Lue keskustelun säännöt.
Maatilan jatkaminen, sisarusten tilanne
Hei,
Onko täällä muita, joiden vanhemmat on olleet maanviljelijöitä ja kun he ovat luopuneet tilasta, se on "annettu" yhdelle lapselle ja muut eivät ole saaneet tilasta mitään? Ennen sukupolven vaihdoksen jälkeen jatkaja maksoi sisarusosuudet sisaruksilleen. Nykyään taidetaan perustaa yhtiö, josta lapset saavat osuudet.
Itsellä tämä oli ajankohtaista vuosituhannen vaihteessa. Vanhemmat "myivät" yli sada hehtaarin tilan uusine isoine eläinkasvatushalleineen sisarukselleni suurinpiirtein uuden omakotitalon hinnalla. Minä ja muut sisarukset eivät saaneet talosta mitään, emme myöskään voineet ostaa mitään osuutta tilasta. Nyt neljännesvuosisata myöhemmin talon jatkaja on odotetusti menestynyt erinomaisesti ja rahaa ja omaisuutta on yllinkyllin. Muut sisarukset pärjäävät niin kuin nollasta aloittaneet ihmiset pärjää: jos hyvin käy ja työpaikan saa pitää niin asuntolaina saadaan maksettua ennen kun 70v tärähtää tauluun ja eläkeikä alkaa. Nyt kun vanhemmat eivät enää tule itsenäisesti toimeen ja he tarvitsevat apua he odottavat tyttäriensä hoitavan ja auttavan heitä. Tilan jatkajalta apua ei edellytetä, onhan hän mies ja talollinen. Jos teitä on muita niin kysymys: miten käsittelette epäoikeudenmukaisuuden tunnetta?
Kommentit (374)
Lakia en pysty nimeämään mutta verottaja katsoo liian halvalla myydyn, tässä tapauksessa maatilan ja kyllä siitä vaan rapsahtaa lahjavero. Siksi sukupolvenvaihdoksissa yleensä haetaan verottajalta ennakkopäätös kauppahinnasta. Tää on tieto, ei luulo.
Näin juuri. Kiitos kun vastasit puolestani ennen kuin itse ehdin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyll vanhemmat ovat voineet myydä eli lahjoittaa tilan ja kaiken muun maallisen omaisuuden yhdelle sisaruksista vaikka hintaa 3 euroa. Siihe ei tarvitse ottaa lainaa. Eikä toisille tarvitse missään kohtaa mitään maksaa lkun kysehän on myynnistä vaikkakin lahjoituksesta. Tämän mahdollistaa vielä olemassa olevat maaseudun vanhat pankit tieto-taitoineen.
No ei muuten voi! Miksi suollatte tällaista pa*kaa kun ette tiedä asiasta mitään?!?
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö sisarukset saa tuossa jaossa ihan oikean arvon mukaan osansa siitä maatilan arvosta? Jos ei niin epäreilulta kuulostaa. Mutta nyt lienee myöhäistä asioita muuttaa.
Vanhempien auttaminen on jokaisen oma asia, jos katkeruus kalvaa niin vetäydy vaan tuosta vanhusten auttamisesta. Mutta onko se sitten sen arvoista, sen tiedät vain sinä itse.
Jos jatkaja joutuisi maksamaan tilan oikean arvon mukaisen hinnan, ei hän voisi sitä jatkaa, ei hän saisi mistään rahoitustakaan tilakauppaan.
Tilan arvo maineen, rakennuksineen ja kalustoineen voi olla vaikkapa miljoonan, tilan liikevaihto 150 000€.
Nykäisin hatusta, mutta summat ovat aika realistiset, itse tein viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 145 000€ liikevaihdolla n. 40 000€ tuloksen.
Maata on omaa n. 60ha ja metsää 80ha.
Jos minä myisin tämän nyt vaikka 25-vuotiaalle lapselleni, mikä olisi reilu ja realistinen kauppasumma?
Vierailija kirjoitti:
Siis onko nyt muka tosiaan niin että vanhemmat voi myydä (eli lahjoittaa) vaikka euron hinnalla koko omaisuuden yhdelle lapselle, muille ei mitään ja se siitä.
En vaan nyt usko että näin voi tehdä. Tuon omaisuuden käypä arvo on se perintö ja kun vanhemmista sika jättää, siitä kuuluu vähintään lakiosa jokaiselle lapselle.
Lakimiehiä linjoilla?
Voivat lahjoiittaa, mutta lahjoituksen voi riitauttaa.
Perinnönjaossa sitten lakiosuus nykyarvosta... tai enemmän, jos kalliin mulkkujuristin hankkii ja pokka riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä tilaa niin vain anneta. Kyllä jatkaja siihen on ison lainan joutunut ottamaan. Ostanut itselleen työpaikan.
Verottaja pitää huolen, että maatila ei vahingossakaan siirry ilmaiseksi tai edes puoli-ilmaiseksi jälkikasvulle. Lisäksi maatilatyöskentely on todella aikaa vievää ja raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö sisarukset saa tuossa jaossa ihan oikean arvon mukaan osansa siitä maatilan arvosta? Jos ei niin epäreilulta kuulostaa. Mutta nyt lienee myöhäistä asioita muuttaa.
Vanhempien auttaminen on jokaisen oma asia, jos katkeruus kalvaa niin vetäydy vaan tuosta vanhusten auttamisesta. Mutta onko se sitten sen arvoista, sen tiedät vain sinä itse.
Jos jatkaja joutuisi maksamaan tilan oikean arvon mukaisen hinnan, ei hän voisi sitä jatkaa, ei hän saisi mistään rahoitustakaan tilakauppaan.
Tilan arvo maineen, rakennuksineen ja kalustoineen voi olla vaikkapa miljoonan, tilan liikevaihto 150 000€.
Nykäisin hatusta, mutta summat ovat aika realistiset, itse tein viimeisimmän tilinpäätöksen mukaan 145 000€ liikevaihdolla n. 40 000€ tuloksen.
Maata on omaa n. 60ha ja metsää 80ha.
Jos minä myisin tämän nyt va
Riippuu missän päin Suomea elelet. Jos etelämmässä, ei metsää kannata myydä juurikaan alle 7000 euroa/hehtaari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko nyt muka tosiaan niin että vanhemmat voi myydä (eli lahjoittaa) vaikka euron hinnalla koko omaisuuden yhdelle lapselle, muille ei mitään ja se siitä.
En vaan nyt usko että näin voi tehdä. Tuon omaisuuden käypä arvo on se perintö ja kun vanhemmista sika jättää, siitä kuuluu vähintään lakiosa jokaiselle lapselle.
Lakimiehiä linjoilla?
Voivat lahjoiittaa, mutta lahjoituksen voi riitauttaa.
Perinnönjaossa sitten lakiosuus nykyarvosta... tai enemmän, jos kalliin mulkkujuristin hankkii ja pokka riittää.
Riitauttaa voi, kuten testamentinkin. Eri asia, saako sen päätöksen kumottua :)
Että siittä vaan!
t. perillinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja jatkaa: Asia tässä on se, että tilan jatkaja menestyy erittäin hyvin siitä syystä, että hän ei joutunut maksamaan tilasta juuri mitään. Myöskään vanhemmille ei jäänyt omaisuutta. Käytännössä koko omaisuus luovutettiin yhdelle lapselle, eikä vanhemmat edes ymmärrä kohdelleensa lapsiaan eriarvoisesti. Eikä kaikki maanviljelijät kärsi talousongelmista ja raada itse raskaissa töissä, joukossa on paljon näitä, joille omaisuutta on kerätty ja keskitetty sukupolvien ajan ja työt tilalla tekee palkkatyön tekijät.
Tätä juttua on entistä vaikeampi uskoa. Jos on isomman puoleinen maatalousyritys palkattuine työntekijöineen, vähintäänkin verottaja on puuttunut tilan lahjoittamiseen yhdelle jälkikasvusta. Jospa se menikin vaan niin, että sisaruksesi on maksanut tilasta asianmukaisesti, mutta sinun silti käy kateeksi etkä myöskään haluaisi auttaa vanhoja vanhempiasi ja etsit nyt hyväksyntää olla tekemättä niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko nyt muka tosiaan niin että vanhemmat voi myydä (eli lahjoittaa) vaikka euron hinnalla koko omaisuuden yhdelle lapselle, muille ei mitään ja se siitä.
En vaan nyt usko että näin voi tehdä. Tuon omaisuuden käypä arvo on se perintö ja kun vanhemmista sika jättää, siitä kuuluu vähintään lakiosa jokaiselle lapselle.
Lakimiehiä linjoilla?
Voivat lahjoiittaa, mutta lahjoituksen voi riitauttaa.
Perinnönjaossa sitten lakiosuus nykyarvosta... tai enemmän, jos kalliin mulkkujuristin hankkii ja pokka riittää.
Lakiosan voi vaatia perinnöstä jos sitä on vanhemmille jäänyt, ei maatilakaupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käskekää tätä tilallista veljeä ostamaan vanhemmille hyvä kodinhoitopalvelu yksityisyrittäjältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyll vanhemmat ovat voineet myydä eli lahjoittaa tilan ja kaiken muun maallisen omaisuuden yhdelle sisaruksista vaikka hintaa 3 euroa. Siihe ei tarvitse ottaa lainaa. Eikä toisille tarvitse missään kohtaa mitään maksaa lkun kysehän on myynnistä vaikkakin lahjoituksesta. Tämän mahdollistaa vielä olemassa olevat maaseudun vanhat pankit tieto-taitoineen.
No ei muuten voi! Miksi suollatte tällaista pa*kaa kun ette tiedä asiasta mitään?!?
Kyllä he voivat. Edelleenkään elävää ei voi periä!
Aikanaan perunkirjoituksessa sitten katsotaan, mitä kauppakirjassa on ollut ja millä ehdoilla kauppa tai lahjoitus on tehty. Jos verottaja on tulkinnut kaupan kaupaksi, niin siitä ei ennakkoperintöä saa millään, koska sitä tilan ostanutta ei voida laittaa maksamaan perintöveroa omasta omaisuudestaan, jonka verottaja on kaupalla hankituksi hyväksynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä sukupolvenvaihdosjutuissa sisaruksille tulee yleensä erittäin ikävän yllätyksenä se, että he joutuvat maksamaan veroa perinnöstään. Moni kun tulkitsee, että kun yhdelle on myyty, niin verot on maksettu jo silloin. He ovat väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Näissä sukupolvenvaihdosjutuissa sisaruksille tulee yleensä erittäin ikävän yllätyksenä se, että he joutuvat maksamaan veroa perinnöstään. Moni kun tulkitsee, että kun yhdelle on myyty, niin verot on maksettu jo silloin. He ovat väärässä.
Kuka niin voi luulla, vain täys tollo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä he voivat. Edelleenkään elävää ei voi periä!
Aikanaan perunkirjoituksessa sitten katsotaan, mitä kauppakirjassa on ollut ja millä ehdoilla kauppa tai lahjoitus on tehty. Jos verottaja on tulkinnut kaupan kaupaksi, niin siitä ei ennakkoperintöä saa millään, koska sitä tilan ostanutta ei voida laittaa maksamaan perintöveroa omasta omaisuudestaan, jonka verottaja on kaupalla hankituksi hyväksynyt.
Jaa jaa. Että ei voi riitauttaa suosiolahjan saaneeksi?
Kyllä muuten voi, sen kun riitauttaa. Ei ole mitään väliä, että jos on aiemmin joku sanonut ookoo, riitauttamaan vain, ja riita on valmis.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tehtiin sukupolven vaihdos, kun olin nuori (alle 30). Veljeni otti tilan haltuunsa. Kauppasummaa ei suostuttu kertomaan muille sisaruksille ja samalla meni perintöhuonekalut talon mukana ilman, että niistä edes keskusteltiin. Siinä viilenivät välit aika tehokkaasti kaikkien kanssa, kun asioista ei voitu puhua. Toki veli oli alaa opiskelevana luonnollinen jatkaja, eikä muilla ollut haluja siihen mutta tuo salailu yms jäivät kaivelemaan. Tuli kyllä selväksi kuka on perheen suosikkilapsi.
Olitko valmis tuolloin ottamaan lainaa jotta olisit voinut ostaa tilan itsellesi? Olisitko halunnut sitoutua tilan pitoon koko loppuelämäsi?
Jotenkin olen ajatellut myös sitä puolta, että se tila joka nyt jää vaikkapa sille esikoiselle on kumminkin elättänyt lapsuudessa ja nuoruudessa muitakin sisaruksia, kuin sitä tulevaa tilan jatkajaa. Mahdollisesti mahdollistanut paremmat mahdollisuudet opiskeluihin yms. Jatkaja on ollut yleensä sidotumpi koko ajan tilan töihin ja harjoitellut niitä.
Monenlaista asiaa liittyy ja unohtuu, kun yhtä-äkkiä siitä kotipaikasta tuntuu tulevan taistelutanner.
Ei sitä maatilaa "ilmaiseksi" saa!
Kyllä verottaja pitää huolen, että maksat tilasta lähes käyvän hinnan, otat pankista ison lainan ja makselet vuosia sitä "ilmaiseksi" saamaasi työpaikkaa. Turhaan kadehditte tilalle jäävää, alku on velkojen kanssa taistelua! Ei heti voi tontteja/metsää myydä, verottaja kyllä rankaisee.
Vanhemmat olis voineet huomioida sisarukset ennen sukupolven vaihdosta antamalla ennakkoperintönä maata/rahaa, josta maksetaan perintövero. Kukaan ei saa mitään ilmaiseksi, verottaja pitää siitä huolen.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin olen ajatellut myös sitä puolta, että se tila joka nyt jää vaikkapa sille esikoiselle on kumminkin elättänyt lapsuudessa ja nuoruudessa muitakin sisaruksia, kuin sitä tulevaa tilan jatkajaa. Mahdollisesti mahdollistanut paremmat mahdollisuudet opiskeluihin yms. Jatkaja on ollut yleensä sidotumpi koko ajan tilan töihin ja harjoitellut niitä.
Monenlaista asiaa liittyy ja unohtuu, kun yhtä-äkkiä siitä kotipaikasta tuntuu tulevan taistelutanner.
Mitä mä tunnen maatilojen lapsia, niin kyllä moni on lapsena joutunut tosi paljon enemmän töitä tekemään verrattuna palkkatyöläisten lapsiin. Ja sukupuolten roolit olleet tosi takapajuiset.Oon ysärin lapsi ja kyllä muistan miten hämilläni olin, kun kävin ekan kerran kaverin luona ja näin miten paljon keittiötöitä teki (toisin kuin veljiensä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis olisiko ap:n pitänyt protestoida ja vaatia omaa osuutta silloin kun tuo tila myytiin/lahjoitettiin sisarukselle?
Tuohon en osaa enää vastata. Asia huomioidaan perinnönjaossa, mutta enpä tosiaan tiedä voisiko muut perilliset puuttua asiaan jo lahjoitusvaiheessa, jos perinnöstä ollaan lahjoittamassa niin suuri osa, että heidänkin lakiosansa menee siinä (periaatteessahan se lahjoituksen saaja voisi sitten mällätä sen menemään).
Aina sama. Voi hyvää päivää näitä juttuja. Olet siis puuttumassa siihen mitä joku tekee omaisuudellaan.. Mikä helevetin perintö se on ollut jos ovat hengissä vielä 25v myöhemmin. Pullat ja pallot täysin sekaisin. Elävät saavat myydä omaisuutensa jos haluavat.
Voi ny pyhä yksinkertaisuus taas!
Miten sä onnistut sotkemaan maataloustuet sukupolvenvaihdokseen? Eikä kyseessä ole pesänjako jos luopujat ovat elossa...