Vaihdevuodet ilman estrogeenikorvaushoitoa?

Vierailija kirjoitti:

hyvin meni

 

aika vahan kuumia aaltoja, ei muuta. Nyt 60 v ja ihmiset ihmettelee aina nuorempaa ulkonakoa

 

siis lievia aaltoja. En urheile ja liikun vahan ja syon elainrasvoja paljon. Kahviin luomu soijamaitoa

En voi käyttää.🥺

Suurimman osan ajasta toivon kuolevani pois. En uskalla mennä oikein minnekään, kauppareissullekin otan vaihtovaatteet mukaan. Kuukaudessa on yleensä kaksi ok päivää. Hikoilen kuin sika, en saa nukuttua, muisti pätkii ja olen koko ajan pää jumissa, aivosumuksi sitä kai sanotaan. Joka helvetin paikkaan sattuu. Tuo unettomuus ja kipu yhdessä on pahinta! Tiedän jo ettei se kipu johdu siitä että jotain on rikki, niin yritän vain sinnitellä. Olen ollut aina kova liikkumaan, mutta noiden hikoilupuuskien vuoksi en kehtaa minnekään salille/jumppiin mennä. Talvisin en voi käydä pitkillä kävelyillä, kun paleltuisin jos hikoilupuuska itsee. Hikoilen aina vaatteet märiksi. Kierrän toki useamman pienen lenkin, mutta niin ettei kotiin ole pitkä matka. En uskalla enää juosta, kun olen kahdesti loukannut itseni juostessani liian väsyneenä, en enää hallinnut jalkojani ja rikoin nilkkani. Hyvä nousujohteinen ura on tyssännyt ja en yhtään ihmettele, unettomuuden vuoksi ei tosiaan pää toimi. Tai voi se johtua vaihtareistakin. Lääkäri kysyi onko vaikea nukahtaa vai pysyä unessa, no kumpaakin! Kokeiltiin joitakin unilääkkeitä ja enhän mä silti saanut nukuttua, sekoilin kyllä yöllä mitä sattuu. 😳 Olen ollut väliin kuukausia sairaslomalla. Tätä on kestänyt nyt 8 vuotta ja jos on huono tuuri, niin hommahan on vasta puolivälissä.

Alkoholi ei sovi minulle, kokeilin kyllä epätoivoisena sitä viinilasillista nukahtamiseen, mutta vaikutus oli päinvastainen. Sokeria käytän tosi vähän ja olen ollut aina enemmänkin hoikka tai laiha. Niin ja olen myös liikkunut aina paljon. Kokeillut olen vaikka mitä, ihan tyhmiäkin juttuja.

Suosittelen vesiliikuntaa hikoileville ja kivuista kärsiville. Paras laji tässä iässä.

Mistä muka kivusta tietää, ettei mikään ole rikki tai menossa rikki,kun monilta nimenomaan menee nivelet paskaksi ja luusto osteoporoosiin? Itse ainakin kuvittelen luiden kolotuksen johtuvan juuri niiden heikentymisestä.

Kun jätän päivän korvaushoitoa väliin, kivut palaavat vuorokaudessa.

Vierailija kirjoitti:

En voi käyttää.🥺

Suurimman osan ajasta toivon kuolevani pois. En uskalla mennä oikein minnekään, kauppareissullekin otan vaihtovaatteet mukaan. Kuukaudessa on yleensä kaksi ok päivää. Hikoilen kuin sika, en saa nukuttua, muisti pätkii ja olen koko ajan pää jumissa, aivosumuksi sitä kai sanotaan. Joka helvetin paikkaan sattuu. Tuo unettomuus ja kipu yhdessä on pahinta! Tiedän jo ettei se kipu johdu siitä että jotain on rikki, niin yritän vain sinnitellä. Olen ollut aina kova liikkumaan, mutta noiden hikoilupuuskien vuoksi en kehtaa minnekään salille/jumppiin mennä. Talvisin en voi käydä pitkillä kävelyillä, kun paleltuisin jos hikoilupuuska itsee. Hikoilen aina vaatteet märiksi. Kierrän toki useamman pienen lenkin, mutta niin ettei kotiin ole pitkä matka. En uskalla enää juosta, kun olen kahdesti loukannut itseni juostessani liian väsyneenä, en enää hallinnut jalkojani ja rikoin nilkkani. Hyvä nousujohteinen ura on tyssännyt ja en y

Jos et voi käyttää, kokeile Voxraa ja lisäravinteita, jos niistä olisi mitään apua. Estrogeenin vähyys romauttaa dopamiinin, etenkin neuroepätyypillisillä, joilla on muutenkin häikkää dopamiinin kanssa. Ja se sitten sotkee aivot ja mielen ja luo uupumusta.

T. Työkyvytön, jota yritetään korjata kuntoon

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen vesiliikuntaa hikoileville ja kivuista kärsiville. Paras laji tässä iässä.

Avantoa olen kokeillut muutaman kerran ja se laukaisi joka kerta kammottavan päänsäryn. Uimahalliin en kehtaa mennä hikoilemaan ja tuskin kukaan haluaakaan mun hikeä altaaseen. Kesäisin käyn järvessä kyllä, mutta olen yliherkistynyt hyttysen pistoille, sekin tuli vaihdevuosien myötä. Tuntuu että kaikessa on joku ongelma.

Onneksi olen eronnut, ettei kenenkään tarvi kärsiä rinnalla.

Oli yhtä helvettiä, tuli kaikkia mentaali oireita ja hanat auki jatkuvasti. Oli pakko laittaa poikki muilla lääkkeillä, estrogeenia en voinut käyttää. Se pelasti mun elämän, muuten en ehkä olisi tässä.

Ensimmäiset oireet alkoi pikkuhiljaa alle nelikymppisenä, muutama kuuma aalto ja kuumat yöt. Pärjäsin kuitenkin siihen aikaan, ehkäisypillerit piti pahemmat poissa. Kun ne jäi terveyssyistä pois, vuoden päästä aukesi helvetin portit.

Tsemppiä kaikille ja muistakaa hakeaa ajoissa apua.

Vierailija kirjoitti:

Oli yhtä helvettiä, tuli kaikkia mentaali oireita ja hanat auki jatkuvasti. Oli pakko laittaa poikki muilla lääkkeillä, estrogeenia en voinut käyttää. Se pelasti mun elämän, muuten en ehkä olisi tässä.

Ensimmäiset oireet alkoi pikkuhiljaa alle nelikymppisenä, muutama kuuma aalto ja kuumat yöt. Pärjäsin kuitenkin siihen aikaan, ehkäisypillerit piti pahemmat poissa. Kun ne jäi terveyssyistä pois, vuoden päästä aukesi helvetin portit.

Tsemppiä kaikille ja muistakaa hakeaa ajoissa apua.

Mikä muu lääke auttoi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta leikattu kohtu ja lähes koko munasarjat 40-vuotiaana. Siitä taisi alkaa vaihdevuosioireet. Välillä ihan raivona, alakuloa jne. Nyt olen yli 60v ja en ole vieläkään ottanut estrogeeniohoitoa. Kysyin joskus omalääkäriltä että aiheuttaako estrogeenit mahd. rintasyöpää ja lääkäri sanoi, että voi aiheuttaa. Jätin sitten ottamatta niitä. Hoidan itseäni meditaatiolla, viinillä, liikunnalla, suklaalla ja hyvällä energialla. 

Rintasyövän riski on olematon pelkällä estrogeenihoidolla ja lyhyehköllä hoidolla. Jos kohtu pois, silloin pelkkä estrogeeni riittää. Rintasyövän riski sen sijaan kasvaa alkoholiin käytön takia. Suomessa sairastuu n 5000 naista rintasyöpään ja n 8% johtuu alkoholista. Lisäksi alkoholilla vaikutus moneen muuhun syöpään. N 30g alkoholin päivittäinen alkoholiannos lisää rintasyövän r

"Jos päivittäin tinttaa, niin eiköhän siinä terveys petä kaikella tapaa. Harva keski-ikäinen jaksaa enää juuri alkoholia käyttää. Krapulat tulevat monella sietämättömiksi. "

Alkoholin käyttäminen = automaattisesti krapula? 

Entäs sellainen vaihtoehto kuin kohtuukäyttö, yhdestä annoksesta tuskin krapulaa saa. Pakkoko on juoda kaksin käsin? 

Vierailija kirjoitti:

Oli yhtä helvettiä, tuli kaikkia mentaali oireita ja hanat auki jatkuvasti. Oli pakko laittaa poikki muilla lääkkeillä, estrogeenia en voinut käyttää. Se pelasti mun elämän, muuten en ehkä olisi tässä.

Ensimmäiset oireet alkoi pikkuhiljaa alle nelikymppisenä, muutama kuuma aalto ja kuumat yöt. Pärjäsin kuitenkin siihen aikaan, ehkäisypillerit piti pahemmat poissa. Kun ne jäi terveyssyistä pois, vuoden päästä aukesi helvetin portit.

Tsemppiä kaikille ja muistakaa hakeaa ajoissa apua.

Itselläni oli ehkäisyn lopetuksen jälkeen hormonit sekaisin toista vuotta. Tähän soppaan kuului myös mielialaoireita eli oireet voivat johtua myös siitä. Harvalla alle 40-vuotiaalla on vaihdevuosioireita, ellei kroppaa ole hormoneilla sekoitettu. Toki myös raskauden jälkeen voi tulla "vaihdevuosioireita". 

Endometrioosioireiden jälkeen vaihdevuodet olvat kevyttä kamaa, oikein nautin hikipuuskista. Estrogeenia en ota, vaikka maksettaisi. Enää ei koske mahaa.

Minulla ei ole koskaan ollut vaihdevuosioireita, ei myöskään äidilläni eikä sisarellani. Mutta nyt rintasyövän sairastamisen jälkeen joudun syömään ehkäisevästi hormonitabletteja, jotka aiheuttavat mm. kuumia aaltoja. Nyt piti sekin p--ka kokea. Mutta onneksi oli enemmän alkuvaiheessa, ei enää niinkään.

Ihan ilman on menty läpi, nyt tässä 51 v iässä odottelen, että joko voisi julistaa menopaussin tapahtuneeksi jos tulisi 12 kk viimeisistä menkoista täyteen, nyt on 7 kk. 

Mutta kauhean helposti mulla on mennyt vaihdevuodet. Ei ole oikein mitään muuta oireita ollut, kuin että kuukautiskierto on muuttunut 42 v iästä alkaen. SIlloin kierto alkoi lyhentyä, 46-47 vuoden iässä pidentyä, ja nyt pari vuotta on ollut kuukausien välejä menkkojen välillä, kerran jopa 8 kk. Mutta ei unettomuutta, paikkojen kuivuutta, kuumia aaltoja, mielialaongelmia, outoja kipuja, aivosumua, ei mitään. Ainoa lievästi hankala oire, että pitkien kiertojen jälkeen tullut ihan jättimäiset menkkavuodot jotka kestäneet viikkoja, mutta on niidenkin kanssa pärjännyt.  Isoin tamponi, yöside ja menkkapikkarit vaan yhtä aikaa käyttöön. 

Tiedä sitten onko vaikutusta, että olen ollut 16-vuotiaasta asti kasvissyöjä ja viimeiset 12 vuotta vegaani. Tosin äidillänikään ei tainnut olla juurikaan vaihdevuosivaivoja, vaikka on ihan sekasyöjä, joten voi olla perinnöllistäkin.

On ja ei. Oire masennus. Käytin korvaushoitoa joka aiheutti hillittömän väsymyksen.

Eipä ole ollut hankaluuksia. Hormonikierukka oli 50-60 vuotiaana, toimi hyvin. Muuta  en ole ottanut.  En ole havainnut hikoilua eikä hammasten kiristelyä . Aloin liikkumaan aktiivisemmin ennen viittäkymmentä ikävuotta, ehkä se auttoi. Ihan parasta naisenikää olleet nämä 50-60 vuodet. N63 v

Vierailija kirjoitti:

En ole käyttänyt mitään, ehkä en koe sellaisia asioita ongelmaksi kuin jotkut. En ole tehnyt isoa numeroa myöskään esim menkoista, raskauksista jne. Otan ihan kiinnostuneena vastaan tuollaisetmuutokset kehossa.

Joillakin voi olla hyvinkin vaikeita vaihdevuosioireita. Ei se ole mitään numeron tekemistä. 

Vierailija kirjoitti:

En voi käyttää.🥺

Suurimman osan ajasta toivon kuolevani pois. En uskalla mennä oikein minnekään, kauppareissullekin otan vaihtovaatteet mukaan. Kuukaudessa on yleensä kaksi ok päivää. Hikoilen kuin sika, en saa nukuttua, muisti pätkii ja olen koko ajan pää jumissa, aivosumuksi sitä kai sanotaan. Joka helvetin paikkaan sattuu. Tuo unettomuus ja kipu yhdessä on pahinta! Tiedän jo ettei se kipu johdu siitä että jotain on rikki, niin yritän vain sinnitellä. Olen ollut aina kova liikkumaan, mutta noiden hikoilupuuskien vuoksi en kehtaa minnekään salille/jumppiin mennä. Talvisin en voi käydä pitkillä kävelyillä, kun paleltuisin jos hikoilupuuska itsee. Hikoilen aina vaatteet märiksi. Kierrän toki useamman pienen lenkin, mutta niin ettei kotiin ole pitkä matka. En uskalla enää juosta, kun olen kahdesti loukannut itseni juostessani liian väsyneenä, en enää hallinnut jalkojani ja rikoin nilkkani. Hyvä nousujohteinen ura on tyssännyt ja en y

Mikset voi käyttää estrogeeni?

Vierailija kirjoitti:

En ole käyttänyt mitään, ehkä en koe sellaisia asioita ongelmaksi kuin jotkut. En ole tehnyt isoa numeroa myöskään esim menkoista, raskauksista jne. Otan ihan kiinnostuneena vastaan tuollaisetmuutokset kehossa.

Tuo viesti pyytää maailmankaikkeudesta kokemuksia. Ehkä sinulla ei ole ollut niin kovia menkkakipuja että pyörryt koulumatkalla pusikkoon? Itselläkään ei ole ollut karmeita menkkakipuja ja synnytykset koin hyvinä vaikkakin yhden ilman puudutteita tms. Se ei silti ole numeron tekemistä jos ihmisellä on KIPUJA. Pahimmillaan se on helvetti.

Vaihdevuodet ovat selvästi mullakin alkaneet ja unettomuus on aika perseestä. Nukun max 4h putkeen en koskaan enempää ja tuurilla saan tunnin vielä unta. Ei auta päiväunettomuus. Eli jos jollain päiväunimahdollisuus niin suosittelen ja aion yrittää nukkua aivan milloin vaan pystyn sen yöunen lisäksi. Tätä kestänyt 9kk ei muuten jaksa. Koklasin hormonigeeliä ja siitä tuli ikävät oireet. Monille sopii!

Vierailija kirjoitti:

En voi käyttää.🥺

Suurimman osan ajasta toivon kuolevani pois. En uskalla mennä oikein minnekään, kauppareissullekin otan vaihtovaatteet mukaan. Kuukaudessa on yleensä kaksi ok päivää. Hikoilen kuin sika, en saa nukuttua, muisti pätkii ja olen koko ajan pää jumissa, aivosumuksi sitä kai sanotaan. Joka helvetin paikkaan sattuu. Tuo unettomuus ja kipu yhdessä on pahinta! Tiedän jo ettei se kipu johdu siitä että jotain on rikki, niin yritän vain sinnitellä. Olen ollut aina kova liikkumaan, mutta noiden hikoilupuuskien vuoksi en kehtaa minnekään salille/jumppiin mennä. Talvisin en voi käydä pitkillä kävelyillä, kun paleltuisin jos hikoilupuuska itsee. Hikoilen aina vaatteet märiksi. Kierrän toki useamman pienen lenkin, mutta niin ettei kotiin ole pitkä matka. En uskalla enää juosta, kun olen kahdesti loukannut itseni juostessani liian väsyneenä, en enää hallinnut jalkojani ja rikoin nilkkani. Hyvä nousujohteinen ura on tyssännyt ja en y

Hei ihan kamalaa. Olethan tarkistuttanut kilpirauhasen arvot. Ei ihan normaalilta kuulosta. Voi olla jokin muu terveyssyy taustalla. Voimia!!

Viimeiset kk tulivat vähän vaille 56v. iässä ja melkein heti alkoivat kuumat päivät eli öisin tuli kuuma. Ei varsinaista kovaa hikoilua, mutta niin kuuma, että nukun nykyään vain lakanalla ilman peittoa. Noin viisi kertaa tuli kuuma aalto päivällä, lehahdin punaiseksi, mutta siihen ei liittynyt hikoilua. 

Toinen oire on ollut, että heräilen aamuyöstä enkä aina saa unta. Limakalvoissa ei ole ollut isompaa vaivaa, ennaltaehkäisevästi olen käyttänyt hormonittomia kapseleita ja pyrin harrastamaan seksiä paljon. Se parantaa verenkiertoa limakalvoilla (kiihottuminen) ja ehkäisee atrofiaa.

En voi käyttää mitään hormoneja terveyssyistä enkä kyllä koe, että myöskään lääkitystä tarvitsen. Oireet ovat kuitenkin hyvin lieviä ja ovat vähentyneet jo parissakin vuodessa öistä kuumuuden tunnetta lukuunottamatta. Esimerkiksi nukkuminen on normalisoitunut ja kuumat aallot päivisin jäivät viiteen. Limakalvotkin ovat säilyneet hyvinä.