Ystävälläni on jo toinen varattu mies kierroksissa, en jaksaisi kuunnella tulevia sydänsuruja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävyys on mielestäni sitä, että ollaan ihmisinä riittävän samankaltaisia. On luonnostaan sielujen sympatiaa ja vahva luottamus ja ymmärrys. Miten sitä löytäisi sellaisen kanssa, joka metsästää ja yrittää viedä varattuja miehiä, eikä ilmeisesti tule edes ajatelleeksi minkä tempun tekee vaimolle, joka lienee tietämätön asiasta?

Miten voit itse luottaa ystävääsi, jos hänellä tuppaa menemään lupaa kysymättä ja muiden tunteista välittämättä sekaisin omat ja muiden? Toki siellä voi varatulla miehellä olla oikeasti joku sopimus, vaimo tietää ja suvaitsee, rehellistä jos niin on. Ilmeisesti niin ei ole, vaan höpöjä puhutaan sekä tavarantoimittajalle että omalle vaimolle.

Eikö vaimon tulisi saada tietää? Voisi sitten antaa tuoreen parin saada toisensa ja aloittaa itse omaa elämää ilman selän takana vehtaajaa, eikä tarvitsisi tietämättään ottaa tauteja kotiin jol

"Missä sanottiin että metsästää varattuja miehiä ja yrittää viedä niitä vaimolta?? Ei aikuinen mies ole vietävissä. Eikä avuton."

Palstamammojen miehet on. Heidän liittonsa perustuvat Kauniista ja Rohkeista omaksuttuihin ihmissuhdetaitoihin.

Kun kirmaillaan, rakastutaan. Kun jätetään karkelointi väliin ihmisten välisessä kanssakäymisessä, ollaan uskollisia. Mammojen miehet saavat toki työskennellä muiden naisten kanssa, kunhan jätetään se pelailu ja ilakointi pois. Samasta syystä vapaa-ajan vietto muiden naisten kanssa on jos ei pettämistä niin vähintään sen suunnittelemista.

Vierailija kirjoitti:

"

Voi olla sitten niin. Itse ajattelen että jos tuntisin olevani ihstumassa varattuun, vetäisin niin sanotusti luukun kiinni ennen kuin homma menisi piiruakaan pidemmälle.

Kai jotkut sitten rakastuvat tuurilla kehen sattuu ja missä sattuu, sen kummemmin tutustumatta. Itseltäni ei onnistuisi."

 

Sen kummemmin tutustumatta?

Tiedäthän että ihmisten välisessä kanssakäymisessä on paljon tilanteita joihin kirmailu ja pelailu ei oikein istu ja silti tullaan hyvinkin tutuiksi.

Sinä kerrot olevasi naimisissa. Ehkä onnellisesti, toisaalta voisi arvioida, että ehkä kuitenkin jollain tapaa epävarmuutta tai tyhjyyttä kokien(?) Jos kuitenkin onkin niin että elät itse tyytyväisenä vakaassa parisuhteessa, niin onhan täysin ymmärrettävää että a) et oikein pysty samaistumaan sellaisen asemaan joka ei elä vastaavasti vakaassa, hyvässä parisuhteessa b) et ole kokenut rakastumista epätyypillisessä tilantees

Se on aivan totta, etten pysty samaistumaan ihmisiin jotka holtittomasti rakastuvat ympäriinsä ja sitten sivusuhteita ikään kuin vain syntyy. Itse en ole ikinä rakastunut vahingossa. Kyllä sitä on ihastuksen kautta alettu ihan molempien tahdosta ajaa eteenpäin samaan suuntaan, vietetty kahdenkeskistä aikaa ja tutustuttu syvällisemmin. Sitten ehkä rakastuttu ja ryhdytty parisuhteeseen eli syvennetty tapailu seurusteluksi.

Tässä ihmiset varmasti ovat erilaisia. Väitän silti, että vaikka tunne olisi miten voimakas, varattuun sekaantuminen on valinta ja tiedostettu teko.

Ap

Katkaisin itse välit.

Tuossa ystäväsi kertoo hänen omista moraleistaan ja hänen mielestä on ihan ok olla mukana pettämässä jotakin toista ihmistä, eli tehdä vakavaa henkistä väkivaltaa jotain toista kohtaan.

Tuollainen ihminen voi myös yrittää vikitellä myös sinunkin miestä ja sitten valehdella jotain "ei sille voi mitään kehen rakastuu" tai jotain muuta vähä-älyisten sapettamia tekstejä.

Minä haluaisin nimenomaan läheiseltä ystävältä rehellisyyttä ja aitoja neuvoja. Ystävät jakavat kaiken, myös mielipiteensä. Olen ollut itse kiitollinen, kun ystävä on sanonut, että suhteeni ei ole normaali tai että minun pitää lopettaa se syistä xxx. Olen kiittänyt kavereita, tuollainen on aitoa ystävyyttä ja tukea, kertoa miltä tilanne näyttää heidän silmissään. Itse on (rakastuneena) niin huono näkemään asiaa. Kerro, että sinuun sattuu, kun pelkäät, että ystävääsi tulee jälleen sattumaan.

Olen pahoillani, ettet ole kokenut rakastumista, jossa ei ole tavoitteena suhteen tavoitteleminen alunperinkään. Siksi kai meillä on treffipalvelut ja sovellukset olemassa, että valtaosalle ei käy se onni että rakkauden kohtaisi ihan luontevasti elämässään sitä erityisesti etsimättä. Aina puhutaan, että ihmiselle on maailmassa yksi ainoa oikea ihminen, no ennen vanhaan oli ihmisillä satumainen tuuri, että se yksi ainoa oikea löytyi aina oman kylä nuorten joukosta. Sitähän se on, luonto ajaa tikanpojan hakemalla hakemaan kumppania ja sitten suhde saadaan rakennettua jonkun riittävän miellyttävän tapaamiskumppanin kanssa, syntyy ihastus ja sitten syntyy rakkaus. En tiedä voiko rakkauksia yleisesti arvottaa parempiin tai vähemmän hyviin, mutta itse koen valtavana voimavarana historiassani tuon rakkauden joka syntyi ilman mitään odotusta rakkauden kohteen tekemisten suhteen. Ainakin se on osoittautunut vahvaksi luonteeltaan -rakastaisin häntä ja toivoisin hänelle hyvää vaikka hän nyt päättäisi jättää minut.

Itse olen jo tukevasti keski-ikäinen rouvahenkilö ja hieman minua hymyilyttää tuo luonnehdinta holtittomasta rakastumisesta sinne tänne :) Tähän pian viiteenkymmeneen ikävuoteen on tosiaan ehtinyt kaksi kertaa jo "holtittomasti rakastua sinne tänne". Toinen niistä kerroista valmiiksi suhteessa elävään mieheen.

Saatat olla melko nuori, tai ainakin saanut elää tasaisen yllätyksettömän elämän :)

Vierailija kirjoitti:

Paistin pyydystäminen on helppo juttu. Varhaisaamun hiljaisina hetkinä pyörii kaupungin puistoissa omistajiltaan karanneita frettejä ihan vilisemällä. Varustaudu pitkävartisella atraimella. Kun ensimmäinen utelias fretti tulee nuuskimaan sinua, on iskun paikka.

Sitten vain kotiin ja nylkypuuhiin. Nylkemisen jälkeen paloittele fretti pienellä lihakirveellä 8-10 osaan. Ja valmistusohje on seuraava:

Kuumenna paistinpannu ja loruta siihen öljyä. Paistele fretin osia niin, että ne saavat kunnon paistopinnan. Lado palaset uunipataan ja ripottele päälle suolaa ja mustapippuria.



Kuori neljä porkkanaa ja leikkaa ne renkaiksi ja kaksi sipulia pieniksi lohkoiksi. Lisää muutama pieni pala palsternakkaa Lisää porkkana-, palsternakka- ja sipulipalat pataan. Kaada lihojen päälle vettä niin että ne peittyvät.



Laita pata 200 asteiseen uuniin ja anna olla siellä noin 2 tuntia, laske lämpöä tämän jälkeen 180 asteeseen j

Kiitos tästä. Aion kokeilla pikimmiten sekä keittoa että paistia.

Tämä oli ketjun hyödyllisin viesti. Sitä en tiedä, miten ap:n kissat parisuhteessa pettämiseen liittyvät, mutta uusia hyviä ruokareseptejä näkee nykyään harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut melkein kahden vuoden ajan suhde varatun miehen kanssa. Olen kipuillut asiaa monesti ja viestitellyt paljon miehestä ystäväni kanssa. Jo jonkun aikaa ystävä ei ole enää oikein kommentoinut mitään takaisin. Siksi en enää pahemmin miehestä mitään kirjoita hänelle kun ei selvästi jaksa enää. Kipuilen siis ihan yksin ja rankkaa on. Itken kun mies ei välitä musta kuin seksin verran ja itken omaa tyhmyyttäni, että en osaa lopettaa suhdetta.

Siksihän tuommoinen suhde on syvältä. Neuvon sua menemääm kirkon perheasiain neuvontaan, siellä on ammattilaiset ja he eivät kirjaa tapaamisia mihinkään. On myös maksutonta palvelua. Tuommoisessa roolissa oma hyvinvointi heikentyy, joten pidä nyt itsestäsi huolta.

 

No en todellakaan mene mihinkään tuollaiseen. En ole mikään uskovainen hitto vieköön. Mä en mene yhtään mihinkään vaan kipuilen tämän yksin. Lopettakaa jankutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävyys on mielestäni sitä, että ollaan ihmisinä riittävän samankaltaisia. On luonnostaan sielujen sympatiaa ja vahva luottamus ja ymmärrys. Miten sitä löytäisi sellaisen kanssa, joka metsästää ja yrittää viedä varattuja miehiä, eikä ilmeisesti tule edes ajatelleeksi minkä tempun tekee vaimolle, joka lienee tietämätön asiasta?

Miten voit itse luottaa ystävääsi, jos hänellä tuppaa menemään lupaa kysymättä ja muiden tunteista välittämättä sekaisin omat ja muiden? Toki siellä voi varatulla miehellä olla oikeasti joku sopimus, vaimo tietää ja suvaitsee, rehellistä jos niin on. Ilmeisesti niin ei ole, vaan höpöjä puhutaan sekä tavarantoimittajalle että omalle vaimolle.

Eikö vaimon tulisi saada tietää? Voisi sitten antaa tuoreen parin saada toisensa ja aloittaa itse omaa elämää ilman selän takana vehtaajaa, eikä tarvitsisi tietämättään ottaa tauteja kotiin jol

Voi mikseivät nämä vaahtoajat osaa koskaan pitää pienempää suuta vaan tulevat aina räyhäämään jostakin moraalipaniikista, lumihiutaleen leikkimistä, "kaikkihan tekee virheitä" yms. Aina tulevat pilaamaan ketjun ja syyttävät muita aggressiivisuudesta ja ties mistä vaikka lapsikin näkee kilometrien päähän että heitä itseään korpeaa aivan suunnattomasti se, jos joku muu ei petä, ja - herraisä - kehtaa vaatia sitä myös puolisoltaan.

Salasuhde varattuun ei ole mikään vaikea tai stressaava hetki elämässä johon vain ajaudutaan. Oikeasti vaikeita ja stressaavia hetkiä elämässä ovat esimerkiksi onnettomuudet, sairastumiset, työttömyys tai vaikka juuri jätetyksi ja/tai petetyksi tuleminen.

Salasuhde on molemmilta osapuolilta aktiivista, tahtomiseen perustuvaa toimintaa, jossa molemmat osapuolet ovat oma-aloitteisesti luomassa suhdetta. Ei siinä kumpikaan osapuoli ole mitenkään viaton, ei naimisissa oleva eikä salapano (pl. tietysti ne tapaukset jossa salapano aivan oikeasti ei tiennyt olevansa kolmas pyörä).

Vierailija kirjoitti:

Minä haluaisin nimenomaan läheiseltä ystävältä rehellisyyttä ja aitoja neuvoja. Ystävät jakavat kaiken, myös mielipiteensä. Olen ollut itse kiitollinen, kun ystävä on sanonut, että suhteeni ei ole normaali tai että minun pitää lopettaa se syistä xxx. Olen kiittänyt kavereita, tuollainen on aitoa ystävyyttä ja tukea, kertoa miltä tilanne näyttää heidän silmissään. Itse on (rakastuneena) niin huono näkemään asiaa. Kerro, että sinuun sattuu, kun pelkäät, että ystävääsi tulee jälleen sattumaan.

Taidat puhua asiaa. Ehkä mun pitäisi kasvattaa tän homman suhteen selkäranka ja puhua suoraan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen jo hajottanut itseäni. En vain silti pysty lopettamaan. Tiedän olevani tyhmä kun jatkan edelleen suhdetta. Tänäänkin suunnitelmissa tavata. Ei miehellä ole aikomustakaan erota avovaimostaan. Enkä kyllä loppujen lopuksi tiedä, että jos mies eroaisikin ja haluaisi olla mun kanssa, niin pystyisinkö mä luottamaan häneen. Tuskin. 

Kai ymmärrät ettei tuolla sinun touhullasi ole mitään tekemistä tuon miehen tai rakkauden kanssa. Syy siihen ettet "pysty" lopettamaan on ihan muualla. Sinuna miettisin tarkkaan mikä on se syy joka saa sinut haluamaan satuttamaan itseäsi kerta toisensa jälkeen. Onko se pelko siitä ettei sinulla ole ketään vai onko sinulla tarve saada draamaa ja syd

Että mua sitten vituttaa ihmiset jotka kuvittelevat voivansa päättää rakastaako joku tuntematon toista ihmistä. Voi vit tu suoraan sanottuna! Kyllä todellakin rakastan miestä ja siksi mun onkin vaikea lopettaa suhdetta! Äly hoi taas! Mä mihinkään helvetin terapeutille tms. mene tämän vuoksi. Siinä toinen äly hoi. Kyllähän tässä saisi lähes jokainen rampata terapiassa jos rakkauden perusteella pitäisi sinne mennä. 

Mene muualle pätemään.

Ja kuten tämä teksti hyvin todistaa: aikuiset ihmiset pystyvät säätelemään käyttäytymistään eivätkä ole dramaattisten tunteidensa vietävinä, teinin henkiselle tasolle jääneet taas eivät. Siksipä ne ylivuotiset teinit ovatkin niin hyviä uhreja varattujen miesten huviksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani, ettet ole kokenut rakastumista, jossa ei ole tavoitteena suhteen tavoitteleminen alunperinkään. Siksi kai meillä on treffipalvelut ja sovellukset olemassa, että valtaosalle ei käy se onni että rakkauden kohtaisi ihan luontevasti elämässään sitä erityisesti etsimättä. Aina puhutaan, että ihmiselle on maailmassa yksi ainoa oikea ihminen, no ennen vanhaan oli ihmisillä satumainen tuuri, että se yksi ainoa oikea löytyi aina oman kylä nuorten joukosta. Sitähän se on, luonto ajaa tikanpojan hakemalla hakemaan kumppania ja sitten suhde saadaan rakennettua jonkun riittävän miellyttävän tapaamiskumppanin kanssa, syntyy ihastus ja sitten syntyy rakkaus. En tiedä voiko rakkauksia yleisesti arvottaa parempiin tai vähemmän hyviin, mutta itse koen valtavana voimavarana historiassani tuon rakkauden joka syntyi ilman mitään odotusta rakkauden kohteen tekemisten suhteen. Ainakin se on osoittautunut vahvaksi luonteeltaan -rakastaisin häntä ja toivoisin

Tai sitten meillä vaan on ihan erilaiset moraalikäsitykset ja myös mekanismit rakastumisen suhteen.

Ap

"jos joku muu ei petä, ja - herraisä - kehtaa vaatia sitä myös puolisoltaan."

Vaadi ihmeessä ja vaali omia moraalisia periaatteitasi. En usko, että kenelläkään on mitään moitittavaa siinä miten sinä itse valitset omia parisuhteitasi hoitaa. Onko sinulla moitittavaa muiden suhteista?

Aloiteuksessa taisi olla kysymys aloittajasta, jota ärsyttää hänen ystävänsä sekaantuminen varattuun mieheen. Huom, EI aloittajaan itseensä, EI aloittajan puolisoon, EIKÄ tämä ystävä ole kaiketi hänen oma puolisonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut melkein kahden vuoden ajan suhde varatun miehen kanssa. Olen kipuillut asiaa monesti ja viestitellyt paljon miehestä ystäväni kanssa. Jo jonkun aikaa ystävä ei ole enää oikein kommentoinut mitään takaisin. Siksi en enää pahemmin miehestä mitään kirjoita hänelle kun ei selvästi jaksa enää. Kipuilen siis ihan yksin ja rankkaa on. Itken kun mies ei välitä musta kuin seksin verran ja itken omaa tyhmyyttäni, että en osaa lopettaa suhdetta.

Terapia tekisi hyvää. Ehkä siellä ymmärtäisit miksi käyttäydyt noin. Varatut miehet kierretään kaukaa.

No en todellakaan mene mikään helvetin terapiaan. Ei jumaliste teitä. Joka helvetin asiaan pitäisi käyttää terapiaa. Mene itse sinne märisemään.

Tuota kutsutaan projisoinniksi siellä terapiassa :D Siellä oppii kyseenalaistamaan omia vahingollisia toimintatapojaan. Ei siinä ole mitään stigmaa enää nykyään.

Älä jätä omaakaan miestäsi, jos sellainen on, luottavaisin mielin tuollaisen ystävän seuraan. Jos moraalia ei ole, moraalia ei ole. Et sinä ole poikkeus, luuletko muka niin.

Pitkissä parisuhteissa tulee helposti ohimeneviä rankkojakin kausia, jolloin joku varattujen metsästäjä saattaa yrittää iskeä oikeaan saumaan, jos on laskelmoiva manipulaattori ja omaa tiettyä naisellista karismaa. Varmasti hyvin usein pettäjämies katuu, mutta aina ei rikottua saa enää ehjäksi vaikka kuinka tahtoisi. Ei siitä munahaukan seurastakaan enää ehkä niin nauti, kun näkee mikä se on naisiaan. Mitä oli valmis tekemään puhtaasta itsekkyydestään. Silmäänsä räpäyttämättä. Tai ehkä räpyttelikin niin että tekoripset tipahteli.

Ja sekö ei muka toistuisi, kun arki alkaa hiipiä parisuhteeseen. No, saahan sitä uskoa mihin tahtoo. Jos moraalia ei ole...

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli ystävä (nainen) jolla oli suhde toisen miehen kanssa. Vaikeata oli kuunnella hehkutusta kun tunsin hänen avomiehensä, jonka tunsin hyvin. Sanoin etten halua kuulla asiasta. Ystävyys sai kolauksen, koska ystävä valitti myöhemmin kuinka en ymmärtänyt häntä ja hänen rakkauttaan. En kadu sitä että sanoin mielipiteeni. 

Arvostan sinunlaisiasi ystäviä ja sitä, että sanot suoraan kun toinen tekee itselleen ja muille vahinkoa. Respect.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani, ettet ole kokenut rakastumista, jossa ei ole tavoitteena suhteen tavoitteleminen alunperinkään. Siksi kai meillä on treffipalvelut ja sovellukset olemassa, että valtaosalle ei käy se onni että rakkauden kohtaisi ihan luontevasti elämässään sitä erityisesti etsimättä. Aina puhutaan, että ihmiselle on maailmassa yksi ainoa oikea ihminen, no ennen vanhaan oli ihmisillä satumainen tuuri, että se yksi ainoa oikea löytyi aina oman kylä nuorten joukosta. Sitähän se on, luonto ajaa tikanpojan hakemalla hakemaan kumppania ja sitten suhde saadaan rakennettua jonkun riittävän miellyttävän tapaamiskumppanin kanssa, syntyy ihastus ja sitten syntyy rakkaus. En tiedä voiko rakkauksia yleisesti arvottaa parempiin tai vähemmän hyviin, mutta itse koen valtavana voimavarana historiassani tuon rakkauden joka syntyi ilman mitään odotusta rakkauden kohteen tekemisten suhteen. Ainakin se on osoittautunut vahv

"Tai sitten meillä vaan on ihan erilaiset moraalikäsitykset ja myös mekanismit rakastumisen suhteen."

Tuo on vähän sama asia kuin minä kertoisin, että mulla on vähän toisenlaiset mekanismit riippuvuuksien syntymisen suhteen kuin jollain toisella. Onhan se mahdollista, mutta toisaalta mistäpä sitä tietää kun en ole koskaan vetänyt ränniä, kokeillut huumeita tai pelannut runsaasti uhkapelejä. Tai väittäisin, että mulla ei nämä minun moraalikäsitykseni antaisi koskaan periksi varastaa. Voidaan ehkä olla yhtä mieltä, että on niin kovin helppoa sanoa, kun en ole koskaan varattomuuttani joutunut lohduttamaan nälkää itkevää lastani.

Voi tyttö. 15 vuotta sitten se olin minä joka moraalisaarnasi vähintään mielessään vanhempia jotka eivät saa kotiaan pidettyä kasassa edes siihen saakka kunnes lapset ovat kasvaneet turvallisesti aikuisiksi. Voi niitä itsekkäitä vanhempia! No, vannomatta paras, näin kai se on sanottava kun elämä jakoi oppejaan tällekin ylimieliselle pyhimysäidille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soita sille ystäväsi miesystävän vaimolle ja kerro totuus. Loppuu suhde ennen kuin ennättää kehittyä liian pitkälle ja jää sydänsurutkin vähemmäksi. Tai sitten loppuu avioliitto ja ystäväsi saa unelmien miehensä - siihen saakka kunnes mies löytää taas uuden ja mukavamman. Kerran pettää, aina pettää...

 

En tunne miesystävää kuin etunimeltä.

 

Ap

Kyllä se mies on helposti selvitettävissä. Katsot ystäväsi sometykkäykset ja kommentit läpi, löytyykö mies niiden joukosta?

Aina joku tietää koko nimen, jos somesta ei löydykkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, sano suoraan ystävällesi. Minä ainakin haluaisin herätyksen oman toimintani järjettömyyteen. Tapailin narsistista miestä ja hävettää jälkikäteen kaikki se turha kuona mitä tuli vuodatettua ystäväni niskaan. Olisipa hän sanonut, vaikka toki olemme samassa veneessä. Hänen miehensä on alkoholisti ja yritän tukea. Naurattaa ajatus kun tuntuu että olemme molemmat tuuliajolla, vaikka veneessä on airot ja moottori...

 

Mutta mitä sanoa? Lopeta tuo, se on hölmöä eikä johda mihinkään ja sattuu vain? Jotenkin vaikea uskoa että suoraan sanominenkaan auttaisi. Toisaalta en voi tietää ennen kuin kokeilen.

Te sentään tuitte toisianne, eli kuonanvuodatus oli molemminpuolista.

Ap<

23: itse olin kolmiodraamassa missä mies sai vatvottua eroaan 10 kk. Tiesin koko ajan että hän todella haluaa sen eron. Nyt molemmat ensimmäisessä avioliitossamme, elettyämme ensin yhdessä 9 vuotta. 

Oletko ihan varma, että mies ei ole kehitellyt jostain seuraavaa salasuhdetta, jolle vatvoo muka eroa SINUN kanssasi..?

Vierailija kirjoitti:

Ap. miksi tämä ystäväsi on tuon miehen sivupano eikä hanki miestä joka haluaisi seurustella hänen kanssaan?

Kokeeko ystäväsi että ei voi saada seurustelusuhteeseen yhtä tasokasta miestä vapailta markkinoilta kuin hän on?

Tämähän se tässä taustalla on. Laadukas mies voi helposti nussia itseään rumempaa naista seksuaalisen vaihtelun vuoksi. Jotkut naiset ovat mieluummin laatumiesten panohaaremin yksi jäsen, kuin olisi oman tasoisen miehen kanssa tasaveroisessa parisuhteessa. Ovatko he onnellisia on sitten toinen kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen jo hajottanut itseäni. En vain silti pysty lopettamaan. Tiedän olevani tyhmä kun jatkan edelleen suhdetta. Tänäänkin suunnitelmissa tavata. Ei miehellä ole aikomustakaan erota avovaimostaan. Enkä kyllä loppujen lopuksi tiedä, että jos mies eroaisikin ja haluaisi olla mun kanssa, niin pystyisinkö mä luottamaan häneen. Tuskin. 

 

Kai ymmärrät ettei tuolla sinun touhullasi ole mitään tekemistä tuon miehen tai rakkauden kanssa. Syy siihen ettet "pysty" lopettamaan on ihan muualla. Sinuna miettisin tarkkaan mikä on se syy joka saa sinut haluamaan satuttamaan itseäsi kerta toisensa jälkeen. Onko se pelko siitä ettei sinulla ole ketään vai onko sinulla tarve saada draamaa ja syd

Njaa. Minä kyllä rakastuin ihan tiettyyn varattuun mieheen kun häneen työssä tutustuin ja kun tunne oli molemminpuolinen niin hän erosi. En yhäkään, 11v myöhemmin, tiedosta siinä terapoineeni mitään silloin tai terapoivani myöksään nyt tässä suhteessa joka yhä elää ja voi hyvin.

Njaa, koskakohan selviää, että miehelläsi on työpaikallaan joku naikkonen, jonka kanssa tunne on myös ah niin molemminpuolinen ja suuri rakkaustarina tulossa.