Energiasyöpöt hölösuut
Mikseivät ns. raskaat, energiasyöpöt, superpuheliaat ihmiset yleensä tunnu tietävän itse että ovat oikeasti kuluttavaa seuraa?
Eräs ystäväni on sellainen että en jaksa hänen seuraansa kuin muutaman kuukauden välein. Ja enintään n. pari tuntia kerrallaan. Hän puhuu paljon (liikaa) itsestään ja omista asioistaan, saattaa muodon vuoksi kysyä minun kuulumisia alkuun. Tapaamisten jälkeen olen aivan väsynyt.
Hän pyytää välillä johonkin reissuunkin kaveriksi, mutta on pakko kieltäytyä kun en todellakaan kestäisi hänen seurassa yhtäjaksoisesti montaa tuntia.
Itse hän tuntuu vain olevan ylpeä suulaudestaan suorapuheisuudestaan ja "rempseydestään". Mielipide hänellä tuntuu olevan ihan kaikkeen eikä säästele kailottaa niitä. Tapaamisten jälkeen hän kiittelee että olipa taas ihana piristys päästä parantamaan maailmaa... Eikö tällainen ihminen todella itse huomaa miten raskasta ja yksipuolista seuraa on?
Kommentit (47)
Olen vastaavan kaverin jättänyt kauas taakseni ja nyt jo useamman vuoden jälkeen en edelleenkään ikävöi häntä tai kadu sitä että valitsin poistaa hänet elämästäni, päinvastoin
Mulle tulee puheripuli, jos ei ole hyvä olla. Olen tosi kiltti, ja jos ympärillä on ilkeyttä ja töykeyttä, koitan parantaa sitä.
Jälkeenpäin on hirveä olo. Sen lisäksi, että olen ollut huonossa seurassa, energiat viety, niin on nolo olo.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma, jätät vaan näkemättä
Sitähän teenkin kun karsin tapaamisia ja keksin tekosyitä. Pointti on että eikö tämänluonteisilla ihmisillä ole ollenkaan itsereflektointikykyä, kun eivät tunnu huomaavan omassa toiminnassaan mitään vikaa?
Niin, olen hyvin herkkä ihminen. Jos aistin vihaa ja kylmäkiskoisuutta ympärillä, saatan alkaa puhumaan liikaa. Tämä on vähän sama, kuin nauru. Koitan jotenkin ratkaista tilanteen diplomaattisesti.
Tiedän tunteen. Mä välttelen paria tuttua mummoa, koska ne pölöttää taukoamatta omista asioistaan ja tuntuu, että on takki ihan tyhjä kohtaamisen jälkeen. Joillakin ihmisillä on vain sellainen tapa ja ovat täysin sokeita sille, että merkityksellinen kohtaaminen edellyttää myös toisen kuuntelemista.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Mä välttelen paria tuttua mummoa, koska ne pölöttää taukoamatta omista asioistaan ja tuntuu, että on takki ihan tyhjä kohtaamisen jälkeen. Joillakin ihmisillä on vain sellainen tapa ja ovat täysin sokeita sille, että merkityksellinen kohtaaminen edellyttää myös toisen kuuntelemista.
Mutta siinähän yritetään juuru täyttää sitä tyhjää tilaa ja kylmäkiskoisuutta, jota toinen tuo ympärilleen. Toinen ei anna itsestään mitään, niin jonkun on pakko. Hiljaisuus on painostavaa.
Jos toiset ei anna mitään itsestään, niin mun on pakko. Jos siis en pääse tilanteesta pois. Koitan parantaa muita ihmisiä ystävällisyydellä.
Mitä enemmäm mollaan itseäni keskustelussa, sen pahoinvoivampi vastapuoli on.
Ja nämä omaa ääntään rakastavat yleensä ovat omasta mielestään sosiaalisia. Hah! Sosiaalisuus kuitenkin käsittää myös sen vastavuoroisuuden ja kuuntelemisen taidon. Sosiaalisesti taitava ei jyrää, eikä pidä mitään monologeja niin että toinen ei saa sanaa sanottua väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ongelma, jätät vaan näkemättä
Sitähän teenkin kun karsin tapaamisia ja keksin tekosyitä. Pointti on että eikö tämänluonteisilla ihmisillä ole ollenkaan itsereflektointikykyä, kun eivät tunnu huomaavan omassa toiminnassaan mitään vikaa?
Kyllä mä huomaan. Mutta huomaan myös, miksi teen sitä. Toinen voi olla täynnä vihaa. Koitan jotenkin auttaa, olla ystävällinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Mä välttelen paria tuttua mummoa, koska ne pölöttää taukoamatta omista asioistaan ja tuntuu, että on takki ihan tyhjä kohtaamisen jälkeen. Joillakin ihmisillä on vain sellainen tapa ja ovat täysin sokeita sille, että merkityksellinen kohtaaminen edellyttää myös toisen kuuntelemista.
Mutta siinähän yritetään juuru täyttää sitä tyhjää tilaa ja kylmäkiskoisuutta, jota toinen tuo ympärilleen. Toinen ei anna itsestään mitään, niin jonkun on pakko. Hiljaisuus on painostavaa.
Hiljaisuus painostavaa? Sinulla on ongelmia. Pakenet puheeseen.
Seuraavan kerran, kun joku saa sun seurassa puheripulin, niin mieti sitä, että sussa on jotain vikaa. Olet kylmä, etkä kunnioita muiden rajoja.
Minä olen älyttömän herkkä ihminen ja alan tasapainon vuoksi käyttäytymään noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Mä välttelen paria tuttua mummoa, koska ne pölöttää taukoamatta omista asioistaan ja tuntuu, että on takki ihan tyhjä kohtaamisen jälkeen. Joillakin ihmisillä on vain sellainen tapa ja ovat täysin sokeita sille, että merkityksellinen kohtaaminen edellyttää myös toisen kuuntelemista.
Mutta siinähän yritetään juuru täyttää sitä tyhjää tilaa ja kylmäkiskoisuutta, jota toinen tuo ympärilleen. Toinen ei anna itsestään mitään, niin jonkun on pakko. Hiljaisuus on painostavaa.
Hiljaisuus painostavaa? Sinulla on ongelmia. Pakenet puheeseen.
Ei hiljaisuus, rauhallinen ja lempeä hiljaisuus. Toisen mikroilmeissä on agressiota. Olen kuin peili. Vaikken haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Mä välttelen paria tuttua mummoa, koska ne pölöttää taukoamatta omista asioistaan ja tuntuu, että on takki ihan tyhjä kohtaamisen jälkeen. Joillakin ihmisillä on vain sellainen tapa ja ovat täysin sokeita sille, että merkityksellinen kohtaaminen edellyttää myös toisen kuuntelemista.
Mutta siinähän yritetään juuru täyttää sitä tyhjää tilaa ja kylmäkiskoisuutta, jota toinen tuo ympärilleen. Toinen ei anna itsestään mitään, niin jonkun on pakko. Hiljaisuus on painostavaa.
Hiljaisuus painostavaa? Sinulla on ongelmia. Pakenet puheeseen.
Mä en kestä hiljaisuutta ja vihaa. Mä en vaan kestä.
Ja siis tätä on tapahtunut myös itseäni herkemmille ja kiltimmille ihmisille. Saan jollekin toiselle puheripulin. Olen jotenkin manipuloinut tilannetta.
He eivät tajua olevansa uuvuttavia. Tai että toinenkin ehkä haluaisi sanoa jotain.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis tätä on tapahtunut myös itseäni herkemmille ja kiltimmille ihmisille. Saan jollekin toiselle puheripulin. Olen jotenkin manipuloinut tilannetta.
Yleesä silloin olen tuntenut halveksuntaa toista kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
He eivät tajua olevansa uuvuttavia. Tai että toinenkin ehkä haluaisi sanoa jotain.
Koko tilanne on uuvuttava. Molempien mielestä.
Parasta kun te kaikki pidätte vaan päänne kiinni. Niin minäkin pidän.
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran, kun joku saa sun seurassa puheripulin, niin mieti sitä, että sussa on jotain vikaa. Olet kylmä, etkä kunnioita muiden rajoja.
Minä olen älyttömän herkkä ihminen ja alan tasapainon vuoksi käyttäytymään noin.
No tämä ihminen kyllä on aivan samanlainen itsekäs hölösuu kaikkien ystäviensä seurassa. Olemme tunteneet jo kauan että tuskinpa nyt minun kylmyyden piikkiin voi laittaa 😂 Olen vaan ehkä liian kauan kiltisti kuunnellut
Mikä ongelma, jätät vaan näkemättä