Lue keskustelun säännöt.
Epämääräinen ahdistunut olo ystävän tapaamisen jälkeen
31.03.2025 |
Olen pari vuotta sitten solminut uuden ystävyyssuhteen, mistä olen ollut todella iloinen, koska aikuisiällä (+35) uusia ystäviä on ollut vaikeampi löytää. Klikkasimme heti alkuun ja tulimme ilmiömäisen hyvin juttuun; meillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, samanlainen huumori ja yhtenevät elämäntilanteet. Alku olikin todella kivaa ja suorastaan ajattelin, että tässä on sydänystävä iäksi! Olen kuitenkin hiljattain huomannut että nykyään melkein joka kerta tapaamisemme tai puhelun jälkeen minulla on epämääräinen paha ja ahdistunut olo, jota en oikein osaa selittää. Ihan kuin intuitioni yrittäisi kertoa, että tämä ystävä ei ole niin hyvää seuraa kuin luulen, mutta mieleni koittaa taistella vastaan, koska meillä on myös todella hauskaa usein yhdessä.
Ystävälläni on tapana sanoa pieniä kommentteja, jotka jäävät herkästi mieleeni - ne on tavallaan muka kohteliaisuuksia tai suoria mielipiteitä, jotka kuitenkin loukkaavat minua. Esimerkkinä vaikka jos olen ostanut uuden puseron hän voi tokaista Oo mitä materiaalia se on? Ei ihan minun tyylinen mutta sopii sinulle! Kerran hän istui olohuoneessamme ja kommentoi sisustusta todeten jos nyt saisit uudelleen sisustaa olohuoneenne niin muuttaisitko noita hyllyjä? Tämä on kuitenkin muuten niin kaunis tila. viitaten hyllyihin, jotka kiertävät olohuoneemme seinää, jotka minä olen tietoisesti huoneeseen ostanut ja joista PIDÄN. Kerran näytin hänelle kuvaa miehestä jota tapailin ennen nykyistä miestäni ja hän toi esiin kuinka mies oli hänestä aivan kauhean näköinen.
Ymmärrän toki, että ihmisiä on erilaisia ja itse olen ehkä hienovaraisempi, jos kommentoin jonkun kotia tai ulkonäköä. Kun tällaisia kommentteja on kuitenkin usein, menen hämilleni. Ja samalla erityisesti kiinnitän huomiota siihen, että miksi minulla on tämä outo huono olo nykyään hänen seurassaan. Muiden ystävieni kanssa ei sellaista ole. Onko aika jatkaa matkaa eri teille vai ottaa tämä puheeksi?
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkälle meneviä diagnooseja täällä esitetään.
Yksinkertaista, joko sanot kaverille että et tykkää makusi kritisoinnista ja katsot mitä tapahtuu tai sitten otat suoraan etäisyyttä koska kaveruus tuottaa enemmän pahaa kuin hyvää mieltä.
Monipuolinen kaveripiiri on rikkaus. Joskus kaipaa ihmistä jolla on vahva visio ja sanoo asiat suoraan ja joskus seesteinen seura on hyvästä. Yhdet menee hämilleen aloituksen kaltaisista kommenteista, toiset vääntää ne yhteiseksi huumoriksi ja kolmannet sanoo takaisin oman mielipiteensä, neljännet kysyy perusteluita.
Oma kokemus pahantahtoisista ja/tai itsekkäistä ihmisistä on, että he ovat tahdiltaan paljon nopeampia. Voitelu tapahtuu äkkiä ja he poistuvat heti kun ovat saaneet mitä halusivat tai lopettavat yhteydenpidon kun huomaavat ettei toinen olekaan vietävissä.<
Yliherkkyyskin on narsismia. Kannattaa työstää sitä terapeutilla. Apua on tarjolla
https://www.psychologytoday.com/us/blog/communication-success/201905/th…
ja https://www.verywellmind.com/signs-of-a-vulnerable-narcissist-7369901
a type of narcissism known as vulnerable narcissism is also characterized by feelings of insecurity, low self-esteem, and hypersensitivity to criticism.
People with this type of narcissism tend to be more vulnerable to rejection and have difficulty forming meaningful relationships. They may also become easily overwhelmed and have difficulty dealing with stress.
Difficulty Handling Criticism
People who suffer from narcissistic vulnerability often have difficulty accepting criticism, even when it is constructive. They may become defensive or aggressive when faced with any kind of feedback.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkälle meneviä diagnooseja täällä esitetään.
Yksinkertaista, joko sanot kaverille että et tykkää makusi kritisoinnista ja katsot mitä tapahtuu tai sitten otat suoraan etäisyyttä koska kaveruus tuottaa enemmän pahaa kuin hyvää mieltä.
Monipuolinen kaveripiiri on rikkaus. Joskus kaipaa ihmistä jolla on vahva visio ja sanoo asiat suoraan ja joskus seesteinen seura on hyvästä. Yhdet menee hämilleen aloituksen kaltaisista kommenteista, toiset vääntää ne yhteiseksi huumoriksi ja kolmannet sanoo takaisin oman mielipiteensä, neljännet kysyy perusteluita.
Oma kokemus pahantahtoisista ja/tai itsekkäistä ihmisistä on, että he ovat tahdiltaan paljon nopeampia. Voitelu tapahtuu äkkiä ja he poistuvat heti kun ovat saaneet mitä halusivat tai lopettavat yhteydenpidon kun huomaavat ettei toinen olekaan vietävissä.
Tämä. Ihmiset on erilaisi
Kaikki me ollaan joskus tietämättömiä ja vähän törppöjä
Kaikki me ollaan psykopaatteja ja ilkeitä ja manipuloiva. Eiku...
Vierailija kirjoitti:
No voi luoja taas teitä naisia. Tee nyt jotakin! Joko lopeta ystävyys jos olet noin vainoharhaisen herkkä tai avaa se sanainen arkkusi seuraavan kerran kun kaveri mielestäsi jotain väärää sanoo.
Oikeastiko tästä pitää tehdä monen sivun ketju?
Nimenomaan. Ja, pitää. Nämä ei sano asiaa sillon kun sen aika on, eli siinä hetkessä. Vaan 10 v päästä kirjotetaan keskustelupalstalle. Mulla on tämmönen sukulainen. Ei ymmärää että elämä eletään yhden kerran, siinä hetkessä kun se tapahtuu. Jos on jotain sanottavaa, sano se siinä ja selvitä tarkemmin.
Oikeesti, unohda tyyppi. "ystävässäsi" on narsistisia piirteitä. Yksi narsismin merkki on että yhdessä voi olla kivaa ainakin alkuun, mutta jälkikäteen on huono olo.
Älä kuitenkaan tee mitään dramaattista. Feidaa hänet vähitellen, niin et saa vihamiestä. Sulla ei ole aikaa tavata, on kauheesti kaikkea jne. Älä missään nimessä avaudu hänelle. Muutu vaan vähän tylsäksi ja kiireiseksi. Hän on luultavasti jo puhunut sinusta pahaa muille.
siis oikeesti osaatko sanoa,tää oli tässä jos et tajuu miksi,mee vaan pois, jos et tajuu niin katsopa seuraavan kaveris kanssa.. ap lopeta,on tosi taukki toi. v...tun piiloviestittelijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
siis oikeesti osaatko sanoa,tää oli tässä jos et tajuu miksi,mee vaan pois, jos et tajuu niin katsopa seuraavan kaveris kanssa.. ap lopeta,on tosi taukki toi. v...tun piiloviestittelijä.
Ei kannata eskaloida. Nämä kostavat.
Ap, puhuuko ystävä paljon muista ihmisistä? Päästään sairaimmat ex-ystäväni ovat puhuneet ihmeen paljon muista ihmisistä. Sitten jossain vaiheessa tajuat, että totta kai esiinnyt hänen jutuissaan muille samassa sävyssä.
Älä ap kuuntele näitä, jotka yrittää sanoa, että sisäisillä tuntemuksillasi ei ole merkitystä. Nehän juuri ovat tärkeimpiä. Jokainen väkivaltaiseen suhteeseen päätynyt on ajatellut, että nuo tuntemukset on vain epävarmuutta tai herkkyyttä ja siirtäneet ne sivuun.
Koet jo nyt henkistä väkivaltaa, vaikka tilanne ei ole paha. Miksi ihmeessä tapaisit ihmistä, josta jää paha jälkimaku? Sehän vie sinulta kyvyn tutustua oikeasti kivoihin tyyppeihin. Rakasta itseäsi enemmän!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli vuosikymmeniä kaveri, jonka kanssa oli yleensä kivaa. Sit häneltä rupesi tulemaan kaksoisviestintää, aloitti jutun positiivisella särmällä, jota seurasi missaus. Hän puhui kavereistaan negatiivisia asioita ja kuulin muilta hänen puhuvan samoin minusta. Päätin kontrolloida asioistani puhumista. Kerroin hänelle juttuja, joiden toivoin päätyvän levitykseen, muita en. Sit tuli kuvaan huutaminen puhelimessa välittämättä siitä, missä huusi ja ketä oli lähietäisyydellä. Vaikenin, en vastannut viesteihin, odotin anteeksipyyntöä. Vuoden kuluttua pyysi anteeksi, halusi suhteemme normaalistamista. Tyylillä ja fiksusti lopetin suhteen. Välillä kaipaan häntä.
Hankala asia. Kannattaa kuunnella vaistoja. Kyllä sen varmaan yleensä tietää onko joku pahantahtoinen vai vahingossa törppö. Itsellä on kokemusta vähän molemmista. Olen itse omasta mielestäni hyväntahtoinen, mutta kasvoin narsistiperheessä ja en ole aina osannut itsekään kommunikoida niin huomaavaisesti. Olen yleensä tajunnut vasta jälkikäteen että joku loukkaantui. Jos asia olisi otettu puheeksi, olisin ottanut opikseni.
Sitten taas itsellä on ollut myös, ainakin omasta mielestäni, ihan silkkoja kiusaajakavereita jotka eivät ole edes mitään kavereita vaan vihaajia. Uskon että pari tällaista on ollut ihan oikeasti narsisteja, kuten perheenjäsenenikin. Se häijyys ja vahingonilo on niin näkyvää ja loukkaukset todella räikeitä.
Kolmas vielä erilainen esimerkki on yksi kaverini josta minulla oli pitkään olo että hän ei jotenkin arvosta minua. Hän oli sellainen pessimistinen, sisäänpäinkääntyneempi persoona. Häneltä tuli juuri tuollaisia rajatapauskommentteja välillä esim. eksästäni tai vaatteistani. Sellaisia, että mietin oliko tuo nyt loukkaus vai ei. Luulen että häntä masensi ja purki sen minuun.
Tämän jutun perusteella en osaa ihan sanoa mistä on kyse. Ehkä vain vaistosi tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et kestä jos joku on eri mieltä kanssasi? Ei se ole kaverin vika jos sä vedät kiukkukohtauksen, kun maku ei ole just niin kuin sulla.
Musta taas nimenomaan on mukava pohtia, tekisinkö saman valinnan jos valinta tehtäisiin nyt.
Tiedätkö, että useimmilla meillä on jo ennestään ystäviä ja kavereita, jotka kohtelevat hyvin. Kun törmää tällaiseen tyyppiin, joka piikittelee hienovaraisesti, on se ero niihin normaaleihin ystäviin valtava. Jos tulee ikävä olo jonkun seurassa, ei ole pakko nähdä häntä. Suosittelen myös, kuten moni ylllä, päättämään suhteen hitaasti. Tällaiset tyypit ryhtyvät todella vaikeiksi ja haukkuvat sinut pystyyn, jos yrität sanoa suoraan mistä kiikastaa tai selvitellä välejä. Varaudu myös siihen, että sanomasi väännetään eri muotoon selkäsi takana myöhemmin.
No voi luoja taas teitä naisia. Tee nyt jotakin! Joko lopeta ystävyys jos olet noin vainoharhaisen herkkä tai avaa se sanainen arkkusi seuraavan kerran kun kaveri mielestäsi jotain väärää sanoo.
Oikeastiko tästä pitää tehdä monen sivun ketju?