Lue keskustelun säännöt.
Miten minkäänlaista vanhempaa omakotitaloa uskaltaa ostaa?
31.03.2025 |
Olen lukenut paljon tietoa mitä pitäisi ottaa huomioon, ja nyt näen kaikkialla vaan niitä riskirakenteita. Kyllähän niissä ihmiset asuu ja varmaan vielä pitkäänkin, mutta mistä ostajana tietää mikä on sitten nopeimmin räjähtävä aikapommi... uuden talon rakentamiseen ei ole ainakaan lähivuosina varaa, silti haluaisin päästä asumaan omaan rauhaan.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Miten minkäänlaista vanhempaa omakotitaloa uskaltaa myydä? Edes kauppakirjaan laitettu ehto, myydään purettavaksi tai täydellistä remonttia vaille olevana ei takaa kaupan purku- tai hinnanalennuskitinöiltä, jos pieni kosteusvaurio löytyy jostain verannan nurkasta.
Tämä. Kymmenessä vuodessa ehtii komeasti aiheuttaa kosteusvaurion. Sitten vaan kauppaa purkamaan ja/tai vaatimaan myyjältä korvauksia. Ilmaista asumista myyjän kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden omakotitalon omistaneena tiedän etten koskaan tule ostamaan toista. Vaikka talo olisi ns. terve, koko ajan on huolta ja vaivaa silti. Ja aina pieni pelko perseessä tulevaisuudesta.
En ymmärrä ihmisiä jotka ostavat vanhoja omakotitaloja. En alkuunkaan. Masokismia?
Mua ei omakotitalon työt ja remontointi itsessään haittaa mitään. Pelkään nimenomaan sitä että talo ei ole terve ja siitä seuraavaa rahan ja ehkä oman terveyden menetystä. Ap
En ostaisi vanhaa taloa missä on vesijohdot ja sisäsuihkut, siellä on AINA jotain. Samoin lateksimaalin ja tapettien alla hevosmuurahaiset rouskuttavat talon puurakenteita tyytyväisinä kun kukaan ei niitä näe. Kivijalankin pitäisi olla vähintään 70 cm maasta, useimmiten ne ovat vanhoissa taloissa jo aika hyvin uponneet maan sisään. Lisäksi mahdollinen asbesti ja tetrakloorijoku mikä aiheuttaa mummonmökin hajun. Talon sijainti ympäröivään maastoon nähden onko jossain montussa savimaalla minne vesi jää seisomaan yms.
Maksa talosta vain se raha minkä olet valmis menettämään ja pyydä rakennusalan ammattilainen mukaan näyttöön. Mieluiten vuokraus ennen ostoa, vuoden aikana jo näkee onko mitenkä paljon ongelmia, katon vuotamistakaan ei välttämättä huomaa heti jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
😂 miten se tiiliverhous takaa yhtään mitään?
Kaikkein epäilyttävämpää on, jos talossa on asunut monia perheitä. Miksi talo on vaihtanut usein omistajaa?
Elämänsä voi elää läpi jatkuvasti peläten. Ota järki käteen ja käy tutkimassa jotain haluamaasi kohdetta.
Pyydät jonkin luotettavan tahon tutkimaan ne riskirakenteet ennen ostopäätöstä ja varaudu tekemään heti jotain remonttia, joka eniten epäilyttää (kuten kylpyhuone/valesokkelin ongelmat/salaojat/katto tms)
Me ostettiin meidän talo 70-luvulla pilkkahinnalla ja enää ei ole mitään mitä ei olisi remontoitu. Uuteen taloon verrattuna tämä on maksanut suunnilleen 60 - 70% siitä hinnasta mitä olisi maksanut tehdä heti alusta alkaen uusi talo. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut suoraan rakentaa uusi, mutta ei olisi ollut varaa. Meidän tapauksessa jatkuva remontointi on toiminut ok ja talo on alueella joka kasvaa koko ajan. Siten myös talon arvo on noussut hyvin paljon.
Ollaan siis remontoitu koko talo niin perusteellisesti kuin ollaan pystytty. Jokaisessa isommassa remontissa on myös uusittu putket, sähköt yms. Myös varaava takka on uusittu, kaikki lattiat, seinät, eristeet, kylpyhuone, sauna, keittiö, olohuone jne. Tehty myös toinen kerros taloon.
Mä ostin ihan tietämättömänä nuorena kaksvitosena rintamamiestalon. Onneksi se on mäen päällä, josta vesi virtaa pois kivijalasta. Vesijohto nousi taloon kellarista vessaan ja keittiöön yhdestä kohtaa. Oli helppo nähdä, jos olisi vuotoja. Sitä ei myöskään ollut remontoitu piloille eikä muovitettu, enkä itsekään ole yrittänyt remontoida talosta uutta. Kun halvalla sai, on ollut vuosien mittaan oikein kannattava ostos vuokralla asumiseen verrattuna.
Vastaavan uskaltaisin ostaa edelleen. Oma rauha, iso tontti. Tekemistä riittää aina mutta sen jokainen omakotitaloon muuttava tietää. 70-80 luvun taloja en uskaltaisi ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
25 korjaa: siis ostettiin 70-luvun talo 90-luvun lopulla. Käytännössä ostettiin siis pommi. Kosteutta löytyi kylpyhuoneesta (oli vanhat betonilattiat, ei mitään vesieristeitä). Ei yllättänyt siis, mutta kun purettiin luille kuivattiin kaikki ja tehtiin kunnolla niin hyvä tuli. Ei ollut valesokkelia kun tutkittiin.
Vierailija kirjoitti:
Mä ostin ihan tietämättömänä nuorena kaksvitosena rintamamiestalon. Onneksi se on mäen päällä, josta vesi virtaa pois kivijalasta. Vesijohto nousi taloon kellarista vessaan ja keittiöön yhdestä kohtaa. Oli helppo nähdä, jos olisi vuotoja. Sitä ei myöskään ollut remontoitu piloille eikä muovitettu, enkä itsekään ole yrittänyt remontoida talosta uutta. Kun halvalla sai, on ollut vuosien mittaan oikein kannattava ostos vuokralla asumiseen verrattuna.
Vastaavan uskaltaisin ostaa edelleen. Oma rauha, iso tontti. Tekemistä riittää aina mutta sen jokainen omakotitaloon muuttava tietää. 70-80 luvun taloja en uskaltaisi ostaa.
Kyllä 70- ja 80-luvun talon uskaltaa ostaa kun tutkii mitä on ostamassa. Kyllä silloinkin tehtiin hyviä taloja, ei kaikki ole täysin remontoimattomia tasakattoisia tiilitaloja valesokkelin kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, järjen käyttö on sallittua. Pelko on tunne: jos se ohjaa asumisvalintaasi, olet todennäköisesti jo hakoteillä.
Ns. ongelmataloja, saati asumiskelvottomia taloja, on myytävänä olevasta talokannasta mitä todennäköisimmin vain pieni prosentti. Tai jos sellainen on myynnissä, se myydään avoimesti peruskorjattavana / purkukohteena. Suomessa on kuitenkin lainsäädäntö, jota noudatetaan tarkoin: eli myyjän on annettava luotettavaa tietoa myytävänä olevasta talosta. Jos talokauppa tehdään antamatta tietoa ongelmista, joutuu myyjä maksamaan korvauksia ostajalle.
Suomen asuntokauppavolyymi on iso. Taloja ja asuntoja myydään ja ostetaan jatkuvasti, ja ongelmakohteeseen tietämättään törmääminen on onneksi todennäköisyydeltään pieni.
Tämä ei tarkoita, etteikö talojen riskirakenteista tulisi olla tietoinen. Näitä ovat aivan ilmeisesti asiat, jotka ovat veden kanssa tekemisissä: nouseeko esimerkiksi perustuksista kosteutta alapohjaan/rakenteisiin? Onko alapohja maanpinnan alapuolella (valesokkeli)? Onko salaojitus kunnossa? Millaisella maaperällä rakennus sijaitsee? Millainen kattorakenne on, miten vedet johdetaan pois katolta? Ovatko kate ja julkisivuverhous kunnossa? Ovatko rakennuksen kosteat tilat asianmukaisesti eristettyjä? Ovatko putkistot ja viemärit kunnossa? Onko lämminvesivaraaja sijoitettu oikein? Ovatko piipun pellitykset kunnossa?
Jos itse ostaisin taloa, suosisin seuraavanlaisia vaihtoehtoja / rakenneratkaisuja:
- Riittävän jyrkkä harjakatto, jossa kate on kunnossa ja piipun pellitykset ovat ehjät.
- Tuulettuva alapohja
- Salaojitus todistettavasti kunnossa
- Maaperä on vettä läpäisevä, tontti ei ole alava tai rinteen alapuolella, maaperä on "luotettavaa" (ei esim. savipatja), tonttia ympäröivät kunnon ojat, ei ole riskiä, että tontin ulkopuolelta tulisi esim. tulvavettä tontille
- Julkisivuverhoilun takana tuuletusrako
- Toimiva huleveden ohjaus pois rakennuksen ympäriltä
- Ei puita tai pensastoa liian lähellä taloa
- Putkistot ja kylpyhuoneen ym. kosteiden tilojen vesieristykset todistettavasti kunnossa
- Kodinkoneiden alla vuotosuojat, lämminvesivaraaja esim. saunassa, jossa on lattiakaivo
Vierailija kirjoitti:
Elämänsä voi elää läpi jatkuvasti peläten. Ota järki käteen ja käy tutkimassa jotain haluamaasi kohdetta.
Pyydät jonkin luotettavan tahon tutkimaan ne riskirakenteet ennen ostopäätöstä ja varaudu tekemään heti jotain remonttia, joka eniten epäilyttää (kuten kylpyhuone/valesokkelin ongelmat/salaojat/katto tms)
Me ostettiin meidän talo 70-luvulla pilkkahinnalla ja enää ei ole mitään mitä ei olisi remontoitu. Uuteen taloon verrattuna tämä on maksanut suunnilleen 60 - 70% siitä hinnasta mitä olisi maksanut tehdä heti alusta alkaen uusi talo. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut suoraan rakentaa uusi, mutta ei olisi ollut varaa. Meidän tapauksessa jatkuva remontointi on toiminut ok ja talo on alueella joka kasvaa koko ajan. Siten myös talon arvo on noussut hyvin paljon.
Ollaan siis remontoitu koko talo niin perusteellisesti kuin ollaan pystytty. Jokaisessa isommassa remontissa on myös uusittu putket, sähköt yms. Myö
Säästö on tässäkin tapauksessa todennäköisesti iso: kannattaa huomioida myös korkomenot, mitkä uuden talon ostamisesta syntyvät, verrattuna siihen, jos ostaa vanhemman talon, joka on esim. 200.000€ halvempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa julkisuus uunottaa ihmisiä näillä riskirakenteilla. Totuus on, että jokaisessa talossa on asuttu koko ajan ennenkin. Ihan tyytyväisenä. Ei se rakennus tiedä olevansa myynnissä, jotta osaisi ruveta yhtäkkiä oireilemaan kun uusi asukas muuttaa sisään. Mutta tietenkin rakennusta tulee pitää kunnossa. Sadevesi ulkona ja lämpö sisällä. Vanha rakennus on vanha rakennus, eikä siitä ole tarkoituskaan saada uutta vastaavaa. Ihan samoin, kuin vanha auto on vanha auto, eikä se saa törmäystestissä viittä tähteä, mutta kyllä sillä silti voi ajaa.
Nykyisillä mittausvälineillä mistä tahansa löytää pieninä pitoisuuksina mitä tahansa. Mutta vain Suomessa ihmisiä uunotetaan näillä löydöksillä. Muussa Euroopassa niistä ei juuri olla kiinnostuneita. Mutta täällä meillä tuo sisäilma ym. hössötys elättää suurta joukkoa lakimiehiä, konsultteja ja kaiken maailman sertifioituja paperinpyörittäjiä.
Todellisia ongelmakiinteistöjä toki löytyy. Mutta ne ovat ihan yksittäisiä tapauksia. Ja yleensä valtion omistamia.
Olisi parempi, että rakentamisesta ja talon huoltamisesta mitään ymmärtämättömät asuisivat kerrostaloissa.
Riskirakenne ei ole yhtä kuin toteutuma. Pitää tajuta, miten taloa hoidetaan ja pidetään kunnossa ja viitsiä tehdä huoltotoimet ja korjaukset ajallaan.
Autoilussa ja elämässä on paljon suurempia riskejä, ja nekin pitää osata ennakoida.
Ap taitaa olla pian kymmenen vuotta pelännyt omakotitalon ostoa, vaikka siitä kaiken aikaa haaveilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
😂 miten se tiiliverhous takaa yhtään mitään?
Auttaa se huoltovapauteen. Ei tartte maalata.
Kirjoitan ketjuun ekaa kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt pohtimassa yhtä taloa, jonka perustus on maavarainen betonilaatta. Onko se nyt sitten automaattisesti hylättävä, riskirakenne kun on?
Jos osaaminen ja ymmärrys on tätä tasoa, että kysyy anonyymilla palstalla neuvoa talonostohommiin, ehkä parempi jättää ostamatta.
On se jännää että pitäisi olla syntyessään 80-luvun omakotitalojen asiantuntija. Mistähän se tieto olisi tarttunut päähän ellei ole koskaan tarvinnut näihin asioihin paneutua? En tee ostopäätöstä tai muutakaan tämän palstan perusteella, nythän se pohdinta ja selvitystyö vasta alkaa.
"syntyessään"? Mitä vttua hourit. Oletko vastasyntynyt?
Hyvä kuntotarkastus, jossa ostaja ja myyjä käyvät läpi piirustukset, kaavan, luvat, kaikki rakenteet, on kaiken a ja o. Kauppakirjaan kohta, jossa todetaan, että kumpikin on perehtynyt huolella kaupan kohteeseen ja kuntotarkastusraporttiin, estää nikottelun jälkeenpäin. Myyjä on 5 vuotta vastuussa vain tiedossaan olevista rakennevirheistä tai riskeistä, jotka on kirjattu siihen kuntotarkastusraporttiin, jossa on myös korjausehdotukset ostajalle. Vanha ei ole kuin uusi, eikä vanhaa myydä uuden hinnalla. Hinnassa näkyy ikävähennys. Vanhan talon hinta ja arvo on lähinnä tontin ja liittymien arvo.
Mutta fysiikan peruskäsitteet kuten painovoima, kapillaari-ilmiö, veden haihtuminen ja tiivistyminen sekä lämpötilaerojen vaikutus näihin tulee tajuta ja ne opetettiin jokaiselle peruskoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
😂 miten se tiiliverhous takaa yhtään mitään?
Auttaa se huoltovapauteen. Ei tartte maalata.
Kirjoitan ketjuun ekaa kertaa.
Jos ostoperuste ok-talossa on tuo, niin on suuri todennäköisyys tulla kusetetuksi. Kannattaa asua kerrostalossa, vaikka vuokralla. Se on holhouksen alaisille paras ja turvallisin.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
Heh, humoristi siellä!
Uskaltaako riskirakenteista taloa myydä?
Vierailija kirjoitti:
Miten minkäänlaista vanhempaa omakotitaloa uskaltaa myydä? Edes kauppakirjaan laitettu ehto, myydään purettavaksi tai täydellistä remonttia vaille olevana ei takaa kaupan purku- tai hinnanalennuskitinöiltä, jos pieni kosteusvaurio löytyy jostain verannan nurkasta.
Eihän mikään "myydään purkukuntoisena" sitä riitaa estä ellei hintakin ole sellainen. Siis purkukuntoisen hinta...Vinkki, se ei ole 150.000 euroa...
Kyllä se myynti enemmän uskallusta vaatii ainakin jos ei itse ole taloa rakentanut aika tiedä mitä rakenteiden sisällä/alla on piilossa. Talokauppa on mennyt nykyään ihan pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
😂 miten se tiiliverhous takaa yhtään mitään?
Hän tarkoitti varmaan tiilitaloa, ei tiiliverhoiltua taloa.
On se jännää että pitäisi olla syntyessään 80-luvun omakotitalojen asiantuntija. Mistähän se tieto olisi tarttunut päähän ellei ole koskaan tarvinnut näihin asioihin paneutua? En tee ostopäätöstä tai muutakaan tämän palstan perusteella, nythän se pohdinta ja selvitystyö vasta alkaa.