Lue keskustelun säännöt.
Epämääräinen ahdistunut olo ystävän tapaamisen jälkeen
31.03.2025 |
Olen pari vuotta sitten solminut uuden ystävyyssuhteen, mistä olen ollut todella iloinen, koska aikuisiällä (+35) uusia ystäviä on ollut vaikeampi löytää. Klikkasimme heti alkuun ja tulimme ilmiömäisen hyvin juttuun; meillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, samanlainen huumori ja yhtenevät elämäntilanteet. Alku olikin todella kivaa ja suorastaan ajattelin, että tässä on sydänystävä iäksi! Olen kuitenkin hiljattain huomannut että nykyään melkein joka kerta tapaamisemme tai puhelun jälkeen minulla on epämääräinen paha ja ahdistunut olo, jota en oikein osaa selittää. Ihan kuin intuitioni yrittäisi kertoa, että tämä ystävä ei ole niin hyvää seuraa kuin luulen, mutta mieleni koittaa taistella vastaan, koska meillä on myös todella hauskaa usein yhdessä.
Ystävälläni on tapana sanoa pieniä kommentteja, jotka jäävät herkästi mieleeni - ne on tavallaan muka kohteliaisuuksia tai suoria mielipiteitä, jotka kuitenkin loukkaavat minua. Esimerkkinä vaikka jos olen ostanut uuden puseron hän voi tokaista Oo mitä materiaalia se on? Ei ihan minun tyylinen mutta sopii sinulle! Kerran hän istui olohuoneessamme ja kommentoi sisustusta todeten jos nyt saisit uudelleen sisustaa olohuoneenne niin muuttaisitko noita hyllyjä? Tämä on kuitenkin muuten niin kaunis tila. viitaten hyllyihin, jotka kiertävät olohuoneemme seinää, jotka minä olen tietoisesti huoneeseen ostanut ja joista PIDÄN. Kerran näytin hänelle kuvaa miehestä jota tapailin ennen nykyistä miestäni ja hän toi esiin kuinka mies oli hänestä aivan kauhean näköinen.
Ymmärrän toki, että ihmisiä on erilaisia ja itse olen ehkä hienovaraisempi, jos kommentoin jonkun kotia tai ulkonäköä. Kun tällaisia kommentteja on kuitenkin usein, menen hämilleni. Ja samalla erityisesti kiinnitän huomiota siihen, että miksi minulla on tämä outo huono olo nykyään hänen seurassaan. Muiden ystävieni kanssa ei sellaista ole. Onko aika jatkaa matkaa eri teille vai ottaa tämä puheeksi?
Kommentit (93)
Eikö tälle ystävälle voi sanoa suoraan tämän saman, mitä ap tänne kirjoitit? Minusta on epäreilua katkaista välit kertomatta syytä. Mielestäni jokaiselle pitää antaa mahdollisuus kehittyä ja saada palautetta. Jos käytös jatkuu vielä senkin jälkeen, kun tästä on puhuttu, se on tarkoituksellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta sinun ei pidä mennä sanomisista hämilleen. Opettele sanomaan jotain "vastaan". En tarkoita riitelyä vaan ihan tavallisesti vastaat, esim. no minä tykkään, meillä onkin tosi eri maku vaikka alkuun luulin toisin.
Jaksoi olla ystävällinen ajan, vaan ei jaksa enää. Tilanne voi vain pahentua. Jos ottaa asian puheeksi, nopeuttaa eroprosessia, mutta tekee sen vaikeammaksi.
Mielestäni sinun ei kannata tehdä mitään muuta, kuin merkitä häneltä tulevat yhteydenotot poistolistalle. Älä rasita itseäsi turhalla selittämisyrityksellä. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Eikö tälle ystävälle voi sanoa suoraan tämän saman, mitä ap tänne kirjoitit? Minusta on epäreilua katkaista välit kertomatta syytä. Mielestäni jokaiselle pitää antaa mahdollisuus kehittyä ja saada palautetta. Jos käytös jatkuu vielä senkin jälkeen, kun tästä on puhuttu, se on tarkoituksellista.
Ei tuollaisen kanssa halua olla kaveri kun veemäinen luonne on paljastunut. Ei siis ole enää mitään korjattavaa koska ystävyys on jo päättynyt tämän toisen huonoon käytökseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistinen hullu ja hullummaksi vaan menee jos aistii että pyrit hänestä eroon. Heikäläisiähän kun ei noin vain jätetä. Kehoitan varovaisuuteen.
Tuo ihminen on ns. psyykkinen vampyyri, imee sinusta energiaa ja sinulle tulee siitä huono olo. Ei kannata olla tekemisissä tuollaisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun "ystäväni" arvosteli tapailemani miehen etunimeä ja epäili onko miestä olemassakaan kun hän ei ole miestä tavannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tälle ystävälle voi sanoa suoraan tämän saman, mitä ap tänne kirjoitit? Minusta on epäreilua katkaista välit kertomatta syytä. Mielestäni jokaiselle pitää antaa mahdollisuus kehittyä ja saada palautetta. Jos käytös jatkuu vielä senkin jälkeen, kun tästä on puhuttu, se on tarkoituksellista.
Ei tuollaisen kanssa halua olla kaveri kun veemäinen luonne on paljastunut. Ei siis ole enää mitään korjattavaa koska ystävyys on jo päättynyt tämän toisen huonoon käytökseen.
Olen samaa mieltä. Ystävyys ei ole pelastettavissa. Tuo ihminen on vain paljastanut, millainen pohjimmiltaan on. Häneltä puuttuu hienotunteisuus ja halu tuoda toiselle hyvää. En katselisi tuollaista yhtään pitempään, koska tiedän, että jatkuva mikroloukkaantumiseni rakentaisi pikkuhiljaa välillemme ylitsepääsemättömän muurin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuo nyt ole oppikirjaesimerkki narsistisesta toiminnasta? Aluksi kaikki on ihanaa, ollaan maalla aaltopituudella. Sit pikkuhiljaa alkaa itsetunnon nakertaminen, joka toteutetaan niin hienovaraisesti että uhri ajattelee koko ajan, että vika on itsessä ja lopulta vuosien kuluessa lamaantuu eikä pääse enää pois kun kaikki itseluottamus ja kontaktit ulkomaailmaan on viety.
Kateellinen tai jotenkin pahansuopa. Ota etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä tuollaisen kanssa touhu meni siihen pisteeseen että suorastaan piinasi minua kaivelemalla kaikenlaisia arkoja asioitani puhuttavaksi, veteli hatusta psyykkisiä diagnooseja sitten hermostuneelle käytökseleni ja lopulta kun väsyin ja sanoin olevani sellainen hänen diagnosoimansa hullu, hän jotenkin tuntui saaneen sen mitä halusikin ja muuttui taas "kivaksi". Ihan sekopää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihmiset luulevat että heidän mielipiteensä on ainoa oikea. Esim. tässä ns. ystävä ajattelee että et vain tajua että hyllysi ei ole tyylikäs, vaikka kyse on oikeasti vain siitä että juuri hän ei satu pitämään siitä. Sinä pidät hyllystäsi ja se on pääasia. Sillä tykkääkö kaverin kotona kaikesta ei tietenkään pitäisi olla mitään väliä, mutta kaikkitietävä ei ymmärrä ettei hänen mielipiteellään toisten kodeista ole merkitystä. Raskas ihmistyyppi.
Voisiko aiheesta puhua suoraan? Tai sanoa voimakkaammin oman mielipiteen? Sanoa ääneen, että älä hauku sisustusta! Sanoa ääneen, että on tyhmää haukkua ulkonäköä.
Jos ei voi, niin ystävyys ei ehkä muutu tasapainoisen tasaveroiseksi. Sitten pitää vaan päättää miten suhtautuu. Ei edes odota tasapainoisuutta, jatkaa kaveruutta tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aiheesta puhua suoraan? Tai sanoa voimakkaammin oman mielipiteen? Sanoa ääneen, että älä hauku sisustusta! Sanoa ääneen, että on tyhmää haukkua ulkonäköä.
Jos ei voi, niin ystävyys ei ehkä muutu tasapainoisen tasaveroiseksi. Sitten pitää vaan päättää miten suhtautuu. Ei edes odota tasapainoisuutta, jatkaa kaveruutta tai ei.
Miksi aikuiselle ihmiselle täytyy alkaa opettamaan käytöstapoja? Aina sanotaan että puolison hankinnassa tulee pitää tasoa mutta siis ystäväksi pitäisi kelpuuttaa kuka tahansa? Äly hoi...
Olen kiitollinen asiallisista kommenteistanne! Ja kiitollinen itselleni, että vuosien varrella olen alkanut luottaa itseeni siinä, että jos jokin ei tunnu hyvältä, niin jotain lienee pielessä, eikä kaikkea tarvitse mukisematta niellä. Nuorempana olisin todennäköisesti yrittänyt vain kahta kovemmin miellyttää ja muokata itseäni hänelle sopivammaksi. Olen kerran tälle ystävälle sanonut käytöksestään, että minulla on välillä olo jos hän on huonolla tuulella, että on kuin munankuorten päällä kävelisi. Hän ei ottanut tätä palautetta aluksi ollenkaan vastaan vaan kielsi että olisi mitään minulle koskaan tiuskinut, mutta pyysi seuraavana päivänä kuitenkin anteeksi. Tämä ajoittainen kiukuttelu/ikävä kommentointi kuitenkin on jatkunut tämän jälkeen ja tuntuu, että se on jotenkin osa hänen persoonaansa, eikä niin että välillä olisi vaan pinna kireällä.
Minulla on muita ystäviä, joiden seurassa saan olla vapaasti iloinen itseni, panostan niihin ihmisiin, joiden seurassa on hyvä olla.
ap
En minä ala antamaan aikuiselle palautetta huonosta käytöksestä. Ystävyys on vapaaehtoista. Jos ei osaa käyttäytyä ja huomioida muita, sen huomaa siitä, että ihmiset lähtevät pois. Siitä pitäisi itse ymmärtää, että toimii jotakin väärin. Tutkia ja analysoida, muuttaa käytöstään.
Eivät ihmiset aina niin mieti mitä sanovat, tai ehkä kaverisi on tottunut tuontapaiseen kommunikointiin jossain porukassa tai perheessään? Jos jutut ns. pahenevat ja niitä tulee koko ajan vain enemmän, niin ota etäisyyttä.
Luokkaus peiteltynä kohteliaisuutena kun kateellinen.
Viholliseni ennenkuin tuli vihollisekseni tokaisi kerran että oli käynyt näyttelyssäni ja piti siitä mutta olisi kaivannut jotain isoa näyttävää esinettä. Eli jäi kuulemma jotain puuttumaan. Harmi etten silloin tajunnut mikä ihminen niin olisin säästynyt paljolta