Vaihdevuodet ilman estrogeenikorvaushoitoa?
Kommentit (876)
Vierailija kirjoitti:
Kuumat aallot väheni selkeästi kovan kuntoilun avulla.Ilmeisesti endorfiinilla on joku merkitys tässä hormonimyllerryksessä. Mutta unella on oma merkitys kokonaisterveyden kannalta eli senkin kannalta kannattaa hakea hormoneja. Itsekin menen jos unirytmi ei tästä ala tasaantumaan. Nukun kahden tunnin pätkissä.
Mä ajattelin alkaa harrastaa avantouintia, jos kuumia aaltoja alkaa tulla. Näytän keholle, että osaan sitä minäkin temppuilla.
Niin gyne sanoi että Vagifem on paikallinen ja turvallinen. Joopa joo ei mennyt kauaa kun tuli veritulppa reiteen ja siitä se ehti jo nivusiin ja oli matkalla keuhkoihin.
En koe itseäni lainkaan huonovointiseksi tai sairaaksi. Nautin elämästä. En ole mitenkään esimerkillinen terveellisissä elämäntavoissa, olen esimerkiksi ylipainoinen. Liikun kyllä jonkin verran, en juo enkä tupakoi.
N53, yh
Vierailija kirjoitti:
Itse joudun käyttämään vagifem-emätinpuikkoja. Nyt sain hormonisalvaakin.
On kovin kuivaa ja tulee virtsiksiä.
Käytättekö te muut emätinpuikkoja?
En ole ap
Mun piti vaihtaa vagifem intrarosaan. Se on hoitavampi. On tarkoitettu iäkkäämmille, mutta ei ollut vaihtoehtoja. Vagifemista ei vaan ollut tarpeeksi apua.
81: omituinen argumentointivirhe. Se, että jotkut käyttävät hormonaalisia ehkäisyä, ei ole mikään yleistettävissä oleva argumentti hormonikorvaushoidon puolesta, saati merkki itsevihasta.
Itse olen välttänyt hormonaalista ehkäisyä terveydellisistä syistä, ja tuolla sinun logiikallasi varmaan pitäisi pysyä erossa hormonikorvaushoidostakin. Olisihan se ihannetilanne, mutta katsotaan nyt kuitenkin tilanteen mukaan, mieluummin oman hyvinvoinnin kuin itsevihan kautta.
En ymmärrä lainkaan, miksi joku kärsisi vaihdevuosioireista, jos ei ole pakko. Ymmärrän, jos hormonikorvaushoito on vasta-aiheista, mutta en muuten. Itselleni tuli suunnilleen 50-vuotiaana ihan selviä oireita, unet huononivat, yöhikoilua tuli, mieliala alkoi heittelehtimään. Sitten kipeytyivät sorminivelet ja sen jälkeen polvet muuttuivat kuiviksi rattaiksi. Liikunnasta palautuminen hidastui selvästi, erilaiset kolotuksetkin haittasivat yöunta. Puhumattakaan rytmihäiriöistä. Eipä ollut vaikeaa päättää, otanko käyttöön hormonikorvaushoidon :D Ihon kautta annosteltuna syöpäriski hyvin minimaalinen, ja kaikki oireet ovat hävinneet. Lisäksi luut ja verisuonet kiittävät, mikä ei ole pieni asia sekään, kun sydän- ja verisuonitauteja suvussa on runsaasti.
Ei ole ollut mitään oireita, joten ei ole ollut asiaa gynekologillekaan.
Syöpäriski ei välttämättä ole se isoin riski vaan veritulpat!
Ovathan nuo ihan jäätäviä lukemia. Jos sata normaalipainoista 50-vuotiasta naista aloittaa yhdistelmähormonikorvaushoidon, heistä kaksi saa rintasyövän hoidon takia. Toki heistä kuusi tai seitsemän saa rintasyövän joka tapauksessa, mutta onhan tuo silti huiman paljon. Ja jo vuoden hoito lisää riskiä.
Ja tämä arvio siis perustuu 58 eri tutkimuksen yhteisanalyysiin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä lainkaan, miksi joku kärsisi vaihdevuosioireista, jos ei ole pakko. Ymmärrän, jos hormonikorvaushoito on vasta-aiheista, mutta en muuten. Itselleni tuli suunnilleen 50-vuotiaana ihan selviä oireita, unet huononivat, yöhikoilua tuli, mieliala alkoi heittelehtimään. Sitten kipeytyivät sorminivelet ja sen jälkeen polvet muuttuivat kuiviksi rattaiksi. Liikunnasta palautuminen hidastui selvästi, erilaiset kolotuksetkin haittasivat yöunta. Puhumattakaan rytmihäiriöistä. Eipä ollut vaikeaa päättää, otanko käyttöön hormonikorvaushoidon :D Ihon kautta annosteltuna syöpäriski hyvin minimaalinen, ja kaikki oireet ovat hävinneet. Lisäksi luut ja verisuonet kiittävät, mikä ei ole pieni asia sekään, kun sydän- ja verisuonitauteja suvussa on runsaasti.
Suurin osa hoidon vastustajista on niitä, jotka eivät itse ole kärsineet pahoista oireista. Eivät yksinkertaisesti pysty ymmärtämään, että kyse on muustakin kuin parista hikoilukohtauksesta tai muutamasta huonosti nukutusta yöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hikoilun kanssa kyllä pärjää, loppuu kyllä aikanaan (vuoden kesti). Hormonihoito-kokeilusta tuli 10 kg ylipainoa ja kovat turvotukset, piti lopettaa.
Ei pärjää, jos se on jatkuvaa ja töissä olet litimärkänä koko ajan ja yöt menee hiessä kieriskellen ja yöpaitaa ja sänkyvaatteitä yökaudet vaihdellen kuiviin.
Joillakin nuo oireet saattaa kestää lähes 20 vuotta. No loppuuhan ne siltikin tietenkin "aikanaan", mutta on kyllä pitä aikaa kestää jatkuvaa hikisenä olemista joka valuu pitkin selkää ja rintoja ja kasvoja. Varsinkin jos on työelämässä.
Mun äiti täytti juuri 80 v ja hikipuuskia hänellä on vieläkin
Millaisia oireita on tyypillisesti tai tavallisesti niillä, joilla kuukautiset loppuvat todella myöhään? Onko siis menopaussin jälkeen odotettavissa jotakin erikoista?
Vierailija kirjoitti:
Hetken oli korvaushoito ja muutuin ihan tylsämieliseksi. Kuumat aallot pysyvät kurissa, kun huolehtii liikunnasta ja oikeasta ravinnosta. Olen muuttunut kiinteämmäksi, mutta tarkkailen hiuksiani. Varmaan testosteroni taso noussut.
Ei ihan pidä paikkaansa; urheilen 6 krt vkossa ja syön päässiassa kasvisruokaa, ja siltikin kuumat aallot häiritsevät.
Ylipaino lisää riskejä yhtä paljon (ellei enemmänkin) kuin korvaushoito, mutta miksi merkityävä osa keski-ikäisistä naisista uskaltaa olla kuitenkin lihavia?
Liikun ja treenaan vaikka lihaksiin sattuu, kuumia aaltoja voi tulla 3 kertaa tunnissa, ei ole hääviä mutta huonomminkin kai voisi olla. Muutakin on mutta en nyt jaksa enempää kirjoitella.
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino lisää riskejä yhtä paljon (ellei enemmänkin) kuin korvaushoito, mutta miksi merkityävä osa keski-ikäisistä naisista uskaltaa olla kuitenkin lihavia?
Riskit eivät aina toteudu, joten jos ruoka maistuu, riskinotto kannattaa.
Ne, joilla ei ole oireita ovat kovin hanakoita koirjoittamaan korvaushoitoa vastaan. Itselläni ei ole oireita, mutta ymmärrän erittäin hyvin niitä, joilla on oireita ja tarvitsevat hoidon. Ihan taatusti hakisin lääkkeen vaikka migreenin tai mihin muuhun vaivaan enkä sinnittelisi.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole lääketieteellistä syytä olla ottamatta estrogenia ja keltarauhashormonia, niin en ymmärrä miksei sitä ottaisi. Tämä vvh-vastaisuus tuntuu välillä ihan oudolta, melkein kuin joltain rokotekriittisyydeltä, että lääkkeet on pahoja, ja vielä joku ihmeellinen sivuajatus, että tosinainen ei sellaisia tarvitse tai on jotain heikkoutta tai oman iän kieltämistä, jos ottaa hoitoa. Moni ylpeänä kertoo, että en ole vielä tarvinnut, olen pärjännyt oireiden kanssa jne. Tottakai pärjää, mutta hoidolla on paljon etuja, osa vaikuttaa heti ja osa pitkällä tähtäimellä terveyttä parantaen. Se reipas liikuntakin on kivampaa jos on nukkunut hyvin ja niveliä ei särje. Mutta ei, kärsi, kärsi, kirkkaamaan kruunun saat. En ymmärrä suomalaisia naisia.
Kun joillekin se hormonihoito ei vain sovi. En ymmärrä miksi pitäisi pakolla hormoneja vedellä, jos ilman niitä on parempi olo. Minun puolestani jokainen turvautukoon siihen konstiin, joka parhaiten itselle sopii. Ei vaihdevuosien hoidon pitäisi olla mikään kilpailu.
Vedän vaan kuivuuteen tyrniä päivittäin. Ihokin voi paremmin. Seksissä toki liukkari ollut jo vuosia käytössä.
Niin, tämä on eräs lääketieteellinen syy, jonka vuoksi voi olla aiheellista välttää hoitoja. Riski kasvaa hieman yli 5 v käytössä. Eräät toiset syöpätyypit taas vähenevät tilastollisesti jos on hormonihoito. Tilastollisesti katsottuna hoidoista on enemmän hyötyä kuin haittaa, jos ei ole jokin poikkeustilanne. Jostain syystä nämä vain pelottaa. E-pillereitä syödään vuosikausia ja kehoon laitetaan vierasesineitä (kierukka) että miehet saa nauttia seksistä, vaikka naisella näistä voi tulla vakavia sivuvaikutuksia ja esim haluttomuutta, mutta vvh, joka vihdoin auttaisi naisen omaa oloa, ei sitten olekaan tarpeen. Tyypillistä suomalaisten naisten itsevihaa ja kärsimyksellä kilpailua.