Miten minkäänlaista vanhempaa omakotitaloa uskaltaa ostaa?
Olen lukenut paljon tietoa mitä pitäisi ottaa huomioon, ja nyt näen kaikkialla vaan niitä riskirakenteita. Kyllähän niissä ihmiset asuu ja varmaan vielä pitkäänkin, mutta mistä ostajana tietää mikä on sitten nopeimmin räjähtävä aikapommi... uuden talon rakentamiseen ei ole ainakaan lähivuosina varaa, silti haluaisin päästä asumaan omaan rauhaan.
Kommentit (87)
Tietenkin vanhan talon uskaltaa ostaa, mutta ummikkona ei kannata lähteä katselemaan ilman asiasta tietävää kaveria. Jos sinulla on joku tuttu, joka remontoi työkseen vanhoja taloja, ota hänet mukaan, kun menet katsomaan kiinnostavaa kohdetta. Hän osaa sanoa suht' nopeasti, onko siinä potentiaalia vai ei.
Ensimmäinen asia, joka täytyy ymmärtää ja hyväksyä on, että vanha on vanha ja vanhassa on aina jotain "vikaa". Helpoiten ongelmakohdat on nähtävissä kohteissa, jotka ovat pitkälti alkuperäiskunnossa. Jos taloon on vuosikymmenten saatossa tehty paljon remonttia ties keiden toimesta, sieltä voi paljastua isokin yllätys.
Itse jättäisin 60-80-luvuilla rakennetut talot suosiolla väliin. Siellä on totta kai helmiä joukossa, mutta niiden seulominen kaiken p2skan joukosta on melkoinen työmaa. Rintamamiestaloissa on jo potentiaalia enemmän, mutta niistäkin osa on todella huonosti rakennettu, osa taas erinomaista työtä.
Jos haluaa mahdollisimman terveen talon, kannattaa katsella 1900-luvun alkupuolen hirsirunkoisia, rossipohjalla olevia taloja, joita ei ole hirveästi remontoitu, eikä etenkään lisäeristetty jälkeen päin (eristämällä on turhan helppo pilata hirsirakenne, jollei tiedä, mitä tekee). Näissä on se hyvä puoli, että rakenteet on ylernsä helppo ihan silmällä tarkastaa. Alapohjan alle pääsee ryömimään, jollei pääse, talon voi aika suoraan hylätä, jos se ei ole kallion päälle rakennettu, koska ilmatilaa on silloin liian vähän ja rakenteet ovat mahdollisesti saaneet liikaa kosteutta. Ylä- ja välipohjan pystyy usein tarkastamaan myös. Nämä kaksi ovat tärkeimmät. Jos ne ovat alkiperäiset ja kunnossa, runkokin on. Toki pehmeitä paikkoja löytyy aina, ainakin ikkunoiden alta ja ympäriltä, mutta hirsirunkoa on helppo paikkakorjata. Isoin riski liittyy pesutiloihin, jos ne on tehty alkuperäisen rungon sisään, eikä rakennettu elintasopattia (nämä ovat yleensä purkukunnossa, jos ovat kymmeniä vuosia vanhoja).
Eli jos olet valmis tekemään remonttia, katsele todella vanhoja kohteita. Jos haluat talon, joka ei vaadi kuin maalia, joudut luottamaan tuuriin ja asiantuntijan apuun vähän uudempien kanssa. Toki kannattaa olla tietäjä mukana joka tapauksessa, mutta kuten jo totesin, hirsitalosta näkee taitamattomampikin silmä aika helposti, onko se ok vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Miten minkäänlaista vanhempaa omakotitaloa uskaltaa myydä? Edes kauppakirjaan laitettu ehto, myydään purettavaksi tai täydellistä remonttia vaille olevana ei takaa kaupan purku- tai hinnanalennuskitinöiltä, jos pieni kosteusvaurio löytyy jostain verannan nurkasta.
Kauppakirjaan pitääkin laittaa maininnat että kosteusvaurioita saattaa olla, katto vuotaa, sähkö- ja vesisysteemeissä voi olla vikaa...ja hinta sen mukaan. Hintahan se on jonka perusteella talon kuntoa voi arvailla. Myyjällä on samat riskit.
Kyllähän noita uskaltaa ostaa kun nykyään voi maksattaa myyjällä kaikki vähänkään yllättäneet remontit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
😂 miten se tiiliverhous takaa yhtään mitään?
Tiiliverhous onnitse asiassa alttein ilmastonmuutokselle ja kosteudelle, koska saumat päästää kosteutta läpi.
Pitkä räystäät ovat erinomainen suoja sekä vettä että aurinkoa vastaan. Ränneihin kourut, mitkä ohjaa sadeveden tarpeeksi kauas. Vanhoissa taloissa on yleensä tonteilla reilusti multaista maata, mikä imee veden itseensä, eikä valumia kohti kivijalkaa tarvitse pelata niin paljoa.
Mitenkä sitten betonielementti, jossa tiiliverhous? Sellaisiakin taloja on tehty. Välissä toki tuuletusrako.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
Minkä tahansa kokonaan kivirakenteisen uskaltaa ostaa. Mielummin ostan vanhan tiilestä muuratun talon, kuin uuden puurakenteisen pullon. En koskisi mihinkään muuhun puurakenteiseen taloon tikullakaan, kuin massiivihirrestä rakennettuun taloon. Hirsi ja tiili ovat molemmat hengittäviä materiaaleja, eli ne varaavat ja luovuttavat kosteutta. Hirsitalo kelpaa kesämökiksi, muuten en suostu asumaan muussa kuin paikalla muuratussa tiilitalossa, joka on käytännössä ikuinen kun siitä pidetään huolta. En ymmärrä ihmisiä, jotka vielä tänä päivänä kasaavat jotain tikuista tehtyjä talopaketteja.
Tiilitalossa on saumat jotka päästää vettä läpi. Puutalo on turvallisempi.
Vierailija kirjoitti:
Purkukuntoisen aja valmis vuosien remontteihin ja rahan menoon. Katto 20t keittiö 15t lattiat 15t seinät villat kattoeriste jne. Sitten se lämmitys 10t/v jne jne. Ota ensin siihen asiantuntija joka tutkiin KAIKEN ja tähän menee vähintään 2vk.
Olen asunut " purkukuntoisena" ostetussa talossa 15 vuotta.
Ainoa asumistani missä ei ole hometta.
Purkukuntoinen tässä tapauksessa tarkoitti et liittymät oli kiinni.
"Jos haluaa mahdollisimman terveen talon, kannattaa katsella 1900-luvun alkupuolen hirsirunkoisia, rossipohjalla olevia taloja, joita ei ole hirveästi remontoitu, eikä etenkään lisäeristetty jälkeen päin (eristämällä on turhan helppo pilata hirsirakenne, jollei tiedä, mitä tekee)."
Joo näitä ei ihan joka nurkalla ole. Sijaintikin on pakko ottaa huomioon jos pitää työpaikalla kulkea.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt pohtimassa yhtä taloa, jonka perustus on maavarainen betonilaatta. Onko se nyt sitten automaattisesti hylättävä, riskirakenne kun on
Turvallisempi se on minusta kuin rossipohja, jonka kuivana pysyminen riippuu tosi paljon olosuhteista. Betonilaatta on ok, kunhan on riittävän korkea sokkeli ja vedenohjaukset kunnossa. Toki vanhemmissa taloissa voi tulla ongelmia jos salaojat ei toimi ja täyttönä alla hiekkaa ja eristyksenä styroksi.
Kyllä hirsirunkoisen talon uskaltaa ostaa kunhan sitä ei ole pilattu "nykyaikaistamalla" eli käärimällä muoviin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nykyajan vedellä läträys alituiseen ja pyykkien kuivaus sisällä, homehduttaa minkä tahansa talon ja miltä ajalta hyvänsä.
Toinen mitä ei tajuta on rintamamiestalojen ja vanhempien hirsitalojen painovoimainen ilmanvaihto. Niissä poltettiin puuta puuhellassa ja uuneissa. Puu palaessaan vaihtaa ilmaa asunnossa valtavasti. Ne perustusten kissanluukut pitää pitää vain kovalla pakkasella kiinni. Alapohjassa täytyy ilman kiertää ja sama yläpohjassa katon alla.
Koneellista ilmanvaihtoakaan ei osata. Siinä on seuraus miksi koulut ja muut julkiset rakennukset homehtuvat.
Terve vanha talo tuhotaan maalaamalla se lateksimaalilla joka ei anna rakenteiden hengittää. Lisäämällä muovinen höyrynsulku. Laittamalla muoviset hengittämättömät pintamateriaalit asuntoon.
Näitä typeryyksiä on tehty rakenteisiin 65 - 70 vuotta.
Ensimmäinen kohta on höpöhöpöä. Jos ilmanvaihto toimii, pyykkien kuivatus ei homehduta yhtään mitään. Jos kosteat tilat on rakennettu asianmukaisesti ja talon muut rakenteet huomioiden ja niissäkin ilmanvaihto toimii, saa vettä läträtä ihan niin paljon kuin huvittaa ilman ongelmia.
Kaikki muu pitää paikkansa. Muovia ei saa mennä laittamaan kuin sisimpiin pintoihin (eli pinnoitettu tapetti/lateksimaali on ok, jos rakenne pääsee hengittämään ulospäin vapaasti) tai sitten niin, että kääritään koko rakenne muoviin sisä- ja ulkopuolelta, mutta se on tehtävä niin, ettei väliin jää/pääse yhtään kosteutta mistään. Näinhän nykyajan "pullotalot" tehdään ja v1tuiksi menee varsin usein.
Rossipohjaisessa alapohjan pitää tosiaan päästä tuulettumaan ja jos muita poistoilmakanavia ei ole, täytyy huomioida, että tulisijat toimivat sellaisina, eli pellit pidettävä auki lämmityskauden ulkopuolella. Koneellista ilmanvaihtoa ei vanhaan kannata/saa laittaa, jollei ensin tee yllä mainittua muoviin käärimistä. Muutoin iv-kone vetää korvausilman rakenteiden läpi, mikä ei ole hyvä rakenteiden, eikä sisäilman laadun kannalta.
Vierailija kirjoitti:
"Jos haluaa mahdollisimman terveen talon, kannattaa katsella 1900-luvun alkupuolen hirsirunkoisia, rossipohjalla olevia taloja, joita ei ole hirveästi remontoitu, eikä etenkään lisäeristetty jälkeen päin (eristämällä on turhan helppo pilata hirsirakenne, jollei tiedä, mitä tekee)."
Joo näitä ei ihan joka nurkalla ole. Sijaintikin on pakko ottaa huomioon jos pitää työpaikalla kulkea.
Ei toki olekaan, mutta kun talonhaussa kriteerinä on terveys, ihan mitä vain ei voi suositella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
😂 miten se tiiliverhous takaa yhtään mitään?
Tiiliverhous onnitse asiassa alttein ilmastonmuutokselle ja kosteudelle, koska saumat päästää kosteutta läpi.
No se kosteus poistuu kyllä kun rakenne on oikein tehty. On paljon 50 vuotta vanhoja taloja joissa tiiliverhous on aivan kunnossa. Vaatii vähän huoltoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt pohtimassa yhtä taloa, jonka perustus on maavarainen betonilaatta. Onko se nyt sitten automaattisesti hylättävä, riskirakenne kun on?
No ei maanvarainen betonilaatta ole todellakaan mikään riskirakenne.
Tutustu vaikka tähän: https://www.legalett.fi/
Vierailija kirjoitti:
Yhden omakotitalon omistaneena tiedän etten koskaan tule ostamaan toista. Vaikka talo olisi ns. terve, koko ajan on huolta ja vaivaa silti. Ja aina pieni pelko perseessä tulevaisuudesta.
En ymmärrä ihmisiä jotka ostavat vanhoja omakotitaloja. En alkuunkaan. Masokismia?
No mulla on nyt vanha omakotitalo OMANA. lainan lyhennykseen ei mennyt käytännössä rahaa, jos vertaa kerrostalokaksiossa vuokralla asumiseen ja se hoitui kokonaan pois alta kymmenessä vuodessa.
Ei tää mitään luxusta ole (paitsi helteillä kun voi viilentää), mutta todella edullista asumista. Kyllähän tähän on joutunut remppaakin tekemään, mutta kun itse tekee, niin ei ole kovin kallista. Ja koska vanha ja paska, niin kaiken ei tarvitse onnistua 100% hyvin.
Ymmärrän, ettei tämä sovellu sellaiselle, jolla on kaiken oltava täydellisesti, mutta jos siitä on valmis maksamaan, niin samapa tuo mulle. Sellaista taloa maksetaan 10 vuoden sijaan 30 vuotta. Ainakin mun tuloilla ja jos haluaa tehdä muutakin kuin lyhentää lainaa.
Vaikka koko talo pitäisi purkaa, niin on mulla tässä silti hyvällä paikalla hyvä tontti, se on sitten sen ajan murhe. Kyllä mä vieläkin säästän vähän kuukausittain, niin on rahaa korjata tai käsiraha uuteen. Nyt kiinteät kulut on keskimääräisen kerrostaloyksiön vastikkeen luokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulisi et tiilitalon uskaltaa ostaa, jossa on ollut monia perheitä asumassa.
😂 miten se tiiliverhous takaa yhtään mitään?
Hän tarkoitti varmaan tiilitaloa, ei tiiliverhoiltua taloa.
Täystiilitaloja on Suomessa äärimmäisen vähän.
Ja sielläkin voi olla homeiset villat tiilien välissä , jos ei ole tuuletusrakoja.
Vierailija kirjoitti:
Talo mitä mietin:
-85 rakennettu
-maavarainen betonilaatta, lattian pinta noin 30 cm maasta, sokkeli ehjä ja ympäristö siisti
-salaojat uusittu muutama vuosi sitten
- talo sijaitsee korkeammalla rinteessä etupihaan nähden, talon takana aika lähellä on syvä oja
- katto uusittu alle 10 vuotta sitten, räystäät pitkät, sadevedet ohjattu kauas
-pesuhuone uusittu 15 vuotta sitten
Saa kommentoida tuleeko jotain hälyyttävää mieleen. Netistä luin vaan "varmaa tietoa" että perustus on kuitenkin homeessa...
Hyvältähän tuo kuullostaa.
Yläpohjassa voisi käydä katsomassa näkyykö vanhoja vuotojälkiä , vai onko kattoremontti tehty ennen kuin on alkanut vuotamaan.
Ja salaojat on kunnossa, eikai tuossa mitään.
Tutkii ja ihmettelee kaikin puolin.
Vierailija kirjoitti:
"Jos haluaa mahdollisimman terveen talon, kannattaa katsella 1900-luvun alkupuolen hirsirunkoisia, rossipohjalla olevia taloja, joita ei ole hirveästi remontoitu, eikä etenkään lisäeristetty jälkeen päin (eristämällä on turhan helppo pilata hirsirakenne, jollei tiedä, mitä tekee)."
Joo näitä ei ihan joka nurkalla ole. Sijaintikin on pakko ottaa huomioon jos pitää työpaikalla kulkea.
Kyllä. Sijaintihan se ratkaisevin on. Ei sitä taloa vain ostamisen ilosta osteta, en minä ainakaan. On tullut asuttua useilla eri tavoilla rakennetuissa taloissa eikä missään ole ollut ongelmia. Ensivaikutelma antaa vihjeitä mitä voi odottaa. Piha, maastonmuodot, ympäristö. Yleensä vanhemmat talot rakennettiin viisaammin, ei alavalle tasamaalle tai jopa savipellolle, suolle tai suon laitaan jne. niinkuin nykyään
Kannattaa maksaa sen verran vähän että on varaa korjata, jos jotain ilmenee. Ja toki myyjä on vastuussa myös, kuten täällä todettiinkin.