KIRJOLLA - 3.kausi OFFICIAL

Hänellä on live tänään cp-vammaisen Pinja Eskolan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jossain on mennyt pieleen, jos entinen kympin tyttö Kiona on joutunut jättämään lukion kesken ja asuu palvelutalossa ja käyttää apuvälineitä. Saiko hän hermoromahduksen ollessaan vaihto-opiskelijana. Instagram on pelkkää sairauksille ja diagnooseille rakennettua huttua. Eikö näitä pyritä vetämään tavalliseen elämään takaisin?

Vaihtarivuosi voi olla monelle neuroepätyypilliselle liian kuormittava kokemus, mistä seuraa helposti romahtaminen. Se on sitä monille neurotyypillisillekin nuorille, joista osa tulee kesken vaihdon kotiin. Lisäksi moni hostperhe odottaa varsinkin tyttöjen olevan sosiaalisia ja pirtsakoita, sopeutuvan heti perheen tavoille ja olevan muutenkin edustavia. Hitaasti lämpenevä, vuorovaikutustyyliltään poikkeava ja käytännön askareissa enemmän ohjausta tarvitseva vaihtarityttö on monen mielestä automaattisesti ongelmatapaus. En myöskään ole varma siitä, kuinka hyvin neurokirjon oireyhtymät tunnetaan vaihtarikuvioissa ja ovatko esimerkiksi vaihtarijärjestöt perehtyneet siihen, mitä se mahdollisesti tuo mukanaan. Toisaalta nuoren kotiväellä pitäisi olla vastuu siinä, etteivät päästä sosiaalisesti vielä liian keskeneräistä tai hyvin herkästi kuormittuvaa nuorta ulkomaille täysin vieraaseen ympäristöön.

Mun kouluaikanani lähes kaikki vaihtarit menivät Jenkkeihin, jonne oma yh-äitinikin olisi minut halunnut tupata. Ihan vaan päästäkseen vuodeksi rasittavasta teinistä eroon! Sielä sitten olisin "aikuistunut". Olisin varmasti romahtanut täydellisesti kulttuurissa, joka edellyttää ulospäin suuntautuneisuutta ja urheilullisuutta. Toinen must-aikuistumis- ja kansainvälistymisriitti oli au pairin työ, joko kesätyönä tai vuoden kestävä piikominen, yleensä Englannissa tai Ranskassa. Näistä monet lähtivät kesken pois, vaikka olisikin neurotyypillinen ja hyvät käytännön kotityötaidot. Ymmärrän hyvin, että Kiona romahti Ranskassa, vaikka siellä ei ole niin kovat maskaamispaineet kuin ehkä Jenkeissä olisi olleet. Toivoisin, että Kionalle tarjottaisiin taviselämää, opiskelua tai työntekoa, eikä diagnoosissa rypemistä.Nuori elämä edessä!

Vierailija kirjoitti:

Mun kouluaikanani lähes kaikki vaihtarit menivät Jenkkeihin, jonne oma yh-äitinikin olisi minut halunnut tupata. Ihan vaan päästäkseen vuodeksi rasittavasta teinistä eroon! Sielä sitten olisin "aikuistunut". Olisin varmasti romahtanut täydellisesti kulttuurissa, joka edellyttää ulospäin suuntautuneisuutta ja urheilullisuutta. Toinen must-aikuistumis- ja kansainvälistymisriitti oli au pairin työ, joko kesätyönä tai vuoden kestävä piikominen, yleensä Englannissa tai Ranskassa. Näistä monet lähtivät kesken pois, vaikka olisikin neurotyypillinen ja hyvät käytännön kotityötaidot. Ymmärrän hyvin, että Kiona romahti Ranskassa, vaikka siellä ei ole niin kovat maskaamispaineet kuin ehkä Jenkeissä olisi olleet. Toivoisin, että Kionalle tarjottaisiin taviselämää, opiskelua tai työntekoa, eikä diagnoosissa rypemistä.Nuori elämä edessä!

Ohjelmasta saa sen kuvan, että hänelle on tarjottu aika paljonkin tukitoimia verrattuna moneen muuhun. Ja myös sen, että ihan itse on identifioitunut super-nepsyksi. 

Vierailija kirjoitti:

Niin järkyttävää tekstiä täällä, että oikein kuvottaa.. Jos teistä "epäilijöistä" ja mollaajista olisi edes pienen hetken elänyt vaikka jonkun sellaisen vanhemman osaa, kun oma vauva on erikoinen verrattuna toisiin saman ikäisiin.. Tai se epävarmuus kun omaa pientä taaperoa ihmetellään joka puolella ja lopulta tutkimukset alkaa, ne kestää, on puheterapiaa, on sitä ja tätä terapiaa..Tai olla se lapsi, koululainen, nuori, joka tiedostaa olevansa erilainen, tuntee ulkopuolisuutta, tulee kiusatuksi. Miten kehtaatte arvostella näitä perheitä, vanhempia, näitä nuoria? Miten??? Saataisiinpa kurkistaa teidän vanhemmuutta, kotia, teidän kasvattamia lapsia - kestäisikö kantti? Tajuatteko että nämä sarjan nuoret voivat lukea tätä palstaa? Hartaasti toivon ettei ikinä lue...... 

Kauhistuttaa vanhemmat jotka antavat alaikäisen lapsensa tv-realityyn mukaan. Täysi-ikäiset osallistujat ovat itse valintansa tehneet. Aina on naureskeltu myös Idols-karsinnoille ja BB:n osallistujille, ja heissä erityisesti poikkeaville tai erityisille persoonille, vaikka hekin saattavat eksyä nettiin lukemaan kommentteja.

Sarjan tarkoitus on lisätä ymmärrystä ja tietoisuutta neurokirjosta eli neurokirjon henkilöistä, joilla voi olla esimerkiksi autismikirjon piirteitä, ADHD tai muita neurologisia erityispiirteitä. Sarja pyrkii kuvaamaan, millaista arki voi olla neurokirjolla elävälle ihmiselle, millaisia haasteita ja vahvuuksia heillä on, ja miten yhteiskunta suhtautuu heihin.. 

Sarjan tavoitteena on myös vähentää ennakkoluuloja ja tuoda esiin moninaisuuden arvoa. Se toimii ikään kuin äänenä niille, joita ei usein nähdä tai kuulla valtamediassa, ja nostaa esiin kokemuksia, jotka ovat monille tuttuja mutta usein piilossa.

Ja Vauva.fi, suora lainaus: ovat tulleet julkisuuteen ja ruodittaviksi 😂

Vierailija kirjoitti:

Mun kouluaikanani lähes kaikki vaihtarit menivät Jenkkeihin, jonne oma yh-äitinikin olisi minut halunnut tupata. Ihan vaan päästäkseen vuodeksi rasittavasta teinistä eroon! Sielä sitten olisin "aikuistunut". Olisin varmasti romahtanut täydellisesti kulttuurissa, joka edellyttää ulospäin suuntautuneisuutta ja urheilullisuutta. Toinen must-aikuistumis- ja kansainvälistymisriitti oli au pairin työ, joko kesätyönä tai vuoden kestävä piikominen, yleensä Englannissa tai Ranskassa. Näistä monet lähtivät kesken pois, vaikka olisikin neurotyypillinen ja hyvät käytännön kotityötaidot. Ymmärrän hyvin, että Kiona romahti Ranskassa, vaikka siellä ei ole niin kovat maskaamispaineet kuin ehkä Jenkeissä olisi olleet. Toivoisin, että Kionalle tarjottaisiin taviselämää, opiskelua tai työntekoa, eikä diagnoosissa rypemistä.Nuori elämä edessä!

No kyllä siellä Ranskassa varmaan au-pairina enemmän joutuu oikeasti  töitä tekemäänkin ,kuin jonain muotitoimiston mallina .

Sitäpaitsi: vähääkään afrikkalaistaustaisen kohtelu au-pairina  voi olla tuossa vanhassa siirtomaaperinteiden maassa hieman toisenlaista kuin jonkun ,(  ymmärrettävästi tietenkin ) lähinnä kieliopintojensa  käytännön harjoittelun takia tulleella,jollain  'Elovena-tyyppisellä', (enemmän yleensä  isäntäväenkin ennakkomielikuvien ja odotusten mukaisella) suomalaisella   lukiolaistytöllä.

Mikä siinä on, että yhteenkään näistä Kirjolla-sarjoista ei löydetty/haluttu ottaa yli 50-vuotiaita päähenkilöitä? Kysehän ei ole "vaivasta", josta parannutaan 30 v täytettyään. Tulisi vähän laajempi katsaus autistien elämään, jos sarjaan olisi valittu aikuisia. Tosin Kionan äiti kyllä vaikutti autistilta itsekin. Oon samaa mieltä, vähän kyseenalaista laittaa alle 18-vuotiaita realityyn kaiken kansan ruodittaviksi. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että yhteenkään näistä Kirjolla-sarjoista ei löydetty/haluttu ottaa yli 50-vuotiaita päähenkilöitä? Kysehän ei ole "vaivasta", josta parannutaan 30 v täytettyään. Tulisi vähän laajempi katsaus autistien elämään, jos sarjaan olisi valittu aikuisia. Tosin Kionan äiti kyllä vaikutti autistilta itsekin. Oon samaa mieltä, vähän kyseenalaista laittaa alle 18-vuotiaita realityyn kaiken kansan ruodittaviksi.

 

Jos sarjasta tulee uusia kausia, niin ehkä niissä voitaisiin keskittyä enemmän keski-ikäisiin (n. 40-60/65) ja eläkeikäisiin? 

Pitäisin kyllä erikoisena, jos ohjelmasta tulisi vielä 4. kausi. Kaikissa näissä 3 kaudessa on keskitytty nuoriin, mitä nyt yksi random nelikymppinen oli. 

Vierailija kirjoitti:

Pitäisin kyllä erikoisena, jos ohjelmasta tulisi vielä 4. kausi. Kaikissa näissä 3 kaudessa on keskitytty nuoriin, mitä nyt yksi random nelikymppinen oli. 

Kyllä. Asia on nyt tullut varmasti kaikille harvinaisen selväksi.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että yhteenkään näistä Kirjolla-sarjoista ei löydetty/haluttu ottaa yli 50-vuotiaita päähenkilöitä? Kysehän ei ole "vaivasta", josta parannutaan 30 v täytettyään. Tulisi vähän laajempi katsaus autistien elämään, jos sarjaan olisi valittu aikuisia. Tosin Kionan äiti kyllä vaikutti autistilta itsekin. Oon samaa mieltä, vähän kyseenalaista laittaa alle 18-vuotiaita realityyn kaiken kansan ruodittaviksi. 

Sen ikäisissä lienee paljon sellaisia kirjolla olevia, jotka eivät ole asiasta ollenkaan tietoisia. Toisaalta realityohjelmaan hakeminen ja julkisuus ovat ehkä nuoremmille sukupolville luontevampia juttuja. Tuntuu, että nuorissa on paljon suoranaisia "nepsyaktivisteja", jotka eivät pelkää tuoda itseään esiin ja jotka haluavat omien kokemustensa jakamisen kautta lisätä tietoisuutta aiheesta.

Toki hienoa, että tuodaan esiin tietoisuutta ja puhutaan asioista. Diagnooseista huolimatta, pitäisi nämä nuoret pyrkiä ohjaamaan kohti normaalielämää. 

 Onko se että sattuu olemaan jotain autistisia piirteitä omaava sitten sille henkilölle itselleen hyvä, vaiko huonompi asia ?

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että yhteenkään näistä Kirjolla-sarjoista ei löydetty/haluttu ottaa yli 50-vuotiaita päähenkilöitä? Kysehän ei ole "vaivasta", josta parannutaan 30 v täytettyään. Tulisi vähän laajempi katsaus autistien elämään, jos sarjaan olisi valittu aikuisia. Tosin Kionan äiti kyllä vaikutti autistilta itsekin. Oon samaa mieltä, vähän kyseenalaista laittaa alle 18-vuotiaita realityyn kaiken kansan ruodittaviksi. 

Autisminkirjopiirteet voi todellakin lieventyä iän myötä, että senkin vuoksi ylidiagnosointi voi olla enempi haitaksi kuin apuna. Mutta täällä vauvapalstalla sellaista ei tapahtu, kaikki exät on ilman muuta kuten nähty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että yhteenkään näistä Kirjolla-sarjoista ei löydetty/haluttu ottaa yli 50-vuotiaita päähenkilöitä? Kysehän ei ole "vaivasta", josta parannutaan 30 v täytettyään. Tulisi vähän laajempi katsaus autistien elämään, jos sarjaan olisi valittu aikuisia. Tosin Kionan äiti kyllä vaikutti autistilta itsekin. Oon samaa mieltä, vähän kyseenalaista laittaa alle 18-vuotiaita realityyn kaiken kansan ruodittaviksi. 

Autisminkirjopiirteet voi todellakin lieventyä iän myötä, että senkin vuoksi ylidiagnosointi voi olla enempi haitaksi kuin apuna. Mutta täällä vauvapalstalla sellaista ei tapahtu, kaikki exät on ilman muuta kuten nähty. 

Ne voivat myös pahentua - ja hyvin usein näin on. Kukaan tuskin haluaisi ohjelmaan yli viisikymppistä autistia, joka suoraan kertoisi, että silmitön sopeutuminen ja ns kuntoutus, jossa eheytetään normaaliksi tuottaa takuu varmasti keski-ikään mennessä mielenterveysongelmaisen, ja totaalisen loppuunpalaneen kehäraakin? Sitten kuvattaisiin sellaista hyvin pientä ja köyhää elämää hämärässä asunnossa syrjäseudulla, koska juurikaan mitään muuta ei enää kestä.

Nimenomaan. Nyt ollaan ohjelman tarkoituksen äärellä! Eli ohjelmankin tarkoitus lienee herättää toivoa ja näyttää esimerkkejä millä etenkin nuoret voivat tilannettaan saada paremmaksi. Miten tärkeää on läheisten tuki ja se että hyväksyy erityispiirteensä ja tarpeensa tai kehittää niistä huolimatta keinot selviytyä esim ajattelemalla tämä on mun työtä tästä saan rahaa ja tämän kestän. Kyllä näillä kaikilla sarjan nuorilla jotka diagnoosin ovat saaneet on ihan selkeät syyt siihen ja ovat onnistuneet elämässään hienosti jos erityisyys ei ulospäin juuri näy.

Ei olisi mitään pointtia näyttää muutenkin ankeille yhteiskunnan elätti suomalaisille diagnoosin saaneita jotka ovat ajautuneet jo koko yhteiskunnan ulkopuolelle eivätkä edes yritä elää mahdollisimman tavallista elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan. Nyt ollaan ohjelman tarkoituksen äärellä! Eli ohjelmankin tarkoitus lienee herättää toivoa ja näyttää esimerkkejä millä etenkin nuoret voivat tilannettaan saada paremmaksi. Miten tärkeää on läheisten tuki ja se että hyväksyy erityispiirteensä ja tarpeensa tai kehittää niistä huolimatta keinot selviytyä esim ajattelemalla tämä on mun työtä tästä saan rahaa ja tämän kestän. Kyllä näillä kaikilla sarjan nuorilla jotka diagnoosin ovat saaneet on ihan selkeät syyt siihen ja ovat onnistuneet elämässään hienosti jos erityisyys ei ulospäin juuri näy.

Ei olisi mitään pointtia näyttää muutenkin ankeille yhteiskunnan elätti suomalaisille diagnoosin saaneita jotka ovat ajautuneet jo koko yhteiskunnan ulkopuolelle eivätkä edes yritä elää mahdollisimman tavallista elämää. 

Mitä iihmettä tuo "eivätkä edes yritä elää mahdollisimman tavallista elämää" oikein tarkoittaa?

Mitä se oikein on, se sellainen 'mahdollisimman tavallisuus'??

Eikö siinä,nyt heille  perään kuuluttamassasi  elämisen tavassa sitten saa olla yhtään  mitään ns. 'tavallisuudesta' poikkeavaa ja kuka muuten sen tavallisuuden (...mistä ei siis saisi poiketa) sitten oikein määrittelisikään???

Vierailija kirjoitti:

 Onko se että sattuu olemaan jotain autistisia piirteitä omaava sitten sille henkilölle itselleen hyvä, vaiko huonompi asia ?

Voi olla haasteita tuottavia piirteitä, mitkä tietenkin tekee siitä huonomman asian mitä neurotyypillisyys. Mutta sitten tuo taas riippuu paljon henkilöstä ja niistä piirteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on, että yhteenkään näistä Kirjolla-sarjoista ei löydetty/haluttu ottaa yli 50-vuotiaita päähenkilöitä? Kysehän ei ole "vaivasta", josta parannutaan 30 v täytettyään. Tulisi vähän laajempi katsaus autistien elämään, jos sarjaan olisi valittu aikuisia. Tosin Kionan äiti kyllä vaikutti autistilta itsekin. Oon samaa mieltä, vähän kyseenalaista laittaa alle 18-vuotiaita realityyn kaiken kansan ruodittaviksi. 

Autisminkirjopiirteet voi todellakin lieventyä iän myötä, että senkin vuoksi ylidiagnosointi voi olla enempi haitaksi kuin apuna. Mutta täällä vauvapalstalla sellaista ei tapahtu, kaikki exät on ilman muuta kuten nähty. 

Ne voivat myös pahentua - ja hyvin usein näin on. Kukaan tuskin haluaisi ohjelmaan yli viisikymppistä autistia, joka suoraan kertoisi, että silmitön so

En ole perehtynyt, se mitä noista näkee kirjoituksia. Lapsilla on tietyssä ikävaiheessa enemmänkin samanlaisia piirteitä, ohimeneviä kasvuun kuuluvia, että jos eivät liity autisminkirjoon mitenkaan ja se varsinainen hermostollista alkuperää niin mistä syystä muuttuisi muuksi kuin sopeutumisen kautta.