Lue keskustelun säännöt.
Kysymys omasta vapaa-ajasta lapsiperheessä?
Olen jo pitkään miettinyt onko tämä normaalia että vaimo kiukuttelee mun salilla käynneistä joita on siis 2-3 krt viikossa.
Aikaisemmin kävin illalla yhdeksän jälkeen kun lapset olivat jo nukkumassa, mutta siitäkin tuli sanomista kun olen aina iltaisin pois. (Edelleen 1,5h kolme krt viikossa) muina päivinä kotona.
Nyt olen alkanut käymään aamuisin kun muut vielä nukkuvat niin tämäkään ei ole hyvä koska en sitten jaksa valvoa illalla myöhään (menen noin klo 22 nukkumaan)
Haluan liikuntaa elämääni, mutta aivan järjetöntä ettei toinen osapuoli hyväksy sitä tai saa aina tuntemaan syyllisyyttä.
Miten te muut, onko teillä ns. Omaa aikaa ollenkaan?
Kyselee mies, 3.v ja 6.v isä
Kommentit (429)
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele lapsiperheiden eroja, jos naiset ovat näin hankalia kuin näissä kommenteissa. Ja olen itse perheellinen nainen. Ymmärsin niin, että miehen ei pitäisi käydä aamulla salilla, koska voisi herätä lasten kanssa ja mamma saisi nukkua. Illalla ei sovi, koska pitää olla vaimoa huomioimassa. Se nyt vaan on niin, ettei toista voi kahlita kotiin vain siksi, että ei itse halua mennä mihinkään. Kyseessä on vaimon oma, henkilökohtainen ongelma, ja olisi ehkä hyvä mennä välillä tuulettumaan työelämään edes osittain. Oma mies harrastaa useita tunteja 3 kertaa viikossa, molemmat käymme töissä. Itse käyn lenkillä ehkä kerran viikossa. Ei tulisi mieleenkään alkaa laskemaan tunteja, että onko lastenhoito ja oma aika mennyt tasan.
Vinkki: ei kannatakaan laskea jos et halua pahoittaa mieltä. Jos teillä mies harrastaa useita tunteja kolme kertaa viikossa, sinä teet tietysti kotona erittäin paljon enemmän. Miehesi on onnekas, mutta nainen ei ole erityisen hankala jos ei suostu tuollaiseen. Systeeminne on nimittäin se, että mies harrastaa ja sinä olet tyytyväisenä kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en voi uskoa tätä keskustelua. Ihan oikeasti teidän mielestä pitää kysyä puolisolta lupa käydä kolmesti viikossa, yhteensä 4,5 tuntia, omassa harrastuksessa? Ei ihme, että elämä on ahdistavaa. En ole koskaan lasten ollessa pieniä edes laskenut minuutteja, kun mies oli pois. En edes silloin, kun hoidin niitä kotona. Mies kävi harrastuksessa 1-2 krt/vko ja joskus meni saunailtaan tai pelaamaan pokeria, jolloin oli koko lauantain tapahtumassa. Toisaalta ei mun tarvinnut koskaan kysyä lupaa, saanko mennä kaverin mökille yöksi tai lähteä tunnin lenkille.
Ja edelleen yhdessä 24 vuoden jälkeen ja lapsetkin jo täysi-ikäisiä. Ei parisuhde toimi niin, että jokaista askelta lasketaan ja jokaista minuuttia, jonka toinen saa olla pois. Kaksi aikuista ottaa kumpikin parhaansa mukaan vastuun ja sillä se parhaiten pelaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en voi uskoa tätä keskustelua. Ihan oikeasti teidän mielestä pitää kysyä puolisolta lupa käydä kolmesti viikossa, yhteensä 4,5 tuntia, omassa harrastuksessa? Ei ihme, että elämä on ahdistavaa. En ole koskaan lasten ollessa pieniä edes laskenut minuutteja, kun mies oli pois. En edes silloin, kun hoidin niitä kotona. Mies kävi harrastuksessa 1-2 krt/vko ja joskus meni saunailtaan tai pelaamaan pokeria, jolloin oli koko lauantain tapahtumassa. Toisaalta ei mun tarvinnut koskaan kysyä lupaa, saanko mennä kaverin mökille yöksi tai lähteä tunnin lenkille.
Ja edelleen yhdessä 24 vuoden jälkeen ja lapsetkin jo täysi-ikäisiä. Ei parisuhde toimi niin, että jokaista askelta lasketaan ja jokaista minuuttia, jonka toinen saa olla pois. Kaksi aikuista ottaa kumpikin parhaansa mukaan vastuun ja sillä se parhaiten pelaa.
JA teillä tämä ajattelu johti siihen että miehen "parhaansa mukaan vastuunotto" oli aika paljon vähemmän kuin naisen. Kyllähän tämä voi toimia jos on tilanteeseen tyytyväinen. Olet ilmeisesti sitä ikäluokkaa jonka parisuhde toimii naisen loputtomalla joustolla.
Lapsiperheessä ajankäyttö on kortilla ja kumpikaan ei voi omillaan yksin päättää miten aika käytetetään.
Istukaa ap alas ja miettikää, paljonko on "joutoaikaa" arkisin. Mihin aikaan tulet töistä, kumpi tarvii silloin lepotaukoa enemmän (todennäköisesti kotonaoleva, vähän riippuen lapsista) ja mitä kaikkea jäljellä olevalla ajalla täytyy ehtiä tehdä (kotityöt, lasten harrastukset, lasten ulkoilu, yhteinen parisuhdeaika, perheen yhteinen aika).
Jäljelle jäävän ajan päätätte yhdessä, miten se jaetaan reilusti. Voi olla että jäljelle ei jää molemmille 4,5 tuntia mutta voi jäädä vaikkapa 3 tuntia. Jos vaimolle on tärkeää viettää illalla yhdessä aikuisten aikaa, järjestäkää se. Menisikö kuntosaliin vähemmän aikaa, jos menisit sinne suoraan töistä vaikkapa 1-2 kertaa viikossa?
Tuossa aamuyön touhussa ei ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheessä ajankäyttö on kortilla ja kumpikaan ei voi omillaan yksin päättää miten aika käytetetään.
Istukaa ap alas ja miettikää, paljonko on "joutoaikaa" arkisin. Mihin aikaan tulet töistä, kumpi tarvii silloin lepotaukoa enemmän (todennäköisesti kotonaoleva, vähän riippuen lapsista) ja mitä kaikkea jäljellä olevalla ajalla täytyy ehtiä tehdä (kotityöt, lasten harrastukset, lasten ulkoilu, yhteinen parisuhdeaika, perheen yhteinen aika).
Jäljelle jäävän ajan päätätte yhdessä, miten se jaetaan reilusti. Voi olla että jäljelle ei jää molemmille 4,5 tuntia mutta voi jäädä vaikkapa 3 tuntia. Jos vaimolle on tärkeää viettää illalla yhdessä aikuisten aikaa, järjestäkää se. Menisikö kuntosaliin vähemmän aikaa, jos menisit sinne suoraan töistä vaikkapa 1-2 kertaa viikossa?
Tuossa aamuyön touhussa ei ole mitään järkeä.
Onko jonkun mielestä klo 6 aamuyö? Meillä se on ihan normaaliaika herätä, ruokkia ja pukea lapset, viedä hoitoon ja mennä siitä töihin.
Ap on jo kertonut että hän on lasten kanssa heti kun tulee kotiin niin vaimo saisi mennä tai olla itsekseen jos haluaisi.
Sen sijaan ap käy salilla silloin kun aika ei ole keneltäkään muulta pois, koska muut nukkuvat vielä. Ja tämäkin vain pari kertaa viikossa. En ymmärrä miten tästä voi joku olla vihainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele lapsiperheiden eroja, jos naiset ovat näin hankalia kuin näissä kommenteissa. Ja olen itse perheellinen nainen. Ymmärsin niin, että miehen ei pitäisi käydä aamulla salilla, koska voisi herätä lasten kanssa ja mamma saisi nukkua. Illalla ei sovi, koska pitää olla vaimoa huomioimassa. Se nyt vaan on niin, ettei toista voi kahlita kotiin vain siksi, että ei itse halua mennä mihinkään. Kyseessä on vaimon oma, henkilökohtainen ongelma, ja olisi ehkä hyvä mennä välillä tuulettumaan työelämään edes osittain. Oma mies harrastaa useita tunteja 3 kertaa viikossa, molemmat käymme töissä. Itse käyn lenkillä ehkä kerran viikossa. Ei tulisi mieleenkään alkaa laskemaan tunteja, että onko lastenhoito ja oma aika mennyt tasan.
Vinkki: ei kannatakaan laskea jos et halua pahoittaa mieltä. Jos teillä mies harrastaa useita tunteja kolme kertaa viikossa, sinä tee
Oletko tietoinen että viikossa on 7 päivää ja vuorokaudessa 24 tuntia. Yleensä ihmisillä on vielä viikonloput vapaat!
Jos käy vaikka maanantaina klo 7-10 harrastuksessa ja seuraavaksi torstaina klo 20-23 ja viikonloppuna vielä muutaman tunnin nii tuohon väliin jää kyllä todella paljon tunteja olla lasten ja vaimon kanssa.
Ei vähääkään omaa aikaa. Ennen pyöräilin ja kävin salilla. Nyt vaimo on alkanut ehdotella että jos annettaisiin toisillemme 1,5-2 tuntia omaa aikaa viikossa. Kelpaa sekin, mutta ei siinä paljon liikuntaa harrasta.
2- ja 4-vuotiaiden isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vinkki: ei kannatakaan laskea jos et halua pahoittaa mieltä. Jos teillä mies harrastaa useita tunteja kolme kertaa viikossa, sinä teet tietysti kotona erittäin paljon enemmän. Miehesi on onnekas, mutta nainen ei ole erityisen hankala jos ei suostu tuollaiseen. Systeeminne on nimittäin se, että mies harrastaa ja sinä olet tyytyväisenä kotona."
Miksi pitäisi pahoittaa mielensä, että miehellä on omakin elämä? Ymmärtäisin mielipahan, jos mies juoksisi kaiket illat omissa menoissaan ja kiukuttelisi, jos minä haluaisin mennä yksin lenkille. Mutta minulla on täysi vapaus mennä omille menoilleni, silloin kun mieheni on kotona. Ja varmasti myös ap:n vaimolla on. Ap ottaa mielestäni jo erittäin hyvin perheensä huomioon, ja harrastaa niin että se häiritsee muita mahdollisimman vähän. Tämäkään ei riitä, vaan pitäisi kotoa poistua vain töihin.
Huijaan meneväni töihin vaikka oikeasti olen liukumavapaalla. Vien lapset päikkyyn ja kaikki luulee että jatkan siitä työmaalle. Oikeasti syön karkkia ja katson leffoja, joskus juon aamupäivällä muutaman kaljan. Kestää taas pää paljon paremmin sellaisen oman ajan jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vähääkään omaa aikaa. Ennen pyöräilin ja kävin salilla. Nyt vaimo on alkanut ehdotella että jos annettaisiin toisillemme 1,5-2 tuntia omaa aikaa viikossa. Kelpaa sekin, mutta ei siinä paljon liikuntaa harrasta.
2- ja 4-vuotiaiden isä
Järkyttävää. Ei meillä ole koskaan kytätty "omia aikoja", vaan kumpikin menee omille menoilleen kun on tarvis tai haluaa, ja toinen hoitaa lapset. Kaikki ei mene aina tasan, mutta mitä sitten? Pääasia että molempien ja perheen yhteinen ajankäyttö on edes jotenkuten tasapainossa. Ja toiset tarvitsee enemmän jotain, toiset vähemmän. Tsiisus.
Kauanko kulutat aikaa siellä harrastuksessa? Pakenetko lapsiperhearkea pitkiin treeneihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en voi uskoa tätä keskustelua. Ihan oikeasti teidän mielestä pitää kysyä puolisolta lupa käydä kolmesti viikossa, yhteensä 4,5 tuntia, omassa harrastuksessa? Ei ihme, että elämä on ahdistavaa. En ole koskaan lasten ollessa pieniä edes laskenut minuutteja, kun mies oli pois. En edes silloin, kun hoidin niitä kotona. Mies kävi harrastuksessa 1-2 krt/vko ja joskus meni saunailtaan tai pelaamaan pokeria, jolloin oli koko lauantain tapahtumassa. Toisaalta ei mun tarvinnut koskaan kysyä lupaa, saanko mennä kaverin mökille yöksi tai lähteä tunnin lenkille.
Ja edelleen yhdessä 24 vuoden jälkeen ja lapsetkin jo täysi-ikäisiä. Ei parisuhde toimi niin, että jokaista askelta lasketaan ja jokaista minuuttia, jonka toinen saa olla pois. Kaksi aikuista ottaa kumpikin parhaansa mukaan vastuun ja sillä se parhaiten pelaa.
JA teillä tämä ajattelu johti siihen että miehen "
Riippuu siitäkin, kuinka vaativasta lapsesta/lapsista on kyse. Jos on koliikkia tai erityistarpeita tms. niin lasten kanssa on raskaampaa ja siitä kaipaa myös taukoja. Siis nainenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vähääkään omaa aikaa. Ennen pyöräilin ja kävin salilla. Nyt vaimo on alkanut ehdotella että jos annettaisiin toisillemme 1,5-2 tuntia omaa aikaa viikossa. Kelpaa sekin, mutta ei siinä paljon liikuntaa harrasta.
2- ja 4-vuotiaiden isä
Järkyttävää. Ei meillä ole koskaan kytätty "omia aikoja", vaan kumpikin menee omille menoilleen kun on tarvis tai haluaa, ja toinen hoitaa lapset. Kaikki ei mene aina tasan, mutta mitä sitten? Pääasia että molempien ja perheen yhteinen ajankäyttö on edes jotenkuten tasapainossa. Ja toiset tarvitsee enemmän jotain, toiset vähemmän. Tsiisus.
Mä olin myös järkyttynyt että joissakin perheissä tosiaan Miehen liikuntaharrastusta vastustetaan tällä tavalla, mies ei koskaan saisi käydä missään mutta vaimon oikeuksia kyllä puolustellaan että hänellä on oikeus vapaa-aikaan kun mies tulee töistä niin ulos vaan lasten kanssa koska vaimo on heidän kanssaan jo ollut.
Kyllä saa taas onnellinen olla omasta naisestaan kun näitä pirttihirmuja täällä näköjään on enemmänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vähääkään omaa aikaa. Ennen pyöräilin ja kävin salilla. Nyt vaimo on alkanut ehdotella että jos annettaisiin toisillemme 1,5-2 tuntia omaa aikaa viikossa. Kelpaa sekin, mutta ei siinä paljon liikuntaa harrasta.
2- ja 4-vuotiaiden isä
Kyllä, liikuntaharrastusten sovittaminen arkeen on noin pienten lasten kanssa haastavaa. Ei ole sama asia käydä pyöräilemässä huutava lapsi kärryssä mukana tms rumbaa. Mutta onneksi sitä ei kestä montaa vuotta.
Tiedän, koska olen urheilullinen nainen ja joskus tosissaan otti päähän ja vaati hullua luovuutta urheilla, kun oli kiinni pienessä vauvassa tai taaperossa. Siis urheilla, ei ulkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Kauanko kulutat aikaa siellä harrastuksessa? Pakenetko lapsiperhearkea pitkiin treeneihin?
Taas ei viitsitty edes lukea. Ei mielestäni ole todellakaan kohtuutonta, jos on pois 1,5h kerrallaan 2-3krt viikossa. Omalla miehellä menee 2-3h kerrallaan, joskus koko päivä peleissä. Eikä se ole minulta mitenkään pois että huolehdin lapset itse nukkumaan, ei se ole niin valtavan raskasta, että siihen miestä tarvitsisi. Tiedän, että puolison henkiselle hyvinvoinnille harrastus on erittäin tärkeä. Itse luovuin omasta, erittäin sitovasta, kalliista ja aikaavievästä harrastuksesta lasten myötä, ja etsin muita harrastuksia jotka sopivat paremmin perheelliselle. Enkä ole katkera, koska osaan ajatella muutakin kuin vain itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko kulutat aikaa siellä harrastuksessa? Pakenetko lapsiperhearkea pitkiin treeneihin?
Taas ei viitsitty edes lukea. Ei mielestäni ole todellakaan kohtuutonta, jos on pois 1,5h kerrallaan 2-3krt viikossa. Omalla miehellä menee 2-3h kerrallaan, joskus koko päivä peleissä. Eikä se ole minulta mitenkään pois että huolehdin lapset itse nukkumaan, ei se ole niin valtavan raskasta, että siihen miestä tarvitsisi. Tiedän, että puolison henkiselle hyvinvoinnille harrastus on erittäin tärkeä. Itse luovuin omasta, erittäin sitovasta, kalliista ja aikaavievästä harrastuksesta lasten myötä, ja etsin muita harrastuksia jotka sopivat paremmin perheelliselle. Enkä ole katkera, koska osaan ajatella muutakin kuin vain itseäni.
No siis tottakai se priorisoidaan noin päin, että äiti luopuu harrastuksestaan, eikä isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko kulutat aikaa siellä harrastuksessa? Pakenetko lapsiperhearkea pitkiin treeneihin?
Taas ei viitsitty edes lukea. Ei mielestäni ole todellakaan kohtuutonta, jos on pois 1,5h kerrallaan 2-3krt viikossa. Omalla miehellä menee 2-3h kerrallaan, joskus koko päivä peleissä. Eikä se ole minulta mitenkään pois että huolehdin lapset itse nukkumaan, ei se ole niin valtavan raskasta, että siihen miestä tarvitsisi. Tiedän, että puolison henkiselle hyvinvoinnille harrastus on erittäin tärkeä. Itse luovuin omasta, erittäin sitovasta, kalliista ja aikaavievästä harrastuksesta lasten myötä, ja etsin muita harrastuksia jotka sopivat paremmin perheelliselle. Enkä ole katkera, koska osaan ajatella muutakin kuin vain itseäni.
On se kyllä jännä, että isän hyvinvoinnille harrastus on tärkeä, mutta äidin harrastus taas on silkkaa itsekkyyttä. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko kulutat aikaa siellä harrastuksessa? Pakenetko lapsiperhearkea pitkiin treeneihin?
Taas ei viitsitty edes lukea. Ei mielestäni ole todellakaan kohtuutonta, jos on pois 1,5h kerrallaan 2-3krt viikossa. Omalla miehellä menee 2-3h kerrallaan, joskus koko päivä peleissä. Eikä se ole minulta mitenkään pois että huolehdin lapset itse nukkumaan, ei se ole niin valtavan raskasta, että siihen miestä tarvitsisi. Tiedän, että puolison henkiselle hyvinvoinnille harrastus on erittäin tärkeä. Itse luovuin omasta, erittäin sitovasta, kalliista ja aikaavievästä harrastuksesta lasten myötä, ja etsin muita harrastuksia jotka sopivat paremmin perheelliselle. Enkä ole katkera, koska osaan ajatella muutakin kuin vain itseäni.
No siis tottakai se priorisoidaan noin päin, että äiti luopuu harrastuksestaan, eikä isä.&n
Oman puolison 3 krt viikossa harrastus ei kyllä ole mitään siihen verrattuna, että oma harrastukseni vei 3-4 tuntia päivässä 6 krt viikossa. Mutta mieheni olisi ilmeisesti pitänyt lopettaa kokonaan oma harrastus, että minä olisin voinut jatkaa kuten ennenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko kulutat aikaa siellä harrastuksessa? Pakenetko lapsiperhearkea pitkiin treeneihin?
Taas ei viitsitty edes lukea. Ei mielestäni ole todellakaan kohtuutonta, jos on pois 1,5h kerrallaan 2-3krt viikossa. Omalla miehellä menee 2-3h kerrallaan, joskus koko päivä peleissä. Eikä se ole minulta mitenkään pois että huolehdin lapset itse nukkumaan, ei se ole niin valtavan raskasta, että siihen miestä tarvitsisi. Tiedän, että puolison henkiselle hyvinvoinnille harrastus on erittäin tärkeä. Itse luovuin omasta, erittäin sitovasta, kalliista ja aikaavievästä harrastuksesta lasten myötä, ja etsin muita harrastuksia jotka sopivat paremmin perheelliselle. Enkä ole katkera, koska osaan ajatella muutakin kuin vain itseäni.
On se kyllä jännä, että isän hyvinvoinnille harrastus on tärkeä, mutta äidin harrastus t
Niinpä, kyllähän isien pitää osata unohtaa itsensä kokonaan ja elää vaimon sanelemilla ehdoilla. Minun harrastukseni jatkaminen olisi ollut itsekkyyttä, mieheni harrastuksista en voinut sanoa kyllä samaa. Ei ollut mikään ongelma etsiä uutta harrastusta.
En yhtään ihmettele lapsiperheiden eroja, jos naiset ovat näin hankalia kuin näissä kommenteissa. Ja olen itse perheellinen nainen. Ymmärsin niin, että miehen ei pitäisi käydä aamulla salilla, koska voisi herätä lasten kanssa ja mamma saisi nukkua. Illalla ei sovi, koska pitää olla vaimoa huomioimassa. Se nyt vaan on niin, ettei toista voi kahlita kotiin vain siksi, että ei itse halua mennä mihinkään. Kyseessä on vaimon oma, henkilökohtainen ongelma, ja olisi ehkä hyvä mennä välillä tuulettumaan työelämään edes osittain. Oma mies harrastaa useita tunteja 3 kertaa viikossa, molemmat käymme töissä. Itse käyn lenkillä ehkä kerran viikossa. Ei tulisi mieleenkään alkaa laskemaan tunteja, että onko lastenhoito ja oma aika mennyt tasan.