Miksi on hyväksyttävää, että lapsi itkee joka yö kerrostalossa, mutta
kun toisen naapurin koira haukkuu tai ulvahtaa muutaman kerran, niin siitä heti tehdään valitus? Olen nyt viimeisen kolmen kk ajan herännyt lähes joka yö yläkerran lapsen itkuhuutoon. Kävin kysymässä, onko kaikki hyvin ja totesin sen olevan hiukan häiritsevää. Vastauksena oli yölliset kauhukohtaukset, ja kiinteistöltä, että kuluu elämisen ääniin, eikä siitä voi oikein valittaa.
Toisen naapurin koira alkoi kärsiä eroahdistuksesta, kun toinen henkilö muutti pois, ja on nyt muutaman kerran ulvahdellut. Siitä tuli heti heippalappua ilmoitustaululle ja kyseiselle naapurille kiinteistöltä palautetta, että eläin ei saa aiheuttaa häiriötä talon asukkaille.
Mikä näissä tapauksissa on oikeasti niin erilaista?
Kommentit (132)
Toivottavasti tulevaisuudessa rakennetaan lapsivapaita kerrostaloja! Vihaan lapsia niiden aiheuttamaa meluhaittaa
Vierailija kirjoitti:
Toinen on ihmislapsi. Toinen on eläin. Eläimestä voi luopua, lapsesta ei. Ihminen on arvokkaampi kuin koira.
Katsoo nykyisiä itsekkäitä minä minä minä ja minun mielipiteet ihmisiä niin ihminen ei todellakaan ole arvokkaampi kuin eläimet. Hyvin monista eläimistä on todella paljon hyötyä mutta hyvin monista ihmisistä ei ole mitään muuta kuin haittaa
Ei ne lapset ole lopulta se ongelma vaan heidön äidit jotka ei edes yritä hiljentää kakaroitaan kun heidän mielestä se heidän lapsen huuto ja rääyntä on parasta ääntä mitä maa päällään kantaa ja kaikkien muiden on kärsittävä siittä. Koirien omistajat yleensä hiljentää aika nopeasti koiransa mutta lasten äidit ei juuri koskaan hiljennä kakaroitaan
Vierailija kirjoitti:
Ei ne lapset ole lopulta se ongelma vaan heidön äidit jotka ei edes yritä hiljentää kakaroitaan kun heidän mielestä se heidän lapsen huuto ja rääyntä on parasta ääntä mitä maa päällään kantaa ja kaikkien muiden on kärsittävä siittä. Koirien omistajat yleensä hiljentää aika nopeasti koiransa mutta lasten äidit ei juuri koskaan hiljennä kakaroitaan
Huomattu on. Bussissakin jatkuvasti lässyttää kakaroidensa kanssa kovaan ääneen eikä tee elettäkään, että pyytäisi lapsiaan olemaan hiljaa
Lapsi huutoitkee kauhua ja pelkoa yöllä. Koira ikävöi asukkaan exää. Kyllä mun sympatiat on enemmän lapsen jäsen vanhempien puolella kun koiranomistaja.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi herää huutoitkuun esim. painajaisen, niin sille ei voi tehdä mitään. Häntä ei voi komentaa, vaan vain lohduttaa ja rauhoittaa hiljaiseksi. Siinä kestää se kun kestää. Koiralla on tämä koulutettavissa pois. Lapsella se on yleensä vaihe, joka menee itsekseen ohi. Huolestuttavaa on, että aikuinen ihminen ei tätä eroa ymmärrä, vaikka ärsyttääkin.
Edelleen, muita talon asukkaita ei kiinnosta teidän lapsen kasvuvaiheet. Teidän lapsi ja perhe ongelmineen ei ole muiden ihmisten maailman keskipiste. Huoelstuttavaa tällainen itsekeskeinen asenne, missä muiden pitäisi elää mukana teidän perheen lasten kasvuvaiheissa ja ongelmissa. Ei tässä ole mitään eroa koirasta lähtevään meteliin, jos ajatellaan muiden ihmisten kannalta. Meteli on meteliä ja ainoa mikä muita kiinnostaa on se, että se meteli hiljenee.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi huutoitkee kauhua ja pelkoa yöllä. Koira ikävöi asukkaan exää. Kyllä mun sympatiat on enemmän lapsen jäsen vanhempien puolella kun koiranomistaja.
*Jäsen = ja sen
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt lasun vastaavanlaisessa tapauksessa, nimettömänä. Hyvin nopeasti loppui itku.
Veli sai vauvana jonkun itkokohtauksen ja se ei loppunut millään. Ilmeisesti joku naapuri oli huolestunut tai vain ärtynyt ja poliisit tulivat käymään. Ei ne poliisitkaan saaneet veljeä hiljentymään, totesivat, että kaikki hyvin ja lähtivät pois. Tämä oli vain yksittäinen tapaus, veli ei itkenyt joka päivä tuntitolkulla. Vauvat nyt on tuollaisia, ei sitä itkua aina saa loppumaan, vaikka olisi hyvä vanhempi ja kaikki kotona kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi huutoitkee kauhua ja pelkoa yöllä. Koira ikävöi asukkaan exää. Kyllä mun sympatiat on enemmän lapsen jäsen vanhempien puolella kun koiranomistaja.
*Jäsen = ja sen
**Kuin koiranomistajan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi herää huutoitkuun esim. painajaisen, niin sille ei voi tehdä mitään. Häntä ei voi komentaa, vaan vain lohduttaa ja rauhoittaa hiljaiseksi. Siinä kestää se kun kestää. Koiralla on tämä koulutettavissa pois. Lapsella se on yleensä vaihe, joka menee itsekseen ohi. Huolestuttavaa on, että aikuinen ihminen ei tätä eroa ymmärrä, vaikka ärsyttääkin.
Edelleen, muita talon asukkaita ei kiinnosta teidän lapsen kasvuvaiheet. Teidän lapsi ja perhe ongelmineen ei ole muiden ihmisten maailman keskipiste. Huoelstuttavaa tällainen itsekeskeinen asenne, missä muiden pitäisi elää mukana teidän perheen lasten kasvuvaiheissa ja ongelmissa. Ei tässä ole mitään eroa koirasta lähtevään meteliin, jos ajatellaan muiden ihmisten kannalta. Meteli on meteliä ja ainoa mikä muita kiinnostaa on se, että se meteli hiljenee.
Valitettavaa, että asut siis kerrostalossa, jossa ei voi valikoida mitä melua täytyy joutua kestämään. Muuta pois.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Onhan se aika ihmeellistä. Täällä taas pianomies voi soittaa ja ulvoa vaikka 3 kertaa päivässä, eikä kukaan tee mitään asialle.
Jos ei ole hiljaisuusaika niin tuohan on sallittu, toki vaatii vähän ku--päistä luonnetta, pitäisi osata hankkiutua johonkin harjoittelutiloihin tai toiseen asumismuotoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pienen lapsen itkulle ei aina voi mitään vaikka kuinka haluaisi. Meidän lapsella oli koliikki 3kk joka päivä vähintään klo 19-01. Joskus alkoi jo klo 17 ja joskus päättyi vasta aamulla. Kolmen kuukauden iässä loppui kuin seinään.
Koiran voi kouluttaa olemaan haukkumatta. Vika on aina omistajassa.
Ei teidän lapsen koliikki oikeuta häiritsemään muita samassa talossa asujia. Ei ketään kiinnosta metelin perustelut, ihmisiä kiinnostaa vain se, että meteliä ei ole.
Näinhän se lopulta on. Yhtä paljon ottaa päähän herätä yöllä meluun oli sen syy sitten "oikeutettu" tai ei.
Kyllä itseäni ottaa paljon vähemmän päähän herätä yöllä lapsen itkuun kuin esimerkiksi kovaääniseen musiikinkuunteluun.
Vierailija kirjoitti:
Toinen on ihmislapsi. Toinen on eläin. Eläimestä voi luopua, lapsesta ei. Ihminen on arvokkaampi kuin koira.
Minusta ei ole kyse edes tästä, häiritsevä ääni ei muutu miksikään siitä lähteestä riippumatta ja jos on kellon ajat ja desibelirajat niin se vain on niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen on ihmislapsi. Toinen on eläin. Eläimestä voi luopua, lapsesta ei. Ihminen on arvokkaampi kuin koira.
Väitätkö ihan vakavissasi, että sinä olet arvokas?
lapsi ja koira ja pitää luopua niin tietenkin koirasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen on ihmislapsi. Toinen on eläin. Eläimestä voi luopua, lapsesta ei. Ihminen on arvokkaampi kuin koira.
Katsoo nykyisiä itsekkäitä minä minä minä ja minun mielipiteet ihmisiä niin ihminen ei todellakaan ole arvokkaampi kuin eläimet. Hyvin monista eläimistä on todella paljon hyötyä mutta hyvin monista ihmisistä ei ole mitään muuta kuin haittaa
Tässä katson yhden minä minä minä ihmisen kommenttia (sun). Onko susta hyötyä? En oikein tiiä.
Ihminen ja elukka. Kummallekkohan tuo talo on rakennettu. Hohhoijaa!
Aina lapsen itkulle ei voi mitään, mutta välillä syy on huoltajassa ja väärissä tavoissa.
Täälläkin (ei yöllä kuitenkaan) moni antaa lapsen itkeä ja huutaa rapussa vaikka kuinka pitkään, kun pitäisi ymmärtää siirtyä rapun oven ulkopuoelle tai oman kotioven sisäpuolelle asuntoon ja käydä sitä asiaa läpi muualla, kuin rappukäytävässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen on ihmislapsi. Toinen on eläin. Eläimestä voi luopua, lapsesta ei. Ihminen on arvokkaampi kuin koira.
Ihminen ei ole arvokkaampi kuin koira
Yhteiskunta sanoo toisin :( koira ei maksa veroja
Haukkuherkkien koirien paikka ei ole kerrostalo. Muuttakaa maalle.