Mitä haittaa olisi siitä,että kaikilla olisi koulussa uskontojen tilalla yhteinen katsomusaine?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain vauvapalstalla: Porukka ei tajua elävänsä valtiossa, jossa kristinusko on valtauskonto. Sama porukka taivastelee, miksi ko. valtiossa opetetaan tätä valtauskontoa eikä esim. shindolaisuutta. 

Suomessa ei opeteta kristinuskoa kouluissa. Usko jo. Vaan opetetaan uskonnon perusasioita siitä ja muista uskonnoista myös. Se on hyvä. Se vain on hassua, että jos kerran opetus on tällaista eli yleissivistävää, niin osa lapsista sivistyy samojen asioiden parissa luokassa 1 ja toiset luokassa 2. Eihän siinä ole mitään järkeä. 

No tämä! Ei mulla muuta. 

Tai on. Joka on eri mieltä, on hihhuliuskovainen. 

Katsomisaine Mekkaan päin, niinkö?

Vierailija kirjoitti:

Katsomisaine Mekkaan päin, niinkö?

Mitäs sekoilua tämä on? Päinvastoin: ei mitään omaa islamin opetusta vaan samat tunnit kaikille.

Vähemmistöuskontojen edustajat saisi luterilaispainotteista opetusta vaikka hyötyisivät enemmän oman uskontonsa nippelitiedoista. Tarviiko esim. katolisen tietää Martin Lutherin vaimon nimeä tai buddhalaisen kaikkia Jaakobin poikia? 

Vierailija kirjoitti:

Vähemmistöuskontojen edustajat saisi luterilaispainotteista opetusta vaikka hyötyisivät enemmän oman uskontonsa nippelitiedoista. Tarviiko esim. katolisen tietää Martin Lutherin vaimon nimeä tai buddhalaisen kaikkia Jaakobin poikia? 

Elämänkatsomustieto ei olisi luterilaispainotteista, vaikka sitä opetettaisiin kaikille. 

Eihän sitäpaitsi vanhempien uskonnon pitänyt olla lasten uskonto, kun sitä ei muka pakoteta lapsille?

Vierailija kirjoitti:

Vähemmistöuskontojen edustajat saisi luterilaispainotteista opetusta vaikka hyötyisivät enemmän oman uskontonsa nippelitiedoista. Tarviiko esim. katolisen tietää Martin Lutherin vaimon nimeä tai buddhalaisen kaikkia Jaakobin poikia? 

Miksi mitään noista pitäisi opettaa peruskoulussa? 

Vierailija kirjoitti:

Saahan sitä elämänkatsomusta opettaa, mutta se on ihmisen oman mielikuvituksen tuotetta. Ovelasti sepiteltyjä taruja, joilla ihminen pyritään ohjaamaan pois Jumalan yhteydestä.

Jumala on mielikuvituksen tuote. Muinaisihmiset keksivät sen selitykseksi ilmiöille, joita eivät osanneet selittää.

Yleiseen katsomusaineeseen siirtyminen voisi syrjiä vähemmistöjen intressejä. Uskontokuntiin kuuluminen ja oman uskonnon opetukseen osallistuminen voi olla tärkeä osa positiivista uskonnonvapautta. Se voi olla merkityksellistä esimerkiksi vähemmistöoppilaalle joka saa tuntea olevansa osa porukkaa eikä se erillinen yksittäinen uskonnon edustaja. Erillinen katsomusaine siis ajaisi valtavirran intressejä ja myös opetuksen järjestäjän intressejä säästösyistä, muttei välttämättä vähemmistöjen intressejä

Lisäksi pitää muistaa että opettajalla olisi melkoinen vastuu, hän siis opettaisi erilaisia uskontokuntia oppilaille olematta niiden edustaja. Kuinka eksaktin kuvauksen hän niistä sitten saisi aikaan ja mitä kahnausta tästä saataisiin aikaan?

En tiedä mitkä sitten on argumentit siirtymiseksi yleiseen katsomusaineeseen: dialogin lisääntyminen katsomusaineiden edustajien välillä vai säästösyyt vai mikä? Siis teoriassa ollaan siinä pisteessä ettei koulut ole mitenkään erityisen uskontokielteisiä, jopa vakaumuksellisten juhlien järjestäminen niitä haluaville ei ole uskonnonvapauslainkaan mukaan poissuljettua. Miksi pitää kaikki tasapäistää samaan oppiainemuottiin? Pyrkimys johonkin neutraaliin? Paras argumentti mielestäni on dialogisuuden lisääntyminen uskontokuntien välillä. Uskonto voi olla monelle hyvin merkityksellinen oppiaine jossa käytännössä tarkastellaan omaa maailmankatsomusta, myös siitä näkökulmasta joka voi myös purkaa pois esim hyvin fundamentalistisia ajatuksia kotona ja laittaa miettimään omia arvoja. Uskonto ei ole turha oppiaine.

Uskonnon opetus on nykyään vakaumuksetonta kouluissa. Siellä ei siis opeteta uskontoa vakaumuksellisesti vaan enemmän tarkastellaan omaa vakaumusta ja keskustellaan ja opitaan uskonnosta. Kouluissa voi olla myös vakaumuksellisuutta, mutta se ei liity suoraan uskonnon opetukseen.

Uskonnossa opetetaan myös muista uskonnoista vaikka pääpaino olisikin omassa uskonnossa.

Vierailija kirjoitti:

Koen että tiede ja matematiikkaa ovat todella paljon tärkeämpiä asioita kuin uskonto, ja että niitä kuuluukin tuputtaa. Jo niiden vertaileminen uskontoon saa kenet tahansa vaikuttamaan vajaaälyiseltä. Tiedettä, lukutaitoa, filosofiaa ja kieliä saisi tuputtaa paljon enemmänkin. 

***

Niin, SINÄ koet. Yllättävää kyllä, kouluopetusta ei voida järjestää SINUN toiveidesi ja kokemustesi mukaiseksi, vaan siinä pitää huomioida muutkin. Ja aika heikkolahjainen olet, jos tunti uskontoa viikossa estää sinua oppimasta lukutaidon. Normaaliälyinen lapsi kykenee omaksumaan SEKÄ tiedeaineet ETTÄ uskonnon ihan helposti.

Uskonnon opetus nykypäivänä sisältää filosofista ajattelua. Väittäisin että uskonnon opiskeleminen kehittää paljon tärkeitä asioita ihmisen elämässä: oman katsomuksen ja kuolevaisuuden tarkastelua, oppimista muista uskonnoista, tietynlaista lukutaitoa ja asioiden tulkintataitoa, kykyä käydä dialogia muiden kanssa arvoista, omaa argumentointitaitoa. Tärkeitä asioita nykypäivän maailmassa jossa kaikilla ei tosiaankaan ole samat mielipiteet. Hyvinkin älykkyyttä kehittävä filosofispohjainen oppiaine jossa käsitellään jopa metafyysisiä kysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen että tiede ja matematiikkaa ovat todella paljon tärkeämpiä asioita kuin uskonto, ja että niitä kuuluukin tuputtaa. Jo niiden vertaileminen uskontoon saa kenet tahansa vaikuttamaan vajaaälyiseltä. Tiedettä, lukutaitoa, filosofiaa ja kieliä saisi tuputtaa paljon enemmänkin. 

***

Niin, SINÄ koet. Yllättävää kyllä, kouluopetusta ei voida järjestää SINUN toiveidesi ja kokemustesi mukaiseksi, vaan siinä pitää huomioida muutkin. Ja aika heikkolahjainen olet, jos tunti uskontoa viikossa estää sinua oppimasta lukutaidon. Normaaliälyinen lapsi kykenee omaksumaan SEKÄ tiedeaineet ETTÄ uskonnon ihan helposti.

Uskonnon opetus nykypäivänä sisältää filosofista ajattelua. Väittäisin että uskonnon opiskeleminen kehittää paljon tärkeitä asioita ihmisen elämässä: oman katsomuksen ja kuolevaisuuden tarkastelua, oppimista muista uskonnoista, tietynlaista

Entäpä eettiset ulottuvuudet sitten myöskin? Aika semmoinen omalaatuisensa oppiaine jolla on paikkansa koulussa. Sitä ei vain tajua jos luulee että uskonto on vain kristinuskosta opettamista. Itseasiassa uskonnon opetus voi jopa tietyllä tapaa suojella ääriajattelulta kun oppii ajattelemaan moniulotteisesti. Uskonnoilla tehdään myös hallaa mutta nykymuodossaan väittäisin että uskonto on erittäin hyödyllinen oppiaine.

Vierailija kirjoitti:

Katsomisaine Mekkaan päin, niinkö?

Suomessa esim islamin opetustakin tehdään opetussuunnitelman mukaan. Mitään uskontoa ei opeteta vakaumuksellisesti. Täällä kirkko on erotettu valtiosta ja uskontoa opetetaan ei vakaumuksellisesti. Toista voi olla monissa muissa maissa jossa opetuksen painopiste on esim koraanin opettelussa vakaumuksellisesti.

Luuletteko te liberaalit muijat, että muslimit suostuisi tuollaiseen?

Elämänkatsomustieto on jo olemassa. Tai sitten voisi olla uskonto-oppi. Siellä käytäisiin läpi maailman uskonnot ja muut uskomusjärjestelmät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsomisaine Mekkaan päin, niinkö?

 

Suomessa esim islamin opetustakin tehdään opetussuunnitelman mukaan. Mitään uskontoa ei opeteta vakaumuksellisesti. Täällä kirkko on erotettu valtiosta ja uskontoa opetetaan ei vakaumuksellisesti. Toista voi olla monissa muissa maissa jossa opetuksen painopiste on esim koraanin opettelussa vakaumuksellisesti.

Täälä kirkkoa ei ole erotettu valtiosta. Älä valehtele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On käsittämätöntä,että 2025 vielä opetetaan erikseen uskontoa Suomessa! 

Mitä et siinä käsitä? Opetetaanhaan kuvaamataitoa ja musiikkiakin.

 

Onhan se ihan hirveän käsittämätöntä että opetetaan uskontoa joka voi olla hyvin merkityksellistä ihmisten arvomaailmassa, olla vaikuttamassa kokonaisen yhteiskunnan eettiseen pohjaaan suurelta osin ja johtaa eri uskontokuntien kahnauksiin. Joissain maissa ei esim opita toisten uskonnoista vaan opetellaan vaan omaa vakaumuksellisesti. Onhan se käsittämätöntä että käsitellään teemoja kuten kuolemaan suhtautuminen mitä muissa oppiaineissa ei, etiikka, filosofinen ajattelu ja saadaan toteuttaa uskonnonvapauslakia. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ että käsitellään näin merkityksettömiä teemoja koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Elämänkatsomustieto on jo olemassa. Tai sitten voisi olla uskonto-oppi. Siellä käytäisiin läpi maailman uskonnot ja muut uskomusjärjestelmät. 

Pitääkö sinun mielestä koulujen olla uskonnoista neutraaleja ja vapaita vyöhykkeitä ja ihmisten sulkea yksi osa itsestään pois koulussa? Miksi sinun mielipiteesi olisi oikeampi kuin jonkun mielipide joka ajattelee toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsomisaine Mekkaan päin, niinkö?

 

Suomessa esim islamin opetustakin tehdään opetussuunnitelman mukaan. Mitään uskontoa ei opeteta vakaumuksellisesti. Täällä kirkko on erotettu valtiosta ja uskontoa opetetaan ei vakaumuksellisesti. Toista voi olla monissa muissa maissa jossa opetuksen painopiste on esim koraanin opettelussa vakaumuksellisesti.

Täälä kirkkoa ei ole erotettu valtiosta. Älä valehtele.

Ai ei ole erotettu kirkkoa valtiosta :D No sovitaan sitten niin. Mites Iranissa jossa on islamilainen tasavalta, miten Suomi eroaa siitä jos mietitään siis kirkon erottamista valtiosta.

 Suomessa kirkko on erotettu valtiosta. Tämä erottelu tapahtui vuonna 2000, kun voimaan tuli uusi perustuslaki, joka vahvisti uskonnonvapauden ja kirkon itsenäisyyden valtiosta. Suomessa evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat kuitenkin virallisia uskontoja, ja niillä on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia valtion kanssa. Esimerkiksi kirkot saavat valtion rahoitusta, mutta ne toimivat itsenäisesti omissa asioissaan.