Mitä jos lopetettaisiin tämä ylidiagnosointi? Puolet lapsista on nykyään "autismin kirjolla". Mitä jos vaan hyväksyttäisiin, että

Vierailija kirjoitti:

Eikös näistä autisti ja ad/hd lapsista saa vammaistukea? Se voisi selittää tämän ilmiön.

Nimenomaan. Ja Katri Valan puistossa voi myydä lapsen lääkkeet narkeille. 

Vierailija kirjoitti:

mistä näitä kirjo-lapsia oikein sikiää? ei niitä ennen ollut likimainkaan tällaisia määriä. joillakin luokilla saattoi yksi ylivilkas olla, eli ehkä yksi sadasta. ei tarvittu lääkitystä, eikä lähetetty tarkkailuluokalle. ovat pärjänneet elämässä aivan hienosti. paljonkohan suomalaisille syötetään erilaisia lääkkeitä vuodessa? siis turhia lääkityksiä tarkoitan. miljoonilla euroilla varmaan.

Siitähän niitä sikiää että normaalisti kehittyville lapsille annetaan diagnoosi kun ei tajuta lasten persoonaeroja. Vähänkään vilkkaampi tai puheliaampi lapsi triggeröi vanhanliiton opettajaa ja hänelle haetaan diagnoosi vaikka *vika* on opettajassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa aivan kaikki menee trendien mukaan. Akkojen PITÄÄ SAADA ravata terapiassa ja jokaisella PITÄÄ OLLA trauma ja lapsella PITÄÄ OLLA erityistatus. Ja sitten sähköauto ja makuupussitakki ja aamiaiskaappi ja pizzauuni. 

En oo tarvinnut terapiaa eikä lapseni.

Mieti tarkemmin ja lue naisille suunnattuja self help -kirjoja! Kyllä sinulla joku terapiaa vaativa trauma täytyy olla!

Nuoret opettajat on yliopistojen woke-myllyn läpikäyneitä. Uskovat myös moniin sukupuoliin ja muihin uususkontoihin. 

Vierailija kirjoitti:

mistä näitä kirjo-lapsia oikein sikiää? ei niitä ennen ollut likimainkaan tällaisia määriä. joillakin luokilla saattoi yksi ylivilkas olla, eli ehkä yksi sadasta. ei tarvittu lääkitystä, eikä lähetetty tarkkailuluokalle. ovat pärjänneet elämässä aivan hienosti. paljonkohan suomalaisille syötetään erilaisia lääkkeitä vuodessa? siis turhia lääkityksiä tarkoitan. miljoonilla euroilla varmaan.

Ensinnäkin autismikirjo ja ADHD ovat eri asioita. Kyllä näitä lapsia on aina ollut, mutta vanhanaikainen koulu selkeine rakenteineen auttoi näitä lapsia pärjäämään. Nykyisin kouluissa on suuria vaihtuvia ryhmiä, itseohjautuvuutta, ilmiöoppimista, projekti- ja ryhmätöitä, joiden takia osa lapsista tippuu kelkasta. Autisti- ja ADHD-lapsilla on se yhteinen piirre, että molemmat hyötyvät selkeästä struktuurista ja kuormittuva, jos aistiärsykkeitä on liikaa. Ennen koulussa kerrottiin selkeästi mitä pitää tehdä ja lisäksi oli enemmän erityisluokkia niille, jotka eivät suuressa ryhmässä syystä tai toisesta pärjänneet. Koulunkäynti on nykyisin sekavampaa ja lisäksi pienryhmiä on lakkautettu. Autisti- ja ADHD-lapset ovat kuin kaivoksen kanarialintuja, jotka oireilevat ensimmäisinä, kun ympäristö ei ole kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä 90-luvun ala-asteen luokalla ollut yhtään diagnosoitua, oli vain erilaisia oppilaita. Luulen, että suurin osa meistä olisi nykykriteerein saanut jonkin diagnoosin...

Tämä on jännä, kun näin 30+ vuotta jälkeenpäin tajuaa, että tosiaan sillä yhdellä kirjakieltä papattavalla kaikkitietävällä pojalla oli varmaankin asperger. Mutta hän oli vain hänenlaisensa, se siitä. Mutta tosiaan ennen vanhaan kaikki oikeasti haasteelliset lapsukaiset olivat tarkkiksella.

Vierailija kirjoitti:

Kahden adhd lapsen äitinä pakko tarttua tuohon yleistykseen että diagnoosin taakse mennään piiloon lapsen häiriköintiä. KUMPIKAAN lapsistani ei koskaan ei ollut mikään  riehuja, vaan pikemminkin luokassa näkymätön. Nuoremman tytön opettaja huomaa kyynelistä ettei  tyttö nyt ymmärrä jotain tehtävää.  Esikoinen taas ei itke,mutta vaatii säännöllisesti herättelyä nykyhetkeen.  Kumpikin onneksi pienluokassa omissa kouluissaan ja hyvät opettajat. 

Eikö lääkäri puhunut että voisi kuulostaa enemmän ADD-tyyppiseltä tuo oireilu? Miksi ADHD? Sukulaislapsella on add ja tuollaisia ovat, haaveilijoita omassa maailmoissaan. 

Kun kyseessä on 👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿👧🏿- lapsen lauma yhdestä perheestä niin takuulla koulu niitä diagnooseja antaa, eiväthän nuo osaa ainakaan suomeksi niitä hakea. Ja toiseksi kotona ei ole kasvatusta sillä se on perinteisesti perustunut bambumajojen välissä kävelevien naapurivanhusten käskyttelyyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa "parantuisi" jos ruutuaikaa rajoitettaisiin, niin lapsilla kuin heidän vanhemmillaan.

Ei niistä voi parantua. Ovat ominaisuuksia.

Siksi laitoinkin heittomerkkeihin "parantuisi", koska suurimmalla osalla kyseinen ominaisuus ei ole oikea nepsy tai ADHD, vaan liika ärsyketulva ja välinpitämättömyys. Se hoituu sillä, että lapselle ollaan läsnä eikä tungeta tablettia heti käteen.

Kuinka tyhminä sä lääkäreitä pidät? Mikä olet itse koulutukseltasi? Luuletko tosissasi, ettei asiaa oteta huomioon lasta tutkittaessa tai etteikö lääkäri osaisi erottaa ongelmaa oikean diagnoosin tarpeesta? Uskomatonta.

Vielä ei ole keinoa miten nepsyt yms voitaisiin diagnosoida esim. aivokuvista. Vielä mennään pelkästään käytöksen ja vanhempien kertoman mukaan. Vanhemmat tietysti vähättelevät omaa sekä kotiolojen osuuttaa. Jossainhan ei enää diagnoosia anneta pelkästään lääkärikäyntien perusteella vaan kotiin tulee joku katsomaan, että arki on kunnossa, ja yllätys yllätys, diagnoosien määrä romahti murto-osaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diagnosointitarve syntyi siitä, kun kurinpidon käyttö kasvatuksessa kiellettiin. Nykyisin ainoa keino miten lasten toistuvaan häiriökäytökseen voidaan puuttua on diagnoosin ja lääkityksen hankkiminen lapselle.

Totta. Nyt se kirjainlyhenne on vanhemmille vapaus siihen, että lapsi saa perseillä, kun sillä on toi XYZ, niin eihän me sille mitään voida. Ennen olisi annettu remmiä.

Siltä osin kyllä, että lapselle pitää asettaa rajat, eli kertoa mitä saa tehdä ja mitä ei. Väkivalta ei tuota haluttua lopputulosta. Päin vastoin. Jokainen voi itse miettiä, miten sitten käy, kun puntit kääntyy toisin päin? Itse on hauras vanhus, ja se aikuinen lapsi tuleekin maksamaan potut pottuina? Vetää pesäpallomailalla sua daijuun? Ja sanoo, että terveisiä vuosikymmenien takaa.

Vierailija kirjoitti:

" Olen eri, enkä tiedä. Mutta mistä johtuu, että ns. hyvissä perheissä, joissa vanhemmat ovat läsnä, välittävät lapsistaan ja tekevät juttuja heidän kanssaan eivätkä ulkoista kasvatusta kännykälle ja tietokoneelle ei ole näitä diagnosoitua lapsia. Pojat pelaavat enemmän ja viettävät aikaansa älylaitteiden parissa enemmän ja kas kummaa pojissa on enemmän diagnosoituja. Asia, josta ei puhuta, sama kuin parikymmentä vuotta sitten joku ihmetteli, miksi eroperheiden lapsilla on enemmän ongelmia? Siitäkin vaiettiin laajemmin. "

Jaa, ihanko totta! Meillä ei ole pelattu eikä lapsi ole saanut katsoa liikaa tv:tä. Ohjelmien ikärajoja on noudatettu. Ollaan oltu läsnä ja leikitty. 

Silti ADHD on periytynyt mun äidiltä mulle ja multa mun pojalle. Kyseessä on periytyvä, neuropsykiatrinen oireyhtymä. 

Kerro vielä, että millä mekanismilla ADHD periytyy. Tutkimusten mukaan  esimerkiski ADHD-diagnoosiin tilastollisesti linkittyvät polygeeniset riskitekijät selittävät populaatiotasolla 5 % yhdessä häiriön vaihtelusta. Geenitutkijat ovatkin alkaneet jo kauan sitten puhua käsitteestä puuttuvan perinnöllisydyen ongelma, joka viittaa kuiluun kaksostutkimusten antamien perinnöllisyysarvioiden ja molekyyligenetiikan tuottamien geneettisten assosiaatioiden tilastollisen selitysvoiman suhteen. Tosiasassa on mahdotonta tehdä matemaattista arviota arviota geeneettisestä komponentista, koska geenit ja ympäristö ovat dynaamisessa vuorovaikutuksesssa keskenään. Vaikka sinulla hypoteettisesti olisi geeneettisiä variantteja, jotka selittävät (eivät vain tilastollisesti ennusta -nuo tutkimukset eivät kykene tunnistamaan suoria kausaalisuhteita) osittain ADHDn kehittymistä on todennäköistä, että ne eivät itsenäisesti tuota mitään oireyhtymää, vaan yhdessä esimerkiksi elintapojen, sosiaalistesti periytyvien vuorovaikutustekijöiden ja muiden elinympäristötekijöiden kautta. Koska ADHD:n etiologia on tuntematon, et voi pelkkien tilastollisten riskitekijöiden kautta tehdä yksilötason väitteitä häiriön etiologiasta etenkin kun tiedetään, että ADHD-diagnoosiin liittyvät oireet voivat oikein hyvin syntyä pelkkien elintapojen kautta ja syntymekanismikin tunnetaan jo paljon paremmin kuin jonkun mystisen ADHD-nimisen perinnöllisen häiriön etiologian perinnöllinen komponentti. Kuten ADHD-diagnoosin kehittämiseen DSM-manuaalin puheenjohtajan osallistunut psykiatri Allen Frances kumppaneineen toteaa artikkelissa ADHD: a critical update for educational professionals (2017), ADHD on kognitiivisille vinoumille ja subjektiivisille tulkinnoille altis käyttäytymisen kuvaus, jolta puuttuu biologiset määritelmät ja objektiiviset testit, mutta silti häiriötä käytetään kielessä aivan, kuin ne olisivat etiologialtaan tunnettuja luonnollisia luokkia, joilla tautologisesti selitetään häiriön kuvausta nimeltä ADHD.

"ADHD is a behavioural description based on criteria that are sensitive to subjectivity and cognitive biases (Gambrill, Citation2014; Stolzer, Citation2007). There are no measurable biological markers or objective tests to establish the presence or absence of ADHD (or any other given DSM syndrome). As heuristics, the disorders in the DSM have proven useful in clinical practice and research, especially by creating a common language. Unfortunately, the disorders within these classifications are not generally treated as heuristic, but () have become reified () [and] are often treated as if they were natural kinds (Hyman, Citation2010). Such reification results in circular claims that the behaviour we call ADHD, is caused by ADHD, and that the criteria for diagnosing someone are symptoms of an underlying mental illness."

Hyvä ajatus, mutta niin ei tule käymään. Diagnoosi tarkoittaa sairautta ja sairaus on erinomainen business. Fiksu pitää lääkärin lapsesta loitolla. Tällä vanhalla viisaudella pärjää hyvin.

Meidän lapsella ei ollut itsesuojeluvaistoa ollenkaan. Jos sattutti itsensä leikkiessä niin jatkoi aina vaan ja yhä uudestaan ja uudestaan sattutti itsensä samalla tavalla heti perään kun ei tajunnut lopettaa. Sama jos varoitti että varo tuota peruttavaa rekkaa niin heti yritti juosta rekan alle suoraan. Vieläkin on meno semmoista että jos sanoisi että pysy huumeista kaukana niin heti olisi ostamassa. Aika hankala opettaa semmoiselle mikä on oikein ja väärin kun paras tapa olisi pysyä hiljaa vaan niin tuo pysyisi hengissä.

Jännä kyllä, jos teillä päin jopa puolella on joku nepsydiagnoosi. Missä päin Suomea Ap oikein asuu? Onko linkata jotain virallista tilastoa tuolta alueelta? Meillä päin (pk-seutu) ei esiintyvyys ole lähellekään tuota tasoa, korkeintaan 1-2 lapsella per luokka on diagnoosi.

Vierailija kirjoitti:

Suuri osa ongelmista ratkeaa sillä, että älypuhelimien käyttöä rajataan lapsilla ja nuorilla isolla kädellä.

Lisäksi koulutusjärjestelmämme on täysin pielessä. Tällä paljon katsotulla videolla on tuotu esiin myös syys ADHD:lle.

Samoin adhd rehottaa vain kasvatustaidottomuuden vuoksi. Oletteko aikuiset aina hiljaa ja istutte kuin kirkon penkillä? 

Ne on pieniä lapsia! 

Mielelläni hyväksyn, että ap on ääliö.

Moni aikuinem diagnosoi itselleen adhd:n kun eivät osaa keskittyä. 

Mitä jos kokeilis olla ilman älylaitteita ja multitaskaamista, vähentäisi kahvin juontia ja muita virvokkeita. Asettaisi terveellisen elämän tavoitteet, uni, ruoka ym. Ei tarvitsisi olla adhd.

Vierailija kirjoitti:

Nuoret opettajat on yliopistojen woke-myllyn läpikäyneitä. Uskovat myös moniin sukupuoliin ja muihin uususkontoihin. 

Ja ovat parempia opettajia kuin vanhanliiton tasapäistävät autoritaariset opettajat, joilla ainut perustelu asiassa kuin asiassa on että kun minä sanon. 

Yhtä kuin masennusdiagnoosit, kun on vähän normaali alakulo.