Kesäheinät 11
Voi olla valikoiva näkö, mutten ainakaan huomannut tuolla uutta pinskaa. Vakuutuksista oli kovasti puhetta, jatkakee juttua vaan kellä sitä on :)
Neuvola olisi keskiviikkona, kai siellä lääkärikin on. Olis hyvä varmaan tsekata paikat, kun aika äkäsiä noi supistukset on.. Ei ihan huippua oo ollut kaiken maailman hyllyjä täyttää ja laatikoita raahata, oonkin omaperäisesti potkinut niitä edelläni lattiaa pitkin töissä :D Ei puhettakaan nostelusta.. Kyykyssä oleminen alkaa tuntua aika inhokilta kanssa. Mikäs teidän " ketteryysaste" on?
Vauva on ollut kovin hiljainen tänään. Pari pientä hippastusta, mutta kai ne hiljasemmat kaudet on normaaleja. Pienihän kasvaa isoksi kovaa vauhtia..
Nyt alkaa olla jo kova ikävä miestä kun ei oo perjantaiaamun jälkeen nähnyt.. :/ Mutta huominen tulee äkkiä.
pals ja pikkunen 24+3
Kommentit (59)
Eli:
Marianne-kääretorttu:
Pohja:
4 munaa
sokeria
vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
Riko munat isoon juomalasiin. Ota samanlainen lasi ja kaada siihen sokeria niin, että sitä on saman verran kuin munia. Mittaa jauhoja saman verran. Sekoita jauhoihin leivinjauhe ja kaakao.
Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää jauhot varovasti sekoittaen. kaada taikina uunipellille ja laita uuniin 225 astetta 6-8 minuutiksi.
Kumoa kypsä pohja sokeroidulle leivinpaperille. Jäähtyneen pohjan päälle levitetään täyte:
2 dl kuohukermaa
1 prk maitorahkaa
pussillinen Marianne-rakeita (niitä valmiiksi murskatuja tai murskaa itse rakeita)
vanilliinisokeria
(sokeria)
Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää rahka ja murskatut karkit. Sekoita ja mausta mielesi mukaan vanilliinisokerilla ja sokerilla.
Ja hyvää tulee :) Itsekin muuten tämän täältä olen joltain kopsannut.
ElluP oli tilannut uuden auton,onnittelut! No, me tilattiin eilen ne Oran Jovi Airit. Katsotaan, kuinka kauan kestävät tulla. Pääseepähän sitten tyhjiä vaunuja hipelöimään :)
Nyt meen keittään kahvin valmiiksi. Moi!
Heipskukkuu!
ElluP, kysymyksiä heräsi useampia...
Miullakin on edessä sokerirasitustesti joskus toukokuun alkupuolella. Laitapa sitten kovasti kokemuksia testistä. Eihän se kyllä mitään mukavaa taida olla... Joudun siihen BMIn takia, joka oli 28 raskauden alussa.
Meillä ajellaan sitten samanlaisilla autoilla pienokaisen kanssa! Meille on tulossa toukokuun puolivälissä blueishsilver tai jotain... Hyvä auto, kerron kokemuksesta. Entinenkin malli on ollut todella mainio kulkupeli maaseudun routaisilla teillä. Oma pitäisi pistää myyntiin, Peugeot 1007. Hiton näppärä ja mukava auto, mutta turhan tyyris lyhentää kahta autoa, kun jään kotiin. Joku hätävara kakkosautoksi hankitaan. Lähimpään kauppaankin/kirkonkylälle kun on 10 km matkaa, joten yhdellä ei tuu toimeen.
Mistäs hommasit kehdon? Oli joskus haaveissa, jos vaikka ite sellasen miehen avustuksella väkertäis. Löysin aikoinaan jonkinlaisen ohjeenkin. Minkä hintasia kehdot on kaupoissa?
Äityli & Heinähattu 20+3
Mä pyysin päästä tohon sokerirasitukseen sen takia, että yksityinen lääkäri suositteli käymään, koska vauvasta on tulossa iso. Ei ole mitään muuta minkä vuoksi mennä, ei ylipainoa, eikä pissassa sokeria. Tsekataan vain, että on toi suurikasvuisuus varmasti geneettistä.
CR-V oli monen koeajon tulos, kyllä se uusi malli oli selkeästi muita parempi. Otin Elegance varustelulla, automaatin ja väriksi Whistler Silver Metallic. Mulla on nykyisenä autona Mersun SLK 230 avoauto, joka ei kaksipaikkaisena oikein käy vauvelin kanssa =)
Nyt pitää jatkaa hommia, että saa maksettuakin ton auton joskus.
Jotkut täällä piti tuota sokerirasitusta jotenkin hankalana, mutta itse en kyllä mitenkään. Jouduin esikoisesta siihen joskus viikolla 28, kun vauva todettiin makrosomiseksi. Käytännössä oli niin, että otettiin paastoverensokeri ja sitten juotiin lasillinen makeaa lientä ja sitten tunnin päästä uusi verikoe ja sitten taas lasillinen makeaa lientä ja sitten kolmas verikoe ja siinä kaikki. 2h meni siis aikaa ja 2 lasia lientä ja 3 pistosta. Ei ainakaan minulle tehnyt edes häijyä, ehkä olis sit tehnyt, jos olis ollut joku alkuraskauden pahoinvointi, mutta harvoinpa kellään taitaa enää noilla viikoilla olla.
Ja meille tuli se myönteinen päätös siitä syntymättömän vauvan vakuutulsesta, jee!
Mä olen ollut nyt pari päivää töissä ja tarkoitus on sinnitellä nää kaksi päivää että pääsis taas viikonloppuun ja palkka juoksis... ;-)
Onko kellään tietoa, että miten se lasketaan, että milloin mä joudun sinne päivärahoille? Eikö se yleensä ole joku 2kk per kalenterivuosi, jonka saa olla sairaslomalla?
Pitkästä aikaa! Kävin kyllä jo viikonlopun pinot lukemassa, mutta jotenkin alkaa tämä sairaslomailu ahdistamaan ja tekemään saamattomaksi :(.
Kiharalle onnittelut ultrasta ja tyttöuutisesta - ihanaa!
Vakuutuksista olitte jutelleet. Meillä on esikoisella Tapiolan lapsivakuutus ja samaa ajattelimme hakea tälle pojallekin. Siis se ennen syntymää otettu. Saas nähdä myönnetäänkö kun on häikkää noissa sokereissa ja nyt nämä supistelut päälle. Meille sopii hyvin tuo yhden omavastuun per hakukerta -systeemi, siksi tähän vakuutukseen päädyimme viimeksikin. Kohta alkaa olemaan hakemisella hoppu.
Lääkärineuvoloista: olin itse ekassa lääkärineuvolassa joskus viikolla 10-11 ja toinen olisi ollut nyt kuun lopussa eli viikolla 25 noin. Se kuitenkin peruttiin, kun odotan kutsua sinne äitipolille tarkistamaan kohdunsuun tilannetta eikä meillä ainakaan lääkäri tarkista tilannetta ultralla, eli silloin tieto saadaan vain kohdun ulkosuusta kun sen sisäsuun näkee todellakin vain ultralla ja sehän se meikäläisellä elää ja avautuu.
Äityli kyseli sokerirasituksesta. Mä kävin sen jo viikoilla 16 kun oli ekastakin raskausdiabetes. Eipä se kokemuksena ollut mitenkään ihmeellinen puoleen tai toiseen - Melban rasituksesta poiketen meillä juotiin se kaksi mukia glugoosilitkua heti paastoarvon jälkeen ja sitten ne kaksi verikoetta siitä tunnin väliajoin. Mulle tuli paha olo ja päänsärky, mutta ei kaikille tule. Kaksi arvoista olikin sitten pielessä ja nyt mittailen kotona arvoja ja niitä sitten seurataan äitipolilla. Toistaiseksi pysyneet hanskassa :).
Kuten Melba mietin minäkin sitä, että kuinka kauan saa olla töistä pois palkallisena ennen kuin tippuu sairaspäivärahalle... kysyin asiaa jo meidän palkanlaskijaltammekin, mutta en ole saanut vielä vastausta.
Miten Melba sulla muuten meni siellä silmäklinikalla? Oletkin ehkä jo asiasta kertonut, mutta on mennyt multa ohi.
ElluP:lle onnittelut uudesta autosta :).
Muuten ei omaan napaan ihmeitä - sitä kutsua tosiaan äitipolille odottelen, että pääsee näkemään miten tilanne tuolla sisällä edistyy ja pääseekö sitä enää ollenkaan töihin ennen äitiyslomaa. Öttiäinen potkii varsinkin iltaisin reippaasti, päivisin on hiljaisempaa. Onneksi tulee kevät ja aurinko paistaa - muuten olisi turhan synkeää.
-Cityäippä ja Öttiäinen 23+4-
Hiljainen ilta ja aamu - missä kaikki kesäheinät :)?
Tuli mieleeni, että olisiko kenelläkään pääkaupunkiseudulla ja mikset kauempanankin asuvilla intoa tapaamiseen? Itsestäni olisi kiva treffata ja saada lisää mammakavereita ihan sitten äitiyslomaakin ajatellen. Tässä saikulla ollessa sitä huomaa, miten pitkiksi päivät voivat käydä vaikka onhan tilanne sitten ihan eri kun vauva täyttää päivät tarpeillaan ;).
Muuten ei ihmeitä - yöllä heräilen vaihtamaan asentoa mutta muuten olo ihan ok. Pesänrakennusvietti alkaa iskemään täälläkin ja haahuilen mittanauha kädessä ympäri kämppää. Oli jo aiemmin puhetta perhepedistä - meillä oli esikoisen kanssa systeeminä sellainen puoliperhepeti, eli pinnis oli käytössä, mutta kaverilla oli tapana nukahdella rinnalle illalla josta sitten siirsin omaan sänkyyn ja sitten aamuyön syötön jälkeen nukahti taas syötyään rinnalle ja nukuimme sitten vierekkäin heräämiseen asti. Meillä tuo toimi hyvin, katsotaan millainen syöjä ja nukkuja tämä uusi perheenjäsen sitten on. Esikoinen nukkuu vieläkin usein vieressä (ikää siis jo yli 3) ja nyt ohjelmassa onkin omaan sänkyyn kokonaan totuttele ennen vauvan syntymää, koska neljälle tuo meidänkin jättisänkymme alkaa käymään ahtaaksi. Mutta kuten siis voitte ymmärtää, olen itse sillä linjalla, että eivät ne muksut enää murrosiässä viereen kapua - näille pienille suon mielelläni sen turvan ja läheisyyden jota kaipaavat niin kauan kuin kaipaavat. Hitsi, onneksi emme asu esim Jenkeissä, saisin varmaan jonkun hörhön leiman ;).
Tulkaahan linjoille!
-Cityäippä ja Öttiäinen 23+5-
Moro,
Toki olisi kiva tavata niitä jotka täällä pääkaupunkiseudulla asustelee. Varsinkin kun kesällä vauvat tulee niin olisi kiva saada kahvitteluseuraa keskustaan. Tiedä mikä tulee olemaan todellisuus, mutta suunnitelmat on, että mä yritän päästä ainakin kerran viikossa Vantaalta Helsingin puolelle.
Jullella on ollut onneksi vähän rauhallisemmat pari päivää, vielä tulee potkuja, mutta nyt ei enää niin järjettömän kovaa.
Täyttelin meidän HRn kanssa tänään Kelan laput valmiiksi, nyt ei tarvi kun postittaa ne. Joten realisoitui tuo " loma" kun laskettiin tarkat päivät/täyden palkan ajat yms, paluu töihin näyttäisi olevan vuosiloman jälkeen 23.5.2008. Eli aika tasan vuosi tulee oltua kotona.
Todellakin, missä on kaikki tänään?
moi vaan kaikille!
nappasimpa minäkin tuon mariannekääretortun ohjeen,täytyypä kokeilla..
uusia/vanhoja vaivoja alkaa näköjään ilmaantua täälläkin.
alkaa tuo ruoka maistua kovasti, tai ei niinkään ruoka vaan kaikenlaiset napostelut pitkin päivää .. aarg.. se on paha.. täytyis saada jarrut päälle äkkiä,ettei kilot ala karata .
ja toinen tuskaisempi ongelma on ummetus, välillä on tosi kamala olo. onko muilla ja miten olette parantaneet tilanneeta?
ajattelin käydä tänään ostamassa luumunektaria, joskohan siitä olis hyötyä..
tänään on suunnitelmissa aloittaa tuo joka keväinen ikkunoiden pesu. täytyykin aloittaa heti hommat, ennen kuin inspiraatio häviää.. joten mukavaa päivää....
Voi mitä nautintoa toi auronko ja kevät tuo. Ollaan palloiltu keskustassa koko aamupäivä, miehelläkin vapaata, herättiin jo kahdeksan maissa.. Todella erikoista, koska yleensä nukuttaa vähintään 11 asti. Kohta lähetään kuntosalille polkemaan, en minä reenaa tai mitään mutta solarium kyllä rentouttaa kummasti.
Vaikka asunkin täällä Savon perukalla niin olis ihan huippua kyllä nähdä teitä, jos tämmönen tyttökin mukaan mahtuu. Käydään aika usein Järvenpäässä isän perheen luona, ja tulee samalla Helsingissä pyörittyä. Varmaan vuoden päästä muutto sinne, kun syksyllä muutetaan Saksaan ja sitten sen jälkeen..
Teenpäs tänään tota torttua, onpahan idolssinaposteltavat illaksi. Kuulostaa NIIN ihanalta ja rakastan erilaisia kääretorttuja..
Pikkuinen on jo vähän aktiivisempi ollut, mutta huomaa että ei oikein mahdu enää väkkäröimään kuten ennen. Tulee vaan kauhukuvia, entä jos se on jotenkin tiukasti napanuorassa kiinni, tai kärsii jostain hapenpuutteesta, ja siksi on ihan vaisu.. Pääsispä minuutiksi ultraan jossain niin näkisi, mitkä asemat siellä on :/
Jee, huomenna saadaan vauvavieras, tammikuussa syntynyt Oliver-vauva! Oon ihan tohkeissani kun kerran elämässä suunnilleen saanut pitää oikeeta vauvaa sylissä.. Aika hienot lähtökohdat tähän äitiyteen :D Mutta eiköhän sitä opi!
Jos perhepeti ei tunnu hyvältä (meilläkin voi noi karvalapset vähän tehdä ahdasta paikkaa, tällä hetkellä kaksi mun ja miehen lisäksi sängyssä..) niin kehto olisi tosi ihana. Huippua jos jostain rompepäiviltä kesällä löytäisi.
Käytiin sopimassa maistraatissa vihkipäivä, kun ei haluta sinne hääjuhlaan ostaa vihkijää paikalle. Onko hassua, että mennään jo kesällä naimisiin, mutta syyskuussa ne pileet? Kertokaahan mielipiteitä.. Näin kuitenkin tehdään :) Saadaan hääpäiväksikin se meidän kihlapäivä, ja keretään ennen lapsen syntymää niin ei tartte mitään isyyden tunnustuksia sun muita.
p24+6
Mä olen varmaan yksi syyllinen, miksi täällä on hiljentynyt. Nuo työt kun " vähän haittaa harrastusta" eli käytännössä en koskekaan tämmöisiin syntisiin nettisivuihin töissä ollessani.
Töissä on ollut hurjan kivaa ja kaikki siellä mulle aivan ihania, mutta kyllä se sitten iltaisin tuntuu ja eilen illallakin mietin, että mitähän se kaikki mahtaakaan saada aikaan tuolla... No, mutta pitää varmaan joskus käydä katsomassa tilannetta taas, jos olot jatkuu, nyt kyllä meinaan huomenna mennä töihin, niin jospa tähän väliin tulis nämä 6 työssäolopäivää edes eli ti-su ja palkkaakin. Yritin netistä noita palkka-asioita katsoa ja en kyllä yhtään ymmärtänyt, että milloin palkka loppuu.
Perhepetiin minä taas olen se musta lammas eli haluan nukkua ne vähäiset yöuneni itse kunnolla enkä halua mitään pientä ihmistä siihen viereen varottavaksi, että kierähdänkö päälle. Muistan esikoisen aikana jopa nukkuneeni korvatulpat päässä, niin en joka tuhinaan herännyt, mutta kyllä niiden korvatulppien läpi kuuli, jos vauva itki. *olenko vähän kauhea äiti, ruoskikaa vaan* No mahdollista tietty on, että mieli muuttuu jos vauva on kovin erilainen kuin tuo esikoinen, mutta kun olen kuunnellut muiden kertomuksia vauvojen ja lasten nukuttamisesta, niin olen keskittynyt lähinnä seinille katseluun, kun en ole kehdannut myöntää, että en tiedä mitä nukuttaminen on...
Palsille voin sanoa, että enpä minäkään ollut ennen esikoista kai ikinä edes pitänyt sylissä vauvaa, joka ei olisi päätä kannattanut, mutta kummasti sitä vaan oppii. Luultavasti mies on samaa maata nyt ja poika meillä jaksaakin muistuttaa miestä kaikesta mahdollisestä mistä uskoo että " isi" ei nyt sitten suoriudu... kuten että muista kannatella vauvan päätä ja että et varmaan pysy sen pikkuveljen perässä, kun se juoksee... Sinänsä vaan ihan hauska juttu, että itse päästi ihan lennosta tuon samaisen miehen hänen elämäänsä ja ihan kunnon arkeen, kuten hampaidenpesuun jne. ja ei siinä hommassa taas epäillyt miehen kykyjä ollenkaan.
Cityäipälle silmistä sen verran, että silmäklinikalla lääkäri katsoi silmät ja totes, että silmissä on oireiden mukaisia ilmenemiä eli lasiaisessa jotain " roskia" , mutta mistä ne johtuu, niin sitä ei sitten kertonut. Vähän jäi sellainen epätietoisuus siis leijumaan ja jos yhtään tulee lisäoireita, niin meinaan kyllä tutkituttaa ennen synnytystä tai siis varsinkin ennen ponnistusvaihetta, että siellä ei ole sitten mitään verkkokalvoa irtoamassa.
Tapaamisesta sen verran, että mä tulen oikein mielelläni, mutta hiukan epäilen, että ennen synnytystä musta ei ole tulijaksi. Jos olen töissä, niin makaan kaiket loput ajat ja jos taas olen kotona sairaslomalla, niin makaan kaikki ajat... Mut odottakaa vaan kun mä pääsen tästä pikkumiehestä sisältäni eroon, niin kyllä mä sitten tulen mielelläni. Ihan samanlaisia fiiliksiä oli muuten esikoisenkin kanssa. Musta oli niin lamauttavaa olla raskaana ja ihan kuin koko maailma olis avautunut, kun vauva syntyi (vaikka jonkun mielestä varmaan menee ihan toisinpäin).
Moro,
Melballe: älä huoli, mä ilmoittaudun mukaan. Mä haluan nukkua kisujen kanssa rauhassa, ettei tarvi miettiä vauvaa ja sen hengissä pysymistä. Ja muutenkin, tarvin itsekin unta (t: nukun 10h yössä vähintään).
Kehdosta joku kyseli, huusin sen huuto.netistä, sen oli tehnyt joku mies itse. Niitä kehtoja ei nimittäin löytynyt mistään nättejä malleja ja yleisestikin oli aika vähän tarjolla.
Ja taas jatkamaan hommia....
Oikeesti, vaikka kuinka kuulostaisi pehmeiltä puheissani kaikki perhepetit ja kestovaipat, niin varmaan otan korvatulpat käyttöön jos tuntuu etten saa nukuttua ja katsoo sitten miten kaikki muotoutuu. Oon oikeesti sitä mieltä _omalla kohdallani_ että ei kannata suunnitella etukäteen mitään, kun ei ole sitä kokemusta, niin eipähän pety sitten kun joku ainut ja oikea tapa ei omalle vauvalle käykkään. Tämän yritän pitää ohjenuorana vähän kaikessa toiminnassa, synnytys, imetys, nukkuminen, sylissä olo, kantaminen.. Miten vaan molemmat, varsinkin vauva, on mahdollisimman tyytyväisiä :) Joten kenenkään toimivat tavat lastenhoidossa ei varmaankaan ole huonoja jos ne toimii!
Alankin tehä mokkapaloja kun en jaksa kaupasta hakea puuttuvia marianneja ja kermaa siihen torttuun :) Huomenna sitten..
Minäkin taidan olla osasyyllinen pinon hiljenemiseen. En vaan töiden ohessa jaksa kirjoittaa ja tuntuu muutenkin, että olen tippunut keskustelusta. Tapaamiseen olisi mukavaa tulla, mutta asun täällä Keski-Suomessa vissiin ainoona. E-Suomen vierailut menevät yleensä sukulointiin. En ole kovin sosiaalinen ja yleensä kaikissa perhekerhoissa ja muskareissa jään ulkopuoliseksi. Aion niihin kyllä tämänkin tulokkaan kanssa tunkea, kun ne tuo sellaista mukavaa rytmiä päivään ja lapsi näkee muitakin ihmisiä kuin minut ja isänsä.
Meillä oli esikoisen kanssa osittain perhepeti, osittain pinnis. Pääasiassa vauva nukkui omassa sängyssään. Kun hän puolivuotiaana aloitti valvomisen, niin hän oli vieressä mun mukavuudenhalun vuoksi. Jokainen varmaan löytää oman parhaan tapansa nukkumiseen. Minä nukun huonosti oli vauva vieressä tai omassaan..
Tuo mitä Pals kirjoitti etukäteen suunnittelusta niin on kyllä aivan totta. Ei mullakaan ollut esikoista ennen mitään kokemusta vauvoista ja hyvin se sujui alusta asti. On niin eri asia pidellä omaa lastaan kuin toisen, kun sitä varoo niin kauheesti. Monen asian kanssa sitä tulee varmaan takuttua ja itkua väännettyä tämänkin kanssa, mutta eiköhän ne konstit löydy ajan kanssa;-)
Kuuluu varmaan tähän raskaudenvaiheeseen, että kaverit ovat välillä vähän hiljaisempia. Mäkin olen hätääntynyt välillä, mutta kyllä pikku M aina välillä kuitenkin elonmerkkejä itsestään antaa. Neuvolassahan kaikki oli ihan ok.
Eipä tässä sitten sen kummempia. Pitää levätä, että jaksaa kattoa Idolsit illalla.
Heipä hei pitkästä aikaa! En edes muista koskas viimeksi kirjoitin tai edes luin viestejänne... Ultrasta kun selvisimme ja perjantain katsastuksista yms.. menoista, niin eikön esikko alkanut ripuloida oksentaa =(( Siivottavaa oli yllin kyllin ja pyykkiä pestäväksi, kun ripulipierut on pahoja alle 3-weelle, joka ei vaippaa enää suostu suin surminkaan antaa laittaa!! No, kaikesta huolimatta kiikutin esikon ma aamuna mummulle hoitoon ja itse töihin... Jo klo13 aikaan soitin iltavuorolaisen pikakomennuksella töihin oman ripulin vuoksi ja oksennustaudinhan minäkin sitten sain. Ällöttävän kamala tauti tässä tilassa, enkä muista edes koskas viimeksi olisin oksentanut!? Sillä vaikka kesällä täytän jo 31-wee, niin epäilen etten ole oksentanut ainakaan 15.-16.vuoteen! Tänään olenkin sitten ollut tapetteja katselemassa ja nyt esikko katsoo pikkukakkosta, niin ajattelin käyttää tilaisuuden hyväkseni ;-)
En kovin hyvin viestejä vielä lukenut, kun ajattelin kirjoittaa ainakin ensin. Ihania uutisia 4-D ultrista vaan tippuu ;D Ei minukaan uutiset mitenkään huonoja olleet, mutta lievä pettymys sen napanuoran sijainnin vuoksi! Kiva kuulla, että muutama tyttökin on kerhoomme tulossa varmuudella.
Tänään poikkesin neuvolassakin kuulemassa sykettä, kun oon niitä liikkeitä hyvin tuntenut, niin nyt mahataudin murinoiden joukosta en niitä havainnut =( Onneksi oli kaikki kunnossa ja poika potkikii nyt samallatavalla, kuin ennekin =)) Syke oli 140 molemminpuolin. Neuvolatäti ainakin minulle sanoi, että äidinvaistoihin on luottamista kyllä, että hänellä on muutamia kokemuksia loppuraskaudesta, kun oikeesti ollut aihetta äidillä! Menkää ihmeessä vaan sydänääniä kuuntelemaan, ei se kauaa vie, kun saa oman mielenrauhan kuitenkin takaisin.
Palsille sen verran avioliittoaikeista, että meidät on vihitty ihanassa pikkukirkossa, niin et paikalla oli vain todistajat. Ei mitkään hienot juhlat siis, mutta kirkossa. Juhlat jäjestimme näille 4:lle todistajalle ja heidän kolmelle pienelle lapselleen, siinä ihan lähettyvillä heti perään kyllä. Olen kuitenkin ollut sellaisissa juhlissakin, kuin te meinaatte järjestää. Ainoa asia mikä minua vaivasi, oli ettei oikein osannut ajatella niitä juhlia häinä vaan juhlina ystävien kesken. Hääpari oli juhla kuteissa, mutta ei varsinaista hääpukua kumminkaan...Juhlat olivat upeat kaikin puolin, mutta en tiedä mikä sai tuntemaan niin!?? Hieno tilaisuus kumminkin on pääasia ja se että te olette ne juhlat ansainneet jokatapauksessa!
Nukkumisesta olette puhuneet. Meillä ei esikoinen nukkunut yhtään yötä meidän sängyssä ennen kahta vuotta. Mutta nyt raksa-ajan on enempi nukkunut mein sängyssä kuin omassaan! Isä kun haluaa sitä aikaa poikansa kanssa sitten vaikka nukkumalla!? Miten ihmeessä voidaan opettaa hänet sitten taas omaan sänkyyn, APUA! Mä kun olen kans sitä omaa rauhaa rakastava tyyppi ja vaikka meillä on 180cm sänky, mutta silti! Tuleva poika nukkuu kanssa omassa sängyssään niin kauan kuin suinkin siellä pysyy itse, jos minä saan päättää! Älkää nyt lytätkö minuakaan, mutta joku raja tähänkin asiaa on hyvä jokaisella olla.
Koitan palailla linjoille vielä tänään kun saan luettua noita viestejä....
S@nde 24+6
Minähän se tietysti täällä olin rutisemassa seuran puutetta, kun tulee aika välillä pitkäksi päivisin saikulla. Suokaa se anteeksi ja kiva lukea kaikkien kuulumisia!
Palsille: mun mielestä ei ole ollenkaan hullua mennä ensin vihille ja pitää bileet myöhemmin. Kyllähän sitä haluaa itsekin juhlistaa häitään kunnolla, eikä se ison mahan kanssa varmaan oikein onnistu. Uskon, että kaikki muutkin teidän juhliin kutsuttavat sen ymmärtävät, onhan se kuitenkin teidän päivänne ja teidän juttunne. Niin ja luonnollisesti tervetuloa tapaamiseen sitten, mitä enemmän porukkaa sen parempi! Kiva jos joku jaksaa lähteä kauempaakin!
Melballe: hyvä kuulla, ettei silmistä löytynyt mitään pahempaa häikkää! Ja kiva että suakin tapaaminen innostaa, vaikka sitten vasta kun vauva on maailmassa.
Perhepeti -asiasta: olen samaa mieltä kuin muutkin, että mistä sen tietää mikä sitten vauvan kanssa parhaiten toimii - siperia opettaa ;). En tosiaan halunnut mitenkään paasata perhepedin puolesta, kerroin vaan miten meillä esikoisen kanssa asia toimi. Se jää sitten täälläkin nähtäväksi miten tämä uusi tulokas yönsä nukkuu. Pääasia kaiketi on että kaikki nukkuvat ainakin jonkin aikaa yöstä hyvin :).
Kiva kuulla Senniinasta ja S@andestakin ja että kaikki on hyvin työväsymyksestä ja oksutaudeista huolimatta!
Tapaamisesta vielä - mulle sopii sekä ennen että jälkeen masun poksahduksen - jos innokkaita löytyy niin voidaan tavata vaikka piankin! Sitten taas alle kuukauden vanhan vauvan kanssa en itse lähde suuriin väkijoukkoihin pyörimään ;).
Omaan napaan vaan ärsytystä NKL:n äitipolin hitaudesta - ei edelleenkään kutsua tsekattavaksi tuon kohdunsuun kanssa. Täällä sitä saa istua jalat ristissä ja toivoa, ettei toinen ihan vielä lähde syntymään. Plaah.
Beseroko se alkoi aamulla ikkunoita pesemään? Tuliko puhdasta :) ? Reipas likka, mua ei saisi tuonne tikkailla keikkumaan!
Josko nyt kuitenkin tiskit saisin koneeseen!
-Cityäippä ja Öttiäispoika 23+5-
Olipas mukavia viestejä paljon, vaikka kaikki viestithän ne on mukavia mutta jotenkin on niin hyvä fiilis kun tilattiin pizzatkin just ;)
Galluppia: Miten teidän navat jaksaa? Siis kirjaimelliset navat. Onko kääntyneitä vielä? Huomasin nimittäin tänään, että jos kevyesti painaa navan viereen, niin se pullahtaa vähän kraateriksi reunat ylöspäin :D Hassun näköinen. Eiköhän se tosta mulaha kun nyt jo on niin lähellä.
Nostetaas samalla.
Pals kyseli navasta. Just illalla mies kommentoi, että ei ole vieläkään kääntynyt. Se oli silloin kylpyläviikonloppuna jo melkein ulkona, mutta jostain syystä vetäytyi takaisin. Mutta ottaen huomioon ton Jullen potkutahdin tuohon navan seudulle, niin luulen sen kääntyvän siitä suht nopeasti.
Huomasin eilen myös, että vatsan kasvu on hiukan rauhottunut viime viikkoina. Kait se siitä sitten taas kolmannella kolmanneksella pyrähtää, muttei paljon haittaa vaikka nyt onkin vähän rauhallisempaa.
Ja joo, mä olin se toinen joka napisi kun kaikki on jossain, ei saa ottaa henk koht =) Napina johtuu vaan siitä kun töissä toi motivaatio on aika alhaalla ja mieluummin kirjoittelisi tänne juttuja kun tekisi niitä oikeita töitä.
Onko muuten ideoita mistä saisi ostettua patjan pinnasänkyyn tai kehtoon? Olen miettinyt myös ihan vaahtomuovin ostamista, mutta jos saisi jostain ihan päällystetyn version, niin aina parempi.
Huh-huh, esikoisen kanssa (on siis vapaalla päiväkodista) ollaan rakennettu majaa jo tunnin verran ja yhden työasiankin olen jo hoitanut sähköpostitse.
ElluP:lle, Familonilla ainakin on hyvä Hupi-sarja pinnasänkyyn sijauspatjoineen. Katso http://www.pikkupingviini.fi/index.php?id=2&products_action=view&produc… .
Noita saa siis tuolta Pikkupingviinistä ja tietty myös ihan kaupoista, ainakin Stockkalla olen nähnyt, saattaisi olla myös Hobby Hallissa ja Anttilassakin. Kehdon patjoihin en ole törmännyt, mutta äitiyspakkauksessahan tulee siihen laatikkoon sopiva patja (tai ainakin viimeksi tuli) joka on siis pienempi kuin pinniksen patja - saisikohan siitä kehtoon muokattua pehmusteen? Itse ajattelin kokeilla korisänkyyn jonka saamme aluksi lainaan.
Ja nyt taas majanrakennuspuuhiin :)
-Cityäippä ja Öttiäinen 23+6-
Eipä mitään napinoista, itse oon ihan säälittävä kun kyttään pari kertaa tunnissa että oisko mitään täällä :D On nyt hiukkasen rauhallista kun sairaslomalla itekkiin. Tänään tulee ne vieraat, vois alkaa jo nyt siivota ennen ku mies tulee jalkoihin. Hänen siivoustyyli on kovin erilainen kun minun, ja tulee vaan riitaa jos tekee yhtäaikaa :D Hän järjestelee huolellisesti saksalaisella tyylillä pinkat suoraan ja minä tungen pursuilevaan vaatehuoneeseen lähes kaiken että just ja just saa oven kiinni :D Sitten vaan imuroimaan..
Ja pitääpä sitä kääretorttuakin laittaa. On oikein emäntä-olo! ;)
Ihanaa kun Pikku P on potkinut nyt enempi, muljusi äsken sängyssä makaillessa ihan kunnolla.
Aamun jatkoja! 25+0!!
Moro,
Ehdottomasti mariannekääretortun ohje. Haluaa tehdä viikonloppuna (vaikka olinkin suunnitellut munkkeja)!
Ilmoittauduin tänään Haikaranpesään, synnytysvalmennukset 23.5 ja 30.5.
Lisäksi kuulemma vapaaehtoisia valmennuksia jos haluaa. Pitää katella kun tulee kirje kotiin.
Sokerirasitustestistä taisinkin jo mainita aiemmin, eli sinne 5.4.
Toivottavasti palsin vauveli heräilee enemmän. Meidänkin poika on ollut vähän rauhallisemmin eilen illalla ja tänään, taisi mennä shokkiin kun eilen joogasin tunnin verran.
Noista pedeistä vielä, itse olen ostanut kehdon johon vauva mahtunee ekan puoli vuotta. Ajattelin sen iskeä sängyn viereen, mutta pinnasänky saa sitten jäädä lapsen huoneeseen päiväunia varten. Kehto sen takia, että voi sitten helposti heijata uneen (ja olen sitäpaitsi aina halunnut lapselle kehdon). Meillä ei perhesänkysysteemi oikein toimi kun siellä majailee joka yö mun ja miehen lisäksi myös yksi karvainen lapsi ennestään. Ja siitä olen varma ettei se karvainen lapsi (eli kissa) annan tilaa muille. Turvallisempi että pitää vauvan erillään. Kehtoon ei kissat ole hyppineet, se on lattialla ollut tutustuttavana jo pari kuukautta. Eivät taida tykätä kun se keinuu.
Veruskalle: mä laulelen lapselle iltaisin " hus little baby, don' t say a word.." -laulua. Opettelin sen englanninkieliset sanat kokonaan, jos vaikka tarttuisi sitten jotain.
Aijoo ja pistin eilen tilaukseen uuden auton, Hondan CR-Vn. Nyt ei tarvis kun myydä vanha pois :P Auto tulee aika tiukille, kesäkuun alkuun. että jos vauva meinaa yhtään etuajassa tulla niin sitten saas nähdä. Onneksi meillä on silti toisena Volvo, jolla saa vauvan tarvittaessa kotiin.
Nyt jatkamaan töitä taas.