Vaihdevuodet ilman estrogeenikorvaushoitoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en huomannut oikein mitään oireita. Vuodot vain jäi puuttumaan ja limakalvot alkoi kuivumaan.

Mulla kyllä ei ole tuntunut hormonit muutenkaan heittelevän sitten teini-iän. Välillä miettinyt onko hormoneja itsellä ollenkaan. 

 

Uskomattoman epäreilusti on luonto jakanut nämä asiat. Itse olen ollut murrosiästä saakka kävelevä hormoonipallo: pms-oireet, järkyttävät pahoinvointi raskausaikana, esivaihdevuodet, you name it. Lisäksi sen tyyppinen hormonaalisiin muutoksiin reagoiva migreeni, joka estää kaikki järkevät lääkitykset.

Reagoiko sun migreeni korvaushoitoon? Kysyy toinen migreenikko.

Miten ihmeessä naiset on ennen pärjänny?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en huomannut oikein mitään oireita. Vuodot vain jäi puuttumaan ja limakalvot alkoi kuivumaan.

Mulla kyllä ei ole tuntunut hormonit muutenkaan heittelevän sitten teini-iän. Välillä miettinyt onko hormoneja itsellä ollenkaan. 

 

Uskomattoman epäreilusti on luonto jakanut nämä asiat. Itse olen ollut murrosiästä saakka kävelevä hormoonipallo: pms-oireet, järkyttävät pahoinvointi raskausaikana, esivaihdevuodet, you name it. Lisäksi sen tyyppinen hormonaalisiin muutoksiin reagoiva migreeni, joka estää kaikki järkevät lääkitykset.

Reagoiko sun migreeni korvaushoitoon? Kysyy toinen migreenikko.

Oon eri, mut mun migreeni ei reagoinut mitenkään. Nykyään sahanlaidat ilman särkyä tulee useimmin. Hoidosta on viitisen vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä naiset on ennen pärjänny?

Olleet hiljaa ja kärsineet.

Naisten vaivoille naureskeltiin ennen vielä enemmän kuin nykyään.

Ehkä olen jo aikaisemmin kirjoittanut tähän keskusteluun. En jaksa muistaa, enkä lukea koko keskustelua. Olen vasta 41-vuotias, mutta kärsin selvästi jo oireista. Tosin oireita saattaa selittää myös se, että kärsin muutenkin mielenterveysongelmista, olen kärsinyt oikeastaan koko aikuisikäni ja olen autisminkirjolla, johon ahdistus, paniikki, masennus, eristäytyminen jne. muutenkin liittyy. Lisäksi joudun elämään niin kamalassa elämäntilanteessa, että tässä sairastuisi tervekin. Luultavasti kärsin myös diagnosoimatta jääneestä kroonisesta suolistosairaudesta, johon mm. nivelkivut ja suonenvedot ja vastaavat liittyvät. Huono nukkuminen johtuu ainakin osittain kohdallani juurikin tuosta vaikeasta elämäntilanteesta ja jatkuvasta paniikkiahdistuksesta. Tässä on toki muutakin, mutta tiedä sitten mikä johtuu mistäkin. En ole syönyt aikuisikäni aikana ilmeisesti yhtään lääkettä, en edes Buranaa ja muistan sen, miten sekaisin menin lapsena ottamastani Buranasta. Hormoneita en voi syödä, enkä tosin haluakaan kun suvussani on huonoista geeneistä johtuen ollut migreeniä, syöpää, veritulppia, korkeaa verenpainetta ja muutenkin noita tunnettuja haittavaikutuksia. 

Minä kokeilin korvaushoitoa, mutta noin kuukauden käytön jälkeen laukesi aurallinen migreeni, joka oli ollut poissa yli kymmenen vuotta. Joten luomusti mennään tästä eteenpäin, muita vaihtoehtoja ei taida olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiva, että vaihdevuosista nykyään puhutaan ihan avoimesti kaikkialla. Harmi vaan, että tämä ketju näyttää, että  tässä kävi samalla tavalla kuin muissakin naisten välisissä keskusteluissa. On vain yksi oikea tapa synnyttää, imettää, kasvattaa lapset ja.kahlata vaihdevuodet läpi. Ja se on  MINUN tapani. Kaikkien muiden tavat ovat vääriä. Sen sijaan, että kannustettaisiin kanssasisaria läpi elämän, kilpaillaan, ylpeillään, nostetaan itseä ja painetaan muita naisia alas. Todella upeeta!

Tavallaan olen samaa mieltä kanssasi, jokainen eläköön omalla tavallaan. Mutta aika harva pääsee ilman hormonikorvaushoitoja hautaan. Jossain vaiheessa niitä tarvitaan, jos elää yli 60-vuotiaaksi.

Ehkä tässä on se ongelma, että jos hirveästi kannustetaan välttämään hormoneja, niin sellaiset, jotka niistä sais

Vaihdevuodet voivat olla raskaat, mutta ei niihin kuole. Menkää kävelemään hautausmaalle. 1800-luvulla syntyneet naiset ovat yleensä eläneet 70-80-vuotiaiksi, jopa 90-vuotiaiksi. Ilman hormoneja ovat puskeneet itsensä hautaan. Miten lie selvinneet. 

Tarkistin huvikseni. 1800-luvulla naisten keskimääräinen elinikä oli noin 50 vuotta. 1700-luvulla joku alle 40 v. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulta leikattu kohtu ja lähes koko munasarjat 40-vuotiaana. Siitä taisi alkaa vaihdevuosioireet. Välillä ihan raivona, alakuloa jne. Nyt olen yli 60v ja en ole vieläkään ottanut estrogeeniohoitoa. Kysyin joskus omalääkäriltä että aiheuttaako estrogeenit mahd. rintasyöpää ja lääkäri sanoi, että voi aiheuttaa. Jätin sitten ottamatta niitä. Hoidan itseäni meditaatiolla, viinillä, liikunnalla, suklaalla ja hyvällä energialla. 

Rintasyövän riski on olematon pelkällä estrogeenihoidolla ja lyhyehköllä hoidolla. Jos kohtu pois, silloin pelkkä estrogeeni riittää. Rintasyövän riski sen sijaan kasvaa alkoholiin käytön takia. Suomessa sairastuu n 5000 naista rintasyöpään ja n 8% johtuu alkoholista. Lisäksi alkoholilla vaikutus moneen muuhun syöpään. N 30g alkoholin päivittäinen alkoholiannos lisää rintasyövän riskiä n 32% raittiisiin verratuna. 

 

Mä oon lähes absolutisti, ollut viimeiset 15 v. migreenin takia ja silti sairastuin rintasyöpään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman estrogenia (oon 50 v ) - kuukautiset tulee arvaamattomiin aikoihin.. nyt, tai ens viikon petttrjantaina.

Kun olen kylässä systerin perheen luona, ja herään lorahdukseen alapäässäni.. on mulla tupla-'vaipat', mutta silti

huomaan lakanankin saaneen veriviiruja vaippojen sivuilta. Itkettää. Sisko on jo käskenyt kohdunpoistoon kun siltä itseltä otettiin. En minäkään enää tällä mitään tee, mutta olkoon kun on.. Yritän siivota, ja tiedän että verihän vaan leviää..

Siskon anoppi on hyvä ihminen, kerron sille ja se sanoo että 'onko muuta pyykättävätä?' Ei. Mutta kalsarini näkyy kuivumassa takapihalla muunkin pyykin kanssa. Ja me isketään silmää, että hyvin hoidettu naisten kesken.

Mulla myomat teki tuota. Lisäksi oli estrogeenidominanssi joten keltarauhashormonia söin 10 vuotta ja pärjäsin siten vuotojen kanssa  ei tarvinnut kohtua

Mikä tämä estrogeenidominanssi on?

Vierailija kirjoitti:

Ehkä olen jo aikaisemmin kirjoittanut tähän keskusteluun. En jaksa muistaa, enkä lukea koko keskustelua. Olen vasta 41-vuotias, mutta kärsin selvästi jo oireista. Tosin oireita saattaa selittää myös se, että kärsin muutenkin mielenterveysongelmista, olen kärsinyt oikeastaan koko aikuisikäni ja olen autisminkirjolla, johon ahdistus, paniikki, masennus, eristäytyminen jne. muutenkin liittyy. Lisäksi joudun elämään niin kamalassa elämäntilanteessa, että tässä sairastuisi tervekin. Luultavasti kärsin myös diagnosoimatta jääneestä kroonisesta suolistosairaudesta, johon mm. nivelkivut ja suonenvedot ja vastaavat liittyvät. Huono nukkuminen johtuu ainakin osittain kohdallani juurikin tuosta vaikeasta elämäntilanteesta ja jatkuvasta paniikkiahdistuksesta. Tässä on toki muutakin, mutta tiedä sitten mikä johtuu mistäkin. En ole syönyt aikuisikäni aikana ilmeisesti yhtään lääkettä, en edes Buranaa ja muistan sen, miten sekaisin menin lapsena ottamasta

Myös karvojen kasvu tuntuu kiihtyvän koko ajan ja olen kohta varmaan kuin joku apina. Tämä nyt ainakin taitaa kertoa hormonitoiminnan ongelmista. Endrometrioosia tämä ei ainakaan ole kun muuten oireet eivät oikein täsmää. Tiedä sitten, että onko jopa PCOS.

En tiedä, milloin ne oli. Tai oliko.

Kohtu poistettu 41v, joten kiertokaan ei paljastanut. Harmaata vähän tullut. Ei muuta.

N64v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä naiset on ennen pärjänny?

Olleet hiljaa ja kärsineet.

Naisten vaivoille naureskeltiin ennen vielä enemmän kuin nykyään.

Naisista ollaan aina haluttu säyseitä vetojuhtia. Naisethan tekee tosiasiallisesti yli puolet maailman töistä. Mutta heitä kohdellaan kuin kulkukoiria. 

Naisten keskimääräinen elinikä oli ennen lyhyempi, koska kuoltiin synnytyksiin ja korkea lapsikuolleisuus laski keskimääräistä elinikää. Naiset eivät kuolleet vaihdevuosiin. Nunnat, vanhatpiiat ja muut seksistä kieltäytyneet naiset elivät yleensä pisimpään. Lisäksi maailmassa oli paljon tartuntatauteja. Vaihdevuodet yksistään ei ole vielä tappanut ketään. 

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä naiset on ennen pärjänny?

Ehkä paremmin kuin nykyään. Moni oli kotirouva. Omalla maatilalla puuhastelu oli muutenkin vähemmän stressaavaa kuin nykyajan työelämä ja kellon perässä juokseminen. Itsekin pärjäisin hyvin, jos saisin vetää vaikka päivätorkut, kun yöuni on jäänyt lyhyeksi. Mökillä jaksan pihatöitä aamusta iltaan omassa tahdissani. Ainoastaan työpaikka saa vaihdevuodet minulla oireilemaan. 

Ennen ruoka oli myös terveellisempää. Kemikaaleja eikä hormonihäirikköjä ympäristössä ei ollut. Ihmiset liikkuivat koko elämänsä ajan enemmän ja olivat paremmassa kunnossa. Hormoniehkäisyä ei ollut keksitty ja munasarjat toimivat loppuun asti, kunnes hiljaa hiipuivat. 8-tuntinen katkeamaton yöuni ei ollut normi. Yleensä nukuttiin pätkissä. Talvisin pääasiassa levättiin torpassa. 

Hyvin olen pärjännyt. Vaikea uskoa, että se joillekin on niiiiiiin mahdotonta. Hormonit vaan huonontaa oloa. Käytin niitä nuorena vähän aikaa enkä ole enää halunnut enkä tarvinnut.

En huomannut vaihdevuosista mitään muuta kuin että kuukautiset harvenivat ja sitten loppuivat.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin olen pärjännyt. Vaikea uskoa, että se joillekin on niiiiiiin mahdotonta. Hormonit vaan huonontaa oloa. Käytin niitä nuorena vähän aikaa enkä ole enää halunnut enkä tarvinnut.

Vaihdevuosien hormonihoito ihon kautta on eri asia kuin syötävät pillerit, ei voi verrata. Itse en pystynyt koskaan käyttämään ehkäisypillereitä pahoinvoinnin takia, nyt on ollut estrogeenilaastari jo vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä naiset on ennen pärjänny?

Naisten elinajanodote vuonna 1920 oli 54 vuotta.

Ja sitä ennen vielä vähemmän.

Eli pärjäsivät ihan hyvin, sillä suurin osa oli jo haudassa ennenkuin tuli vaihdevuodet.

Vierailija kirjoitti:

En voi käyttää.🥺

Suurimman osan ajasta toivon kuolevani pois. En uskalla mennä oikein minnekään, kauppareissullekin otan vaihtovaatteet mukaan. Kuukaudessa on yleensä kaksi ok päivää. Hikoilen kuin sika, en saa nukuttua, muisti pätkii ja olen koko ajan pää jumissa, aivosumuksi sitä kai sanotaan. Joka helvetin paikkaan sattuu. Tuo unettomuus ja kipu yhdessä on pahinta! Tiedän jo ettei se kipu johdu siitä että jotain on rikki, niin yritän vain sinnitellä. Olen ollut aina kova liikkumaan, mutta noiden hikoilupuuskien vuoksi en kehtaa minnekään salille/jumppiin mennä. Talvisin en voi käydä pitkillä kävelyillä, kun paleltuisin jos hikoilupuuska itsee. Hikoilen aina vaatteet märiksi. Kierrän toki useamman pienen lenkin, mutta niin ettei kotiin ole pitkä matka. En uskalla enää juosta, kun olen kahdesti loukannut itseni juostessani liian väsyneenä, en enää hallinnut jalkojani ja rikoin nilkkani. Hyvä nousujohteinen ura on tyssännyt ja en y

Tsemppiä, voin kuvitella miten rankkaa. Itse yllätyin näistä kuumista aalloista. Kuvittelin, että tulee muutaman kerran päivässä kuumottava hetki. Jumakauta kymmeniä kertoja päivässä/yössä. Kuuma ja sen jälkeen kylmä. Niveliä särkee, päätä särkee. Kaikki on kuivaa, aamulla ei saa silmiä auki ilman tippoja. En ole vielä ottanut mitään hoitoja, kun nämä oireet jysähti kerralla päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä naiset on ennen pärjänny?

Naisten elinajanodote vuonna 1920 oli 54 vuotta.

Ja sitä ennen vielä vähemmän.

Eli pärjäsivät ihan hyvin, sillä suurin osa oli jo haudassa ennenkuin tuli vaihdevuodet.

Tarkoitin noin 1960-1970 esim