanssaan luontevasti olemaan. Minun ja ihmisten välillä on jokin näkymätön suojus. Minulla on sitten sopeutumiseen eri rooleja kun miellyttäminen, kiltti, ystävällinen. Olen kyllä oikeastikin empaatikko mutta ei ole hauskaa sellainen liian hyvänä oleminen vain sen vuoksi että pelkää. Eikä muutkaan varmasti sellaisesta seurasta pidä.
No kuitenkin minua häiritsee myös tosi tosi pahat seksuaaliset pakko-ajatukset. Jo pitkän aikaa ovat vaivanneet. Ne eivät ole mitenkään mukavia, tahdonalaisia eikä kiihottavia. Pelkästään kuvottavia ja ahdistavia. Esimerkiksi ajattelin jonkun halaavan minua niin samaan aikaan nousee mielikuva että tekee jotain seksuaalista minulle, ei mitenkään hyvällä tavalla vaan kammottava ajatus. Minua on lapsena hyväksikäytetty ja ollut muutenkin todella turvaton päihteiden täyteinen lapsuus.
Käyn terapiassa, käyn traumahoitajalla. En kuitenkaan silti voi todella luottaa kehenkään vaikka tavallaan luotankin. Heti jos ajattelen jonkun tulevan lähelleni mielessäni niin siinä tulee pakko-ajatukset väliin, ihan perheenjäsenistä ystäviin. Jokaista kohtaan. Tämä on hyvin hyvin hyvin ahdistavaa.
Kenelläkään tällaista, osaako kukaan auttaa?
Kommentit (139)
YYHYYY AHISTAA JA ITKUINEN OLO JA KAUHEAT TRAUMAT YYYHYYYY😫
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
täältä ei kannata kysyä, pahoitat vain mielesi. yritä etsiä jotain vertaistukea muualta, esim. englanniksi löytää hyvin kaikkea. tsemppiä!
🙄🙄🙄🙄🙄🙄🙄🙄🙄
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko taideterapia tai pakkoajatuksen pois maalaaminen tai piirtäminen jollekin pohjalle? Sit vaan tuhoat sen työn. Kuulostaa magialta tai primitiiviseltä, mutta voisi auttaa?
Kaikista tehokkainta on, kun sen vaan jättää taakse. Mitä enemmän sen ympärillä pyörii ja velloo, sitä isommaksi osaksi identiteettiä se muodostuu. Kun jatkaa elämää eteenpäin, aika korjaa monia sellaisia haavoja, mitä ei ole itse ehkä osannut, ja se voi muuttaa myös asenteita yllättävilläkin tavoilla. Kaikki ongelmat eivät ratkea niitä tuijottamalla, vaan joskus ne pitää laittaa sivuun ja tuijottaa nimenomaan kaikkea muuta.
Millainen identiteetti ja elämän sisältö ap:lla on muuten. Onko sulla mielekkäitä harrastuksia, kiinnostuksenkohtaita, asioita mitä voit tutkia ja mihin uppoutua? Jotain positiivisia ja harmittomia siis, ei mitään diagnostiikkaa ja psykologien tarinoita. Joku mainitsi täällä puutarhanhoidon, myös ammatti voi olla tällainen. Joku sarja, keräilyasia, käsityö...
Näitä voi vahvistaa ja tuoda lisäksi uusia kiinnostuksia elämään. Näillä pikkuhiljaa korvaa sitä trauma-identiteettiä ja ottaa tilaa siltä uusille, kivoille jutuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva maksaa tälläisten terveydenhuoltomenot 🤷
Eiköhän suurin osa ihmisistä maksa ihan itse omat terapiansa.
Hehe, ei todellakaan. Kelan terapiaan kaikki sekopäähuorat on ruikuttamassa!
Täällä tavan työssäkäyvä; itse maksan terapian kokonaan, ehkä projisoit sen että yhteiskunta maksaa kaiken sun elämästä
t. Opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla loppui nuo itsestään ajan myötä. Nyt en tajua miten paljon käytin aikaa vuosikymmenten ajan ihan turhanpäiväisten ajatusten kelaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva maksaa tälläisten terveydenhuoltomenot 🤷
Eiköhän suurin osa ihmisistä maksa ihan itse omat terapiansa.
Hehe, ei todellakaan. Kelan terapiaan kaikki sekopäähuorat on ruikuttamassa!
Ei Kela niitä terapioita pelkästään maksa. Osan maksaa potilas. Sun aivovaurion hoito tulis kyllä aika kalliiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla loppui nuo itsestään ajan myötä. Nyt en tajua miten paljon käytin aikaa vuosikymmenten ajan ihan turhanpäiväisten ajatusten kelaamiseen.
Tuskin sitä joka oikeasti kärsii näistä auttaa se, että omat ongelmat löytyy netistä sosiaalipornona
Demonit saa sinut kuvittelemaan että ne ovat sinun ajatuksia. Nuo ovat saastaisten henkien ajatuksia. Tietysti sinun pitäisi uudistaa mielesi, mutta se voi tulla vasta pelastuksen jälkeen. Ainoa vastaus ja apu on tietysti Herramme Jeesus Kristus ja katumuksen sekä parannuksen seurauksena tai jälkeen, demonien häätäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trauma terapiasta pitäisi olla apua. Onko sinulla mielestäsi itsellesi sopiva terapeutti vai haluaisitko vaihtaa terapeuttia?
Onko sinulla psyyken lääkitys? Jos lääke ei auta oireisiin, se on vääränlainen. Joistakin lääkkeistä mainitaan tulevan sivuvaikutuksena pakkoajatuksia. Näin ollen lääkitystä pitää vaihtaa. Voit katsoa lääkkeen sivuvaikutukset tuoteselosteesta, joka on lääkepakkauksen sisällä. Sivuvaikutukset on mainittu harvinaisina sen vuoksi, että niitä ei ole tutkittu.
Voit käydä alustavasti kysymässä neuvoa yliopiston apteekin ( tai muun apteekin ) farmaseutilta, otat resepti asiakkaan vuoronumeron. Kysyt onko tällä lääkkeellä pakkoajatus sivuvaikutuksia? Voit kysyä onko muita vaihtoehtoja?
Varaa aika hyvälle psykiatrille, kerro kauhean hankalista oireistasi ja kysy löytyisikö jokin toinen paremmin sopiva lääke, jossa ei olisi pakkoajatuksia. Ja joka ei olisi niin voimakas. Sinun ei tarvitse kertoa, että kävit kysymässä apteekista.
Sinun ei tarvitse kärsiä tuollaisista ajatuksista, voi olla että nykyinen lääke aiheuttaa niitä. Ei mikään terapiaan voi auttaa jos mieli on kiinni pakkoajatuksissa koska terapiassa on tarkoitus on auttaa pääsemään irti menneisyyden kokemuksista, jotka haittaavat.
Muista myös, että taidot vaativat harjoittelua! Esim täällä ehdotettu omien ajatusten hallinta, ei se heti onnistu, vaan sitä täytyy harjoitella. Ja harjoitellessa vasta opetellaan asiaa, eli jos homma ei heti suju, niin älä lyö hanskoja tiskiin, jatka vaan sitkeästi harjoittelua!
Tämä pätee niihin omien rajojen asettamiseenkin, heti ei voi olla täysi mestari. Sä et lapsuudessa voinut opetella tiettyjä juttuja taustasi vuoksi (omat terveet rajat, luottaminen muihin...) Paska juttu, niissä sä lähdet takamatkalta, mutta se ei tarkoita sitä, että et niitä voisi vielä oppia ja saada rakennettua elämästäsi itsellesi mielekkään. Siihen sulla on oikeus ja sen eteen kannattaa tehdä itsensä kanssa töitä, sen työn tulokset on sun paras pääoma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
'Auttaisiko taideterapia tai pakkoajatuksen pois maalaaminen tai piirtäminen jollekin pohjalle? Sit vaan tuhoat sen työn. Kuulostaa magialta tai primitiiviseltä, mutta voisi auttaa?'
'Kaikista tehokkainta on, kun sen vaan jättää taakse. Mitä enemmän sen ympärillä pyörii ja velloo, sitä isommaksi osaksi identiteettiä se muodostuu. Kun jatkaa elämää eteenpäin, aika korjaa monia sellaisia haavoja, mitä ei ole itse ehkä osannut, ja se voi muuttaa myös asenteita yllättävilläkin tavoilla. Kaikki ongelmat eivät ratkea niitä tuijottamalla, vaan joskus ne pitää laittaa sivuun ja tuijottaa nimenomaan kaikkea muuta.
Millainen identiteetti ja elämän sisältö ap:lla on muuten. Onko sulla mielekkäitä harrastuksia, kiinnostuksenkohtaita, asioita mitä voit tutkia ja mihin uppoutua? Jotain positiivisia ja harmittomia siis, ei mitään diagnostiikkaa ja psykologien tarinoita.' --- osalainaus
Tämä alempi
olisi voinut tulla minulta.
Komppaan! 👋
Voimahali, Ap. Go girl. <3
Vierailija kirjoitti:
Mulla loppui nuo itsestään ajan myötä. Nyt en tajua miten paljon käytin aikaa vuosikymmenten ajan ihan turhanpäiväisten ajatusten kelaamiseen.
Mutta sitten et ole erityinen etkä pääse ihanan terapeutin kanssa trendikkääseen jutteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani että olet joutunut kokemaan noin raskaita asioita. Pakkoajatukset ovat myös pahimmillaan todella epämiellyttäviä, varsinkin tuollaiset todella tabutyyppiset.
Oma kokemukseni on ollut, että pakkoajatuksista hätääntyminen ja stressaantuminen tai niiden vastustaminen tai torjuminen esim jollain toisella mielikuvalla tai sijaistoiminnolla kuitenkin vain voimistaa niitä. Se saattaisi auttaa, että pyrit katsomaan niitä tietoisesti hiukan ulkopuolelta mahdollisimman neutraalisti. Esim. halaustilanteessa kun ajatukset tulevat niin tiedostat että olet nyt selvästi stressaantunut tässä tilanteessa, nyt nämä ajatukset ovat taas tässä mutta sulla ei ole hätää, antaa niiden olla, tulla ja mennä. Muista, että ne ovat vain ajatuksia, eivät sinä ja ne eivät kerro susta ihmisenä mitään. Stressi ja inho voimistaa niitä joten ole tietoisesti myötätuntoinen itseäsi kohtaan.
Jos et ole tutustunut pakko-oireiseen häiriöön niin se ja nimenomaan sen ymmärtäminen paremmin voisi auttaa myös, kyseessä on luultua yleisempi vaiva. Netistäkin löytyy paljon resursseja, esim ocd tukifoorumeita, jota kautta voit päästä eteenpäin.
Et ole yksin, meitä on paljon muitakin :) mullakin oli aikoinaan hankalia oireita ja nykyään ei juuri mitään joten asiat voivat parantua. Voimia, tsemppiä ja muista olla lempeä ja ystävällinen itseäsi kohtaan.
Parodia on mahdotonta, sillä ne tekevät sen itse.
- Paavo Haavikko
#naiset
Vierailija kirjoitti:
YYHYYY AHISTAA JA ITKUINEN OLO JA KAUHEAT TRAUMAT YYYHYYYY😫
Rauhoitu Riikka. Traumat on hyvä ottaa vastaan ja käsitellä. Empatia kuuluu sitä paitsi ihmisyyteen. On vajaamielistä ilkkua toisen itkua.
Milloin te tyhjästä ruikuttavat akat tajuatte tämän:
Resilienssi auttaa vastoinkäymisissä
RESILIENSSI on vastoinkäymisistä palautumista, selviytymistä ja pitkän aikavälin kestävyyttä, sanoo psykologi ja traumapsykoterapeutti Soili Poijula.
Syntyessämme saamme eri verran resilienssiin liittyviä ominaisuuksia. Siihen vaikuttavat esimerkiksi temperamentti ja fyysiset tekijät.
Tärkeämpää resilienssin kehittymiselle on kuitenkin ympäristön vaikutus: esimerkiksi se, miten vanhemmat lapseen suhtautuvat ja kehittyvätkö esimerkiksi tunneäly ja sosiaaliset taidot.
Olipa temperamentti ja fysiikka millainen tahansa, ympäristön oikeanlainen suhtautuminen voi kasvattaa resilienssiä.
RESILIENSSI ei ole pysyvä piirre, ja sitä voi vahvistaa. Se vaatii mielen joustavuutta, joka lisääntyy, kun oppii tunnistamaan omia ajatuksiaan ja suuntaamaan niitä tietoisesti myönteisemmiksi.
Myös se, että pitää arjessaan huolta läheisistä ihmissuhteista, vahvistaa resilienssiä. Kukaan ei voi selvitä yksin.
Samalla vahvistaa oman verkoston ja yhteisön resilienssiä sillä, että on itse aktiivinen.
POIJULAN mukaan resilienssiä tarvitaan arjessa erityisen paljon nyt, kun maailmantilanne on epävakaa. Se auttaa olemaan lamaantumatta epävarmana aikana.
"Mielessä säilyvät paremmin omat arvot, tavoitteet ja aktiivisuus."
Suomi on siinä pimeydessä kuin on kun ovat hylänneet Elävän Jumalan Jeesuksen Kristuksen ihmisten keksintöjen ja idolien eli demonien palvonnan hyväksi. Suomalaiset rypee synnissä ja himoissaan ja lukuisissa sairauksissa ja vaivoissaan, koska synnin palkka on kuolema, mutta itsestään ylpeinä luulevat silti tietävänsä paremmin. Hyvä uutinen on se, että mikäli ette ottaneet pedonmerkkiä a.k.a CV -rokotetta, ettekä palvoneet petoa tai Saatanaa, voitte vielä tulla Jeesuksen tykö. Mutta se kannataa tehdä NYT, koska Herran päivä on ovella.
Neljävuotiaana hiekkalaatikolla joku sanoi, että olen paska enkä osaa edes tehdä hiekkakakkuja. Käyn vieläkin terapiassa ja olen ollut suljetulla osastollakin vuosia tämän takia. Keholliset traumareaktiot pakottaa minut työntämääm käteni pilluun monta kertaa päivässä!
Alue: Aihe vapaa
Eiköhän suurin osa ihmisistä maksa ihan itse omat terapiansa.