Mitä jos lopetettaisiin tämä ylidiagnosointi? Puolet lapsista on nykyään "autismin kirjolla". Mitä jos vaan hyväksyttäisiin, että
kaikki meistä on erilaisia, mutta ei kaikille tarvitse väkisin antaa diagnoosia?
Kommentit (345)
Suomessa aivan kaikki menee trendien mukaan. Akkojen PITÄÄ SAADA ravata terapiassa ja jokaisella PITÄÄ OLLA trauma ja lapsella PITÄÄ OLLA erityistatus. Ja sitten sähköauto ja makuupussitakki ja aamiaiskaappi ja pizzauuni.
Vierailija kirjoitti:
Jo 2 vuotiaat pyörittää vanhempia. Välillä tekisi niin mieli sanoa täysin kädettömille vanhemmille kadulla ja kaupoissa että oletko vanhempi vai lapsesi kaveri.
Vanhemmat eivät uskalla pitää kuria koska pelkäävät lasua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa "parantuisi" jos ruutuaikaa rajoitettaisiin, niin lapsilla kuin heidän vanhemmillaan.
Ei niistä voi parantua. Ovat ominaisuuksia.
Siksi laitoinkin heittomerkkeihin "parantuisi", koska suurimmalla osalla kyseinen ominaisuus ei ole oikea nepsy tai ADHD, vaan liika ärsyketulva ja välinpitämättömyys. Se hoituu sillä, että lapselle ollaan läsnä eikä tungeta tablettia heti käteen.
Kuinka tyhminä sä lääkäreitä pidät? Mikä olet itse koulutukseltasi? Luuletko tosissasi, ettei asiaa oteta huomioon lasta tutkittaessa tai etteikö lääkäri osaisi erottaa ongelmaa oikean diagnoosin tarpeesta? Uskomatonta.
Aika tyhminä pidän juu, koska nykyään ideologia ajaa kaiken edelle.
On sellaista vanhaa kunnon neukkumeininkiä ilmassa nykyään...
Vierailija kirjoitti:
Kahden adhd lapsen äitinä pakko tarttua tuohon yleistykseen että diagnoosin taakse mennään piiloon lapsen häiriköintiä. KUMPIKAAN lapsistani ei koskaan ei ollut mikään riehuja, vaan pikemminkin luokassa näkymätön. Nuoremman tytön opettaja huomaa kyynelistä ettei tyttö nyt ymmärrä jotain tehtävää. Esikoinen taas ei itke,mutta vaatii säännöllisesti herättelyä nykyhetkeen. Kumpikin onneksi pienluokassa omissa kouluissaan ja hyvät opettajat.
Paljonko tulee rahaa somessa kun esittelet ihanan erityisperheesi elämää?
Sitten kun lapsi aikuistuu, nämä nepsy-diagnoosit saattavat vaikuttaa vakuutusten ja lainojen saamiseen, ja vakuutusmaksujen ja lainamarginaalien suuruuteen. Saattaa estää jopa pääsyn tiettyyn ammattiin (lennonjohto yms tarkkaavaisuutta vaativat ammatit).
Eikä sitä kerran kantaan kirjattua diagnoosia saa pyyhittyä historiasta pois. Mutta sitähän nämä nepsy-diagnooseja metsästävät vanhemmat eivät tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnosointitarve syntyi siitä, kun kurinpidon käyttö kasvatuksessa kiellettiin. Nykyisin ainoa keino miten lasten toistuvaan häiriökäytökseen voidaan puuttua on diagnoosin ja lääkityksen hankkiminen lapselle.
Tämä. Oman nepsylapseni kasvatin kuten meidät 80 syntyneet kasvatettiin ja ongelmat alkoivat vasta teininä. Dg lievä autismi as piirtein ja paha adhd.
En ymmärrä tätä, että vielä nykyaikana käytetään tätä kasvatetaan sanaa, eikö tämä kuulu jo menneisyyteen, siihen aikaan kun lapsille annettiin piiskaa ja muutenkin laiminlöytiin lapsia, koska heitä ns. kasvatettiin.
Vierailija kirjoitti:
Puolet on autisteja ja puolet adhd-diagnoosilla. Muutama normaalikin on, mutta nehän ne vasta outoja tapauksia ovatkin.
Kiitos vihervassut ja woke!
Tällä palstalla jokaiseen asiaan vastaus ja päätelmä on autisti.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lapsi aikuistuu, nämä nepsy-diagnoosit saattavat vaikuttaa vakuutusten ja lainojen saamiseen, ja vakuutusmaksujen ja lainamarginaalien suuruuteen. Saattaa estää jopa pääsyn tiettyyn ammattiin (lennonjohto yms tarkkaavaisuutta vaativat ammatit).
Eikä sitä kerran kantaan kirjattua diagnoosia saa pyyhittyä historiasta pois. Mutta sitähän nämä nepsy-diagnooseja metsästävät vanhemmat eivät tajua.
Lentäjät ja moni muu ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo 2 vuotiaat pyörittää vanhempia. Välillä tekisi niin mieli sanoa täysin kädettömille vanhemmille kadulla ja kaupoissa että oletko vanhempi vai lapsesi kaveri.
Vanhemmat eivät uskalla pitää kuria koska pelkäävät lasua.
Rajat ja rakkaus.
mistä näitä kirjo-lapsia oikein sikiää? ei niitä ennen ollut likimainkaan tällaisia määriä. joillakin luokilla saattoi yksi ylivilkas olla, eli ehkä yksi sadasta. ei tarvittu lääkitystä, eikä lähetetty tarkkailuluokalle. ovat pärjänneet elämässä aivan hienosti. paljonkohan suomalaisille syötetään erilaisia lääkkeitä vuodessa? siis turhia lääkityksiä tarkoitan. miljoonilla euroilla varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa "parantuisi" jos ruutuaikaa rajoitettaisiin, niin lapsilla kuin heidän vanhemmillaan.
Ei niistä voi parantua. Ovat ominaisuuksia.
Siksi laitoinkin heittomerkkeihin "parantuisi", koska suurimmalla osalla kyseinen ominaisuus ei ole oikea nepsy tai ADHD, vaan liika ärsyketulva ja välinpitämättömyys. Se hoituu sillä, että lapselle ollaan läsnä eikä tungeta tablettia heti käteen.
Kuinka tyhminä sä lääkäreitä pidät? Mikä olet itse koulutukseltasi? Luuletko tosissasi, ettei asiaa oteta huomioon lasta tutkittaessa tai etteikö lääkäri osaisi erottaa ongelmaa oikean diagnoosin tarpeesta? Uskomatonta.
Ker
poika pelasi ja menestyi kouluissa, ei mitään diagnoosia, keskitasoa terävämpi
Vierailija kirjoitti:
Suomessa aivan kaikki menee trendien mukaan. Akkojen PITÄÄ SAADA ravata terapiassa ja jokaisella PITÄÄ OLLA trauma ja lapsella PITÄÄ OLLA erityistatus. Ja sitten sähköauto ja makuupussitakki ja aamiaiskaappi ja pizzauuni.
En oo tarvinnut terapiaa eikä lapseni.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun lapsi aikuistuu, nämä nepsy-diagnoosit saattavat vaikuttaa vakuutusten ja lainojen saamiseen, ja vakuutusmaksujen ja lainamarginaalien suuruuteen. Saattaa estää jopa pääsyn tiettyyn ammattiin (lennonjohto yms tarkkaavaisuutta vaativat ammatit).
Eikä sitä kerran kantaan kirjattua diagnoosia saa pyyhittyä historiasta pois. Mutta sitähän nämä nepsy-diagnooseja metsästävät vanhemmat eivät tajua.
"Äiti sanoi, että autismi on mun supervoima", raapustaa Veeti 19-v lennonjohtokoulutuksen hakemukseen
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä 90-luvun ala-asteen luokalla ollut yhtään diagnosoitua, oli vain erilaisia oppilaita. Luulen, että suurin osa meistä olisi nykykriteerein saanut jonkin diagnoosin...
90-luvulla oli paljon pienluokkia ja erityiskouluja joten tavisluokilla oli vähemmän. Mun lapsi sai diagnoosin jo silloin ja käytiin vertaistukiryhmissä, oli niissä muitakin. Ei se tyhjästä tullut, vaan oireita oli jo vauvana näin jälkikäteen ajatellen. Eikä siitä nyt muuta hyötyä ollut kuin että saatiin pienluokkaan, koska iso luokka olisi ollut hänelle liian äänekäs.
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä 90-luvun ala-asteen luokalla ollut yhtään diagnosoitua, oli vain erilaisia oppilaita. Luulen, että suurin osa meistä olisi nykykriteerein saanut jonkin diagnoosin...
Niin... Itse olin 90-luvulla peruskoulussa. Peruskoulu meni aivan penkin alle ilman ADHD-diagnoosia, tukea ja lääkitystä.
Sain diagnoosin, tuen ja tarvittavan lääkityksen yli 30-vuotiaana.
Nyt opiskelen erityisellä tuella ammattitutkintoa.
Olen aika surullinen kun ajattelen elämääni. Jos olisin saanut diagnoosin ajoissa, se olisi ollut varmasti parempaa ja myös tuottavampaa.
Onneksi oma lapseni on saanut diagnoosin, lääkityksen ja tuen ajoissa. Hän pääsee käyttämään potentiaaliaan niiden ansiosta.
Sinun typerä kantasi asiaan saa vereni kiehumaan. Olen kärsinyt koko elämäni ymmärtämättä mikä mua vaivaa. Luullut olevani tyhmä tai muistisairas. Toisten pilkattavana.
Sitten tulee vielä tuollainen älykääpiö kommentoimaan asiasta josta ei mitään tiedä.
Kyllä tässä ketjussa taas ableismi kukoistaa. Toivottavasti poistuu pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa "parantuisi" jos ruutuaikaa rajoitettaisiin, niin lapsilla kuin heidän vanhemmillaan.
Ei niistä voi parantua. Ovat ominaisuuksia.
Siksi laitoinkin heittomerkkeihin "parantuisi", koska suurimmalla osalla kyseinen ominaisuus ei ole oikea nepsy tai ADHD, vaan liika ärsyketulva ja välinpitämättömyys. Se hoituu sillä, että lapselle ollaan läsnä eikä tungeta tablettia heti käteen.
Kuinka tyhminä sä lääkäreitä pidät? Mikä olet itse koulutukseltasi? Luuletko tosissasi, ettei asiaa oteta huomioon lasta tutkittaessa tai etteikö lääkäri osaisi erottaa ongelmaa oikean diagnoosin tarpeesta? Uskomatonta.
Ker
Olen eri, enkä tiedä. Mutta mistä johtuu, että ns. hyvissä perheissä, joissa vanhemmat ovat läsnä, välittävät lapsistaan ja tekevät juttuja heidän kanssaan eivätkä ulkoista kasvatusta kännykälle ja tietokoneelle ei ole näitä diagnosoitua lapsia.
On, ihan samalla tavalla ja yhtä paljon. Niitä oikein diagnosoituja, neuropsykiatrinen häiriö kun ei kasvatuksesta johdu. Se on totta että kasvatuksella voi vaikuttaa siihen paljonko tietyt piirteet ja käytösmallit kuormittavat, mutta hehän eivät ole nepsy-lapsia ja jos heille annetaan diagnoosi, on se virheellinen.
" Olen eri, enkä tiedä. Mutta mistä johtuu, että ns. hyvissä perheissä, joissa vanhemmat ovat läsnä, välittävät lapsistaan ja tekevät juttuja heidän kanssaan eivätkä ulkoista kasvatusta kännykälle ja tietokoneelle ei ole näitä diagnosoitua lapsia. Pojat pelaavat enemmän ja viettävät aikaansa älylaitteiden parissa enemmän ja kas kummaa pojissa on enemmän diagnosoituja. Asia, josta ei puhuta, sama kuin parikymmentä vuotta sitten joku ihmetteli, miksi eroperheiden lapsilla on enemmän ongelmia? Siitäkin vaiettiin laajemmin. "
Jaa, ihanko totta! Meillä ei ole pelattu eikä lapsi ole saanut katsoa liikaa tv:tä. Ohjelmien ikärajoja on noudatettu. Ollaan oltu läsnä ja leikitty.
Silti ADHD on periytynyt mun äidiltä mulle ja multa mun pojalle. Kyseessä on periytyvä, neuropsykiatrinen oireyhtymä.
Suuri osa ongelmista ratkeaa sillä, että älypuhelimien käyttöä rajataan lapsilla ja nuorilla isolla kädellä.
Jo 2 vuotiaat pyörittää vanhempia. Välillä tekisi niin mieli sanoa täysin kädettömille vanhemmille kadulla ja kaupoissa että oletko vanhempi vai lapsesi kaveri.